Olen nähnyt usein ruuhkaisessa liikenteessä turvaväliä pitäviä henkilöitä. Elikkä kyse on vaan eroista ajotavoissa. Tielle mahtuu tietty vähempi porukkaa välein, joten pitää miettiä mikä on tärkeätä?
Jos asiaa tarkastellaan matemaattisesti, niin sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä kuinka sumpussa ollaan.
Oleellinen tekijä on virtausnopeus, ei niinkään etäisyys muihin ajoneuvoihin. Ajattele ajoneuvoasi ja itseäsi pisteenä joka siirtyy paikasta A paikkaan B. Etenemisen kannata on täysin irrelevanttia minkä suuruisia etäisyyksiä sen pisteen ympärillä pitää, vaan se millä itse piste liikkuu.
Virtausnopuden kannalta taas etäisyyksillä on merkitystä, koska niiden pudotessa liian pieniksi liittymät ja kaistavaihdot vaikeutuvat ja syntyy haitariliikettä ja lopulta liikenne vain hyytyy ilman "järjellistä syytä".
Esimerkkejä: Hämeenlinnanväylä - Kaivoksela, Tuusulanväylä - Kehä III, Kehä I - Pohjois-haagan ja Hämennlinnan väylän liittymät (itään).
Lopulta tilanne on se että sen sisään sisään tulevan "tangon" pituus on irrelevantti, vaan se millä nopeudella se liikkuu.
Liian pienet välit sekä pilaavat tieverkon väityskyvyn, kun sekoitusalueilla liittyminen ei onnistu juohevasti ja lisäksi se on hallaa liikenneturvallisuudelle. Eli osa syystä on liian ahdas liikenneverkko (käänteisesti: liian suuri ajoneuvomäärä) ja toinen osa on se että me sössimme sen tukkoon - oma maali.
Tämä ei tietenkään koske valo-ohjauksia, jotka sössivät virtauksen pieleen ihan viran puolesta. Kehäteillä ei saisi olla yhtään valoristeystä. Mainitsemani kohdat ovat kuitekin esimerkkejä paikoista jossa liikenne saadaan tukkoon ilman valojakin samaan aikaan kun ahtauman takana on tyhjää.
Lisäbonus turvavälin puutteesta on sitten peräänajojen lisääntyminen, joka edelleen lisää ruuhkia ja ajo-aikojen kasvua, sekä kiristää tuhansien ihmisien hermoja, vaikka kyseessä olisikin vain peltikolari, niin liikennesotkun määrä on melkoinen.
Liian pienillä välillä ajaminen on kuin suunnittelisi moottoripyörän ketjun. jossa lenkkien välinen rako on muutama milli. Tuollaisen ketjun kyllä pystyy saamaan aikaan, mutta sille on hanakala suunnitella rattaita joilla saadaan myös tehoa siirtymään. Tässä teho on tien välityskyky.
Vaikea löytää yksinkertaisinta esimerkkiä, mutta mahdollisimman pieni väli ei ole ratkaisu, vaan se että löydetään sopiva tasapainotila etäisyyden ja nopeuden välillä, jolla virtaama saadaan maksimiin ja tällöin päästään perille lyhymmässä mahdollisessa ajassa joka käytettävissä olevanlla tieverkolla ja ajoneuvomäärällä on mahdollista.