PoS sanoi:
...varmasti isoin osa edustajista on oikeasti ihan fiksua porukkaa noin periaatteen tasolla, mutta jokin eduskunnassa työskentelyssä ajaa ne sellaiseen ihmeelliseen kollektiivipsykoosiin, että keskitytään kaikkeen vitun ihme näpertelyyn kokonaisuudenhallinnan kustannuksella. Oman edunvalvontaurani aikana huomasin samaa tapahtuvan myös tällä puolen pöytää...
Samantapaisia kokemuksia täällä. Ongelma on vakava ja vaikeasti ratkaistavissa, koska joukkopsykoosin taudinaiheuttajia on paljon.
Julkisuus ja media ovat yksi osa taudin kasvualustaa. "Kohu" nousee ja "some räjähtää" nykyään ties mistä ihan joutavanpäiväisestä. Sen sijaan monipuolisesti ajateltua ja hyvin toimitettua juttua on peräti vaikea löytää. Yllä viitattu Hesarin juttu on hyvä esimerkki: siinä kyllä kuvataan lakiesityksen kaistapäistä sisältöä laveasti, mutta tulevaisuuteen katsotaan vain poliisin ja virkamiehen silmin. Siis mitä niin vittua? Hyvään uutisointiin kuuluisi edes jonkinlainen ajattelu siitä, mitä tästä noin niinqu taviksille ja vaikkapa kansantaloudelle mahtaa seurata - todellisista liikenneturvallisuusvaikutuksista puhumattakaan. Samoin kyttäysideologian kääntöpuolta olisi viisasta tarkastella edes pienen maininnan tasolla. Mutta kun ei. No, tämä lienee kyseisen aviisin tarkoituskin - medialukutaidon merkitys taitaa olla suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
Virkamiesosasto puolestaan rehevöittää tautia omalla toiminnallaan. Virkamiehet tuppaavat usein unohtamaan, että hallinto on olemassa kansalaisia varten eikä päinvastoin. Tavallaan virkamiehen pitäisi pyrkiä tekemään itsensä tarpeettomaksi, mutta järjestelmä (raha ja valta) kannustaa päinvastaiseen. Virantäyttöprosesseissa on myös jotain pahasti vialla, kun johtaviin asemiin valitaan semmoista porukkaa, jolla ei ole mitään käsitystä asioista, joista päättävät. Tästä aiheesta syntyisi paljon tekstiä, mutten viitsi nyt enempiä, riittää kun toteaa, että seurauksena on huonoja lakiesityksiä.
Kolmas merkittävä taudin osatekijä on, että yksivaihteisille ideologioille on syntynyt hyvä kasvualusta. "Turvallisuus" on jonkinlainen superargumentti erityisesti sossuille, joita valtaosa eduskuntapuolueista nykyään edustaa. Samalla porukalla on fetissi myös kansalaisten kaikenlaiseen valvontaan. Kun vielä päästään nyhtämään hiukan lisää toisten tienaamaa fyrkkaa omaan päätösvaltaan, niin pyhä kolminaisuus on ehyt. Millä argumentilla tällaista voisikaan vastustaa? Väärinajattelijan leimakirves heilahtaa livakasti, jos osoittaa minkäänlaista kriittistä ajattelua vallitsevaa paradigmaa kohtaan. Kun keskustelu vaikenee, ideologia kiittää.
Vaikea ongelma siis.
Eipä kai tässä oikein muutakaan voi tehdä kuin antaa pontevaa palautetta kansanedustajille siinä toivossa, että pelko valitsematta jäämisestä takoisi hiukan realismia kaaliin. Toivottavasti mahdollisimman moni viitsii jättää haisevan vastalauseensa äänestämättä jättämisen uhalla painokkaasti tehostettuna.