• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Olettehan käyneet dynossa, pistäkää käyrät nettiin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Eetu
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
pupu sanoi:
Kyllä minä tiedän mikä/mitä patopaine on.
Mut sille kaipaisin selitystä, miten se patopaine, lisää tehoo ahdetussa moottorissa!?

niin, ja tiedän myös miten ahdin toimii ja mitä se tekee moottorissa.

Jos ahtimen painesuhde on esim. 1,5 nousee paine ahtimessa pienessä nopeudessa esim. 1bar->1,5bar. Jos patopaine tekee boksiin vaikka 1,03bar, nostaa sama ahdin paineen 1,545 bariin. Paitsi jos erillisillä painekellolla rajoitetaan paine tuota alempaan lukemaan.
 
Patopaineesta. Sellasilla nopeuksilla, joilla mopedit liikkuu, ilmansuodatinkotelon paine on aina alipaineen puolella. Se minkä ajonopeudella mahdollisesti nostaa, on mitattavissa millibareissa, ehkä luokkaa muutaman kymmenen nousu ja on edelleen silti alipaine, mikä kotelossa vaikuttaa.
 
Nitrous sanoi:
Jos ahtimen painesuhde on esim. 1,5 nousee paine ahtimessa pienessä nopeudessa esim. 1bar->1,5bar. Jos patopaine tekee boksiin vaikka 1,03bar, nostaa sama ahdin paineen 1,545 bariin. Paitsi jos erillisillä painekellolla rajoitetaan paine tuota alempaan lukemaan.

Jep. Ja sitten kun otetaan peliin mukaan nämä mekaanisesti ahdetut laitteet, niin vaihtoehdot vielä vähän muuttuvat. Jos mekaanisesti ahdetussa ulostulopaine pidetään säädöllä vakiona, niin patopaineen tuoman avustuksen vuoksi ahtimen käyttämä kampiakseliteho jonkin verran pienenee. Onko sillä mitään merkitystä lopputulokseen, sitä en osaa laskea.
 
TommoKe sanoi:
Patopaineesta. Sellasilla nopeuksilla, joilla mopedit liikkuu, ilmansuodatinkotelon paine on aina alipaineen puolella. Se minkä ajonopeudella mahdollisesti nostaa, on mitattavissa millibareissa, ehkä luokkaa muutaman kymmenen nousu ja on edelleen silti alipaine, mikä kotelossa vaikuttaa.

Jeps, yksinkertasuuden vuoksi käytin ns. pyöreitä lukuja tuossa, mutta samalla periaatteella se toimii.
 
Pistetääs nyt yksi penkkikäppyräkin välillä.

Yamaha RJ11 R6R 2007, DC Finlandin penkissä ja Naukkarisen säätämänä.
- Ifitec kit ecu
- Sebimoto ram-air torvi, modattu ilmakanava, mwr-suodatin, kit-imutorvet
- ajoitetut nokat, ihan itte siistitty ja laskettu RJ15 kansi vakiopahvilla, ais-kanavat tulpattu, mekaaninen kiristin
- RJ15 kit-männät ja -tulpat
- tasapainotettu kampiakseli ja vauhtipyörä
- termari poistettu
- ikivanha Micron kokoputki
- 120,7hp / 64,4Nm

Käppyrässä takarenkaalta se mistä ollaan aikanaan lähdetty, viimekesäinen versio ja ylimpänä kannen muutosten jälkeen.

Screenshot_20200319-194942_Drive.jpg
 
Eli ne dynovedot pitää tehdä ilmuilman virtausnopeudella, jolla tehoja oikeastikin käytetään. Saadaan paitsi hiukan parempia tuloksia, myös säädöt paremmin kohdalleen. Riittävän tehokkaalla lehtipuhaltimella tms pitäisi tarjoilla raitista ulkoilmaa hapenottopisteisiin dynovedon aikana. Jonkinlainen ropelihan niissä yleensä jo onkin jäähdytystä varten, mutta sitä virtausta pitäisi paikallisesti vielä kiihdyttää koneen ilmanotolle.
 
Tässä kun ollut parranpärinää siitä vaikuttaako patopaine turboahdetun moottorin tehoihin, niin ajoviima varmaankin voisi nostaa tehoja, mikäli vehkeessä on ahtoilmajäähdytin.
 
vetomies sanoi:
Eli ne dynovedot pitää tehdä ilmuilman virtausnopeudella, jolla tehoja oikeastikin käytetään. Saadaan paitsi hiukan parempia tuloksia, myös säädöt paremmin kohdalleen. Riittävän tehokkaalla lehtipuhaltimella tms pitäisi tarjoilla raitista ulkoilmaa hapenottopisteisiin dynovedon aikana. Jonkinlainen ropelihan niissä yleensä jo onkin jäähdytystä varten, mutta sitä virtausta pitäisi paikallisesti vielä kiihdyttää koneen ilmanotolle.

