• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Olettehan käyneet dynossa, pistäkää käyrät nettiin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Eetu
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
katti vielä kiinni ja pönttö vaihdettu Akraan. kuuden viikon päästä tulee koko putki ja katin saa pois.
sitten uudelleen säätö:)
 
^ no ei ihan esson baarista - ehkä jostain Jaappanin vastaavasta.
Kawalla on ollut vuosikymmeniä tapana ilmoittaa huipputeho kahdella tavalla, normaali tapa esim. 123 HP@12356 rpm ja sitten rinnalla esim. 134 HP@112345 rpm (RAM) eli patopaine huomioituna.

Esim. 10R:llä se oli +10HP ja H2 +13HP. Ihan lukee virallisissa spekseissä ja esim. owner's manuaalissa. Nevahöörd?
 
Käytännössä voi esim. näkyä silleen että +250 kyytien jälkeen tulee pientä tehopiikkiä ja tarjoaa etusta ilmaan. Toki korkein teho muutenkin tulee isolla vaihteella vasta tuolla.
 
Selvä tämä.

Patopaine on suure, joka riippuu sekä ilman tiheydestä että nopeudesta. Kaava ihan peruskamaa

(roo* v^2)/2 ja sama aukikirjoitettuna ilmantiheys kertaa nopeus toiseen ja tämä jaettuna kahdella. Tuloksena on Pascaleita.

Siitä kun aikanne pyörittelette kaavaa, niin 200 hv perusteholla olevaa ramair-ahdettua pitää ajaa aika kovaa, että saa tuon 10hv:n lisäyksen. Kokolailla ihanneolosuhteet.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, en tiedä millä kaavoilla nuo KHI:n insinöörit laskeneet, tommoset ne on tavanneet ilmoitella.

Ei o tullu katottua kovemmissa kyydissä yleensä edes nopeusmittaria saatika muita mittausvälineitä, jälkikäteen tallennenteilta numeroita ihmetelty.

Tää Kawan tapa on herättänyt myös hilpeyttä, mikä saattaa tai sitten ei olla aiheellista:thumbup:

Varmaan tosta joku myyytinmurtaja on lisenssityön vääntäny?:kääk:
 
Äkkiä kun katsoin Ilmailupäivien listauksia parilta viime kesältä, niin en Busien seassa nähnyt H2 Kawoja. Kai tähän on tulossa parannusta?

:)
 
Tuotahan saa vielä vaivihkaa trimmattua: kun imuriputken ympärille laittaa kosteat rätit, imuilman lämpötila asettuu ns wet-bulb-lämpötilaan, joka on esimerkiksi 5-10 astetta alempi kuin ilman lämpötila. Muutama prossa tulee tehoja että paukahtaa. Tuo siis silloin, jos varsinaiset vesiruiskut tai jääpalakoneet ovat kiellettyjä.
 
S^Hansu sanoi:
Äkkiä kun katsoin Ilmailupäivien listauksia parilta viime kesältä, niin en Busien seassa nähnyt H2 Kawoja. Kai tähän on tulossa parannusta?

:)

Saattaa olla tai sitten ei. Ittee kiinnostaisi kyllä vähän varttimailia pidemmät vedot, esmerkiks Asseniin mennessä toi Hampuri-Bremen väli ois sopiva "suoran pätkä" :thumbup:
 
Batmanninja sanoi:
:thumbup:
Muista patopaine vielä päälle +13HP tms.
Mitkä virit? Vai pelkkä ecun säätö?

sradder sanoi:
Ihan mielenkiinnosta tekniikkaan; mistä/miten tämä +13hv? Villi arvaus vai Esson baarista?

vetomies sanoi:
3% @250 km/h pitäisi tulla ahtoa. Sen jälkeen alkaa parantua tilanne.

Batmanninja sanoi:
^ no ei ihan esson baarista - ehkä jostain Jaappanin vastaavasta.
Kawalla on ollut vuosikymmeniä tapana ilmoittaa huipputeho kahdella tavalla, normaali tapa esim. 123 HP@12356 rpm ja sitten rinnalla esim. 134 HP@112345 rpm (RAM) eli patopaine huomioituna.

Esim. 10R:llä se oli +10HP ja H2 +13HP. Ihan lukee virallisissa spekseissä ja esim. owner's manuaalissa. Nevahöörd?

sradder sanoi:
Selvä tämä.

Patopaine on suure, joka riippuu sekä ilman tiheydestä että nopeudesta. Kaava ihan peruskamaa

(roo* v^2)/2 ja sama aukikirjoitettuna ilmantiheys kertaa nopeus toiseen ja tämä jaettuna kahdella. Tuloksena on Pascaleita.

Siitä kun aikanne pyörittelette kaavaa, niin 200 hv perusteholla olevaa ramair-ahdettua pitää ajaa aika kovaa, että saa tuon 10hv:n lisäyksen. Kokolailla ihanneolosuhteet.

Patopainetta ahtimeella varustetussa koneessa? :right:
 
pupu sanoi:
Patopainetta ahtimeella varustetussa koneessa? :right:

"tuon 10hv:n lisäyksen", viittaa 10R:ään, joka ilmeisesti on vapari.

Muoks yön yli nukkuminen.

