Toihan tuli kun tykin suusta/apoteekin hyllyltä! Kiitos!Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. Sopimusvapauden periaate on, että sopimusta ei tarvitse tehdä missään määrätyssä muodossa. Poikkeuksia on, kuten kiinteistökauppa. Kirjallisen ja suullisen sopimuksen ero on näytön vaikeudessa. Tässä tapauksessa näyttö löytyy laskusta, jossa on mainittu toimituspäivämäärä.
Huomasittehan myös, että tavara oli tilattu yritykselle eikä yksityiselle henkilölle? Yritykset ovat oikeudessa samalla viivalla, kuluttaja taasen olisi heikompi osapuoli ja laki pyrkii suojaamaan heikompaa. Olen kyllä sitä mieltä, että yritysten välillä sopimukset tehdään kirjallisina. Sekin on jo sopimus, jos myyjä tekee tarjouksen ja se hyväksytään kirjallisesti. Vaikka sähköpostissa. Siinä sen kummempaa tarvita. Harva se päivä yritysten välillä tällaisia pienempiä asioita kuitenkin sovitaan myös suullisesti eikä se yleensä kauppatapoja noudattaen ole ongelma.
Kauppalain mukaan ostajalla on oikeus vahingonkorvaukseen, jopa välillisistä vahingoista kuten saamatta jääneestä voitosta. Pitää vain kyetä näyttämään tämä toteen. Suorat vahingot eivät tarvitse edes näyttöä. Myyjä voi välttyä vahingonkorvauksista ylivoimaisen esteen perusteella, mutta tässä sellaista ei ole näytetty. Kuljetusfirman pomon sairastuminen ei ole sellainen. Myös vakiintunut kauppatapa sisältää sopimusoikeudellisia asioita ja tarkennuksia, lain ollessa aika väljä.
Ei tässä mitään epäselvää pitäisi olla vaikka sopimus olisi vain suullinen. Toimitus on viivästynyt ja tavarakin ollut ilmeisen virheellinen.
Juu, näyttöä on mm. siitä että meiltä on koneita tilattu kolmena eri päivänä aikavälillä 10-17.10 ja niistä on laskut alihankkijalta.
HUOM KAIKILLE EPÄILIJÖILLE: Näitäkään en vaatinut myyjältä vaikka olisin voinut!