Käytin oman R6:n vm. -05 viime keväänä dynossa ja todettiin, että hyvin pelaa, ei mene missään vaiheessa laihalle, vaan jopa rikkaalle yläpäässä ja tehokäppyrä alkaa laskea n. 13000 rpm jälkeen. Johtuiko tämä patopainevaikutuksen puutteesta ja missä määrin? Kuitenkaan perstuntumalla rata-ajossa ei mitään ihmeempää hyytymistä tunnu tapahtuvan ennen punaviivaa.
 
Joko siinä on niin hyvät ilmamäärä+lämpömittarit, että osaa itse säätää lennossa? Maksimissaanhan tuosta jonkun prosentin ero tulee, lämpötilan kanssa ehkä 5% jos ei mitään korjaustoimenpiteitä tee. Eli kaasarivehkeissä menee pahiten kiville.
 
vetomies sanoi:
Joko siinä on niin hyvät ilmamäärä+lämpömittarit, että osaa itse säätää lennossa? Maksimissaanhan tuosta jonkun prosentin ero tulee, lämpötilan kanssa ehkä 5% jos ei mitään korjaustoimenpiteitä tee. Eli kaasarivehkeissä menee pahiten kiville.

Ei tossa ainakaan mitään lambdoja yms. ole, joku painetunnistin taisi olla airboxissa, mutta senkään funktiosta en ole ihan varma kun ei ole tarvinnut perehtyä sen tarkemmin (käy, kukkuu ja kulkee kuten pitääkin).
 
vetomies sanoi:
Eli ne dynovedot pitää tehdä ilmuilman virtausnopeudella, jolla tehoja oikeastikin käytetään. Saadaan paitsi hiukan parempia tuloksia, myös säädöt paremmin kohdalleen. Riittävän tehokkaalla lehtipuhaltimella tms pitäisi tarjoilla raitista ulkoilmaa hapenottopisteisiin dynovedon aikana. Jonkinlainen ropelihan niissä yleensä jo onkin jäähdytystä varten, mutta sitä virtausta pitäisi paikallisesti vielä kiihdyttää koneen ilmanotolle.

https://www.dynapro.co.uk/RAM-Air System.htm
 

Liitetiedostot

  • Blower.jpg
    Blower.jpg
    98,8 KB · Katselut: 73
Batmanninja sanoi:

Nimenomaan. Kyllä tuon köyhä mies värkkää Bilteman lehtipuhaltimestakin. Kaikkein kytysimmistäkin laitteista lähtee 200 km/h ja yli 10 m3 minuutissa; paremmista sitten enemmän.

PS koska näihin numeroihin kuitenkin joku puuttuu niin laitetaan disclaimer:

Vetäisin numerot omasta päästäni. Ilman muuta debatin tuoksinassa tekee virheitä, esmes sanoo juttuja, jotka ei sitten ookkaan yhtään totta, ja tämä oli yksi niistä; sori siitä. Puhuisin kuitenkin ministerin asemassa totta noin 90 prossaa ajasta.
 
Viimeksi muokattu:
vetomies sanoi:
Joko siinä on niin hyvät ilmamäärä+lämpömittarit, että osaa itse säätää lennossa? Maksimissaanhan tuosta jonkun prosentin ero tulee, lämpötilan kanssa ehkä 5% jos ei mitään korjaustoimenpiteitä tee. Eli kaasarivehkeissä menee pahiten kiville.

Onhan noissa imuboksin paine- ja lämpötilamittaukset, joiden perusteella trimmataan peruskarttaa. Toki sain Siukolalta ohjeen, että pari pinnaa voi koko aluetta laihentaa/rikastaa kelin mukaan. Tänä siis 10v vanhassa suzukissa.
 
Nitrous sanoi:
Onhan noissa imuboksin paine- ja lämpötilamittaukset, joiden perusteella trimmataan peruskarttaa. Toki sain Siukolalta ohjeen, että pari pinnaa voi koko aluetta laihentaa/rikastaa kelin mukaan. Tänä siis 10v vanhassa suzukissa.

Jonkinlainen lämpötila/painekompensointi varmaan on, mutta tuskin tuota 15 vuotta vanhaa ruiskua liialla älyllä on pilattu. Pitää vähän perehtyä tuohonkin puoleen harrastusta jahka ehtii, mun vähäinenkin tietämys moottoreista kun on ajalta jolloin seoksia katseltiin tulppien väristä... :;): (...jotka muuten näytti oikein hyvältä :D)
 
Olettehan käyneet dynossa, pistäkää käyrät nettiin

FZ1, 2007, Akrapovic vaimennin. Eikä muuta.
9ae925536b04aba51d83d93b94bc4a0f.jpg
 
Viimeksi muokattu:
2DC812BE-50D5-4125-B445-72036C32D34F.jpg

Sc28 fireblade, vaimennin täysin läpivirtaava ja neuloja nostettu kahella prikalla. Käy turhan rikkaalla 7krpm asti.
 
Tämmöstä käyrää näyttää suskasta. Itte ihan tyytyväinen kyllä :)
 

Liitetiedostot

  • Gixxeri teho- ja vääntökäyrät.jpg
    Gixxeri teho- ja vääntökäyrät.jpg
    77,6 KB · Katselut: 173
Back
Ylös