Vaikuttaahan se patopaine myös ahtimella varustettuun koneeseen; on eri asia ahtaako ahdin ilmakehän paineesta vai patopaineesta, joka tulee vauhdin myötä.
 
Viimeksi muokattu:
Batmanninja sanoi:
^....joo, tätä saa viisaammat selittää....ei o mun keksintö:thumbup:

Eikä toisaalta väliäkään, sen kun ajelee H2:lla auringonlaskuun. Varmasti kateelliset naapurin ja foorumin setät hoitaa sen välittämisen. :D
 
Tos on vanhan Panigalen käppyrät ennen/jälkeen.Kätevä röökimiehen pyörä.Vääntää kaasun pohjaan,kaivaa röökiin taskusta,sytyttää sen,panee käden takas kytkinkahvalle ja sit lähdetään.Aika hankala toi 7000-8000 rpm kohta.Botniaringillä koittanu olisko lähdön jälkeen suoralle meno parempi lähteä kakkosella/kolmosella ja paras ollu lähtee taluttamalla.Kympiysikasin käyrän voisin piirtää liitteeksi jos löytäis viivottimen.
 

Liitetiedostot

Iisiraireri sanoi:
Tos on vanhan Panigalen käppyrät ennen/jälkeen.Kätevä röökimiehen pyörä.Vääntää kaasun pohjaan,kaivaa röökiin taskusta,sytyttää sen,panee käden takas kytkinkahvalle ja sit lähdetään.Aika hankala toi 7000-8000 rpm kohta.Botniaringillä koittanu olisko lähdön jälkeen suoralle meno parempi lähteä kakkosella/kolmosella ja paras ollu lähtee taluttamalla.Kympiysikasin käyrän voisin piirtää liitteeksi jos löytäis viivottimen.

Voi kieltämättä kyllä tolla käppyrällä tulla etunen vähän varottamatta syliin. :D

Toisioläppien karttaa rukkaamalla tota vois saada pehmennettyä jonkin verran, että olis helpompi ajaa.
 
Siinä Gulf Busan käppyrät E.Korpiahon taikojen jälkeen. Mopo on alkukäyrästöltään vakio, joten tuolta olisi kenties helposti vielä loihdittavissa jotain? Mutta täytyy sanoa, että en kyllä kaipaa tällä hetkellä yhtään lisää löylyä :D

Jännä pata, kun edelliseen Honda CB1300.seen vertaa. Ihan yhtä väkevä alhaalla mutta vielä päälle todella raivokas ylhäällä. Tämä ylärekisterihän Hondasta puuttui tyystin. Mutta joo, puhutaan eri segmentin pyöristäkin täysin. :peukutpystyyn:

IMG_20200405_093311 (1).jpg

Busa.jpg
 
pupu sanoi:
Tälle ilmiölle kaipaisin jo jonkinlaista selitystä :blink:

Mitenhän tämän selittäisi. Vauhdista tullut patopaine ilmeisesti sisäistetty eli nopeuden noustessa ilmanputsarikotelossa on enemmän painetta kuin pelkkä ilmanpaine. Laitetaan samat lukuarvoina reippaasti lisäten, jotta ilmiö aukeaa.

Oletetaan, että ahtimen tuottama paine on 1,5 baaria. Siis paikalla ollessa ahto on äsken mainittu määrä. Ajetaan hieman kotimaisia nopeusrajoituksia suurempaa nopeutta ja saadaan ilmanputsarikoteloon sama 1,5 baaria painetta. Tähän sitten omaa pähkäilyä; onko moottoriin tuleva paine nyt ahtimen tuottama 1,5 baaria vai jotain muuta? Edelleen, lisätään vauhtia, jolloin vauhdista tuleva paine ilmanputsakoteloon on 1,6 baaria. Onko siis ahtimen jälkeen, moottorin saama ilmapaine edellisten paineiden erotus, summa vai tulo?
 
sradder sanoi:
Mitenhän tämän selittäisi. Vauhdista tullut patopaine ilmeisesti sisäistetty eli nopeuden noustessa ilmanputsarikotelossa on enemmän painetta kuin pelkkä ilmanpaine. Laitetaan samat lukuarvoina reippaasti lisäten, jotta ilmiö aukeaa.

Oletetaan, että ahtimen tuottama paine on 1,5 baaria. Siis paikalla ollessa ahto on äsken mainittu määrä. Ajetaan hieman kotimaisia nopeusrajoituksia suurempaa nopeutta ja saadaan ilmanputsarikoteloon sama 1,5 baaria painetta. Tähän sitten omaa pähkäilyä; onko moottoriin tuleva paine nyt ahtimen tuottama 1,5 baaria vai jotain muuta? Edelleen, lisätään vauhtia, jolloin vauhdista tuleva paine ilmanputsakoteloon on 1,6 baaria. Onko siis ahtimen jälkeen, moottorin saama ilmapaine edellisten paineiden erotus, summa vai tulo?


Kyllä minä tiedän mikä/mitä patopaine on.
Mut sille kaipaisin selitystä, miten se patopaine, lisää tehoo ahdetussa moottorissa!?

niin, ja tiedän myös miten ahdin toimii ja mitä se tekee moottorissa.
 
Back
Ylös