Just, kylmällä asvaltilla voitti diesel civicin
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
S1000RR
- Keskustelun aloittaja ek@
- Aloituspäivä
eipä liene salainen, koska GSXR1000K9 käsikirjassakin lukee että poraus 74.5 mm, ja isku 57.3 mm.
Tulee hieman mutua, mutta muistaakseni joskus aiemmin on cross plane-moottoreita ollut, mutta ainakaan noissa muissa pyörissä: GSX-R, CBR jne. ei cross planea ole.
e: En tunne moottoreita niin hyvin, että voisin noista käyristä tietää ja moottoreiden vaikutuksista niihin.
R1 -09 kampura on tasajakoinen, eli kipinät tulee 90 asteen välein, kun perinteisempi on ollut semmoinen, missä 2 paria mäntiä liikkuu keskenään samassa kohdassa. Tasajakokampura kylläkin ymmärtääkseni vaatii enemmän koneen sisäistä tasapainotusta kuin perinteinen.
Ja tuossa ideana on kylläkin nimenomaan parantaa keskialueen vääntöä; huipputehoissahan 09-mallin R1 ei ole ollut kärjessä, pikemminkin päinvastoin. Mutta sillä voitettiin silti esim. Superbiken MM:t (mikä tosin, jos minulta kysytään, johtui ennen kaikkea Ben Spiesin ajotaidoista, mutta tuskin ihan huonolla pyörällä olisi Spieskään mestaruutta ottanut)...
juuh sori ajatusvirheeni, eli kampuran kaulat on 90 asteen välein (keskimmäinen mäntäpari 180 astetta toisistaan, ja reunimmaiset niin ikään 180 astetta toisistaan) mutta toki 4-tahtisessa sytytysjärjestys onkin sitten vähän erikoisempi, itse asiassa epätasainen, mutta tällä saadaan takarengas pitämään paremmin, tai niin ainakin väittävät. Ja eihän kampura toki huiskaise kokonaista kierrosta tyhjää välillä.
Tämähän kertoo vaan siitä, että BMW on niin ylivoimainen, ettei edes mitkään Cross Planet mahda yhtään mitään BMW:lle!Mulla taitaa olla liikaa jouluglögiä veressä kun BMW rr ketjusta löytyy sivun verran crossplane & R1 juttua
Pikäjärkeily ilman tietoa: Dyno (inertiadyno) mittaa inertialtaan tunnetun dynorullan kulmanopeuden muutosta ulkoisen voiman vaikutuksesta. Jos koneen kiertonopeus on esimerkiksi 3000 r/min ja näytteenottotaajuudeksi oletetaan 10 Hz, kampura kiertää kulmanopeuden mittausten välillä 5 kierrosta eli 2,5 työkiertoa. Kierrosalueen huipulla tulisi jo yli 10 työkiertoa per mittausväli. Eli dyno ei tuolla näytteistyksellä näkisi, minkälaisella iskusarjalla dynorullaa on lykitty mittausten välissä. Jos näytteistystä tihennettäisiin sytytysvälin suuruusluokan tasolle, tulisi käppyrään enemmän yksityiskohtia. Käytännössä käppyrä tasattaisiin jälkikäteen matemaattisesti niin että turhat yksityiskohdat jäisivät näkymättömiin. Eli en justiin näillä näppäimillä usko, että ristikampura antaisi dynossa tasoitusta muille.
Tullaan muuten lähivuosina näkemään, onko R1-09:n kampuraratkaisu todella parempi kuin perinteisempi - jos on, niin se varmaankin yleistyy myös muissa kilokyykyissä.
Korkeimman huipputehon tavoitteluun se ilmeisestikään ei sovellu, mutta jos se todella parantaa ajotuntumaa niin kuin väitetään, sitten siitä voi vaikka tullakin kehityksen suunta.
Huipputehoahan näissä laitteissa on jo suurimman osan 2000-lukua ollut jo vakionakin useimmille liikaa, joten niiden lukemien jatkuvassa kasvattamisessa lienee vähänlaisesti järkeä, paitsi ehkä mainosbrosyyrien laatijoiden mielestä.
Korkeimman huipputehon tavoitteluun se ilmeisestikään ei sovellu, mutta jos se todella parantaa ajotuntumaa niin kuin väitetään, sitten siitä voi vaikka tullakin kehityksen suunta.
Huipputehoahan näissä laitteissa on jo suurimman osan 2000-lukua ollut jo vakionakin useimmille liikaa, joten niiden lukemien jatkuvassa kasvattamisessa lienee vähänlaisesti järkeä, paitsi ehkä mainosbrosyyrien laatijoiden mielestä.
Luulen (en siis tiedä) että raskaampi tasapainoakseli syö Yampista jonkin verran tehoa, ja ensimmäistä cross-planea ei välttämättä varustettu aggressiivisimmalla mahdollisella sytkäkäyrällä katukäyttöön. Siksi tehokäyrä ehkä on laimea, mutta teoriassa (teoria on aina vahva sana, joten mainitaan lähteenä Moto Tech International) sen konstruktion pitäisi olla yhtä vahva kuin vastaavilla ennakoilla, puristuksilla yms varustetun perinteisen. Ajettavuus kuuluu olevan hyvä. En ole ajanut, joten en tiedä, ja minun viimeaikaisella ratakokemuksella ja kierrosajoillani voisin ihan hyvin ajaa vaikka Bemun LT:llä tai nelipyöräisellä baijerilaisellani.
Joka tapauksessa lienee selvää, että Bemu ja Yamaha ovat nyt aivan eri linjoilla. Bemu tuo markkinoille massivisen moottoritehon ja kontrolloi tätä elektroniikalla, kun taas Yamaha pyrkii parantamaan tehon kontrolloitavuutta pääosin mekaniikalla ja vain osin elektroniikalla (DBW). Hienoa nähdä erilaisia yritelmiä päästä samaan lopputulokseen tuottaa nopein pyörä radan kiertämiseen.
Jos nämä Bemun tehokäyrät tulevat sarjatuotantopyörästä, niin mielestäni Bemari pieksee Gixun ja Kawan niiden omilla aseillaan. Brutaali perusrivinelonen ottaa ison askeleen eteenpäin. Niiden täytyy vastata joko lisätehoilla 2011 tai jollain muulla. Kawa on lehtihuhujen mukaan menossa kohti vaihtuvaa sytytysjärjestystä. Suzukista en tiedä.
Odottaisin kuussatkuissakin tapahtuvan jotain uutta. Yamaha on sanonut, että cross-planella ei saa mitään hyötyä kuussatkuissa, mutta oletan, että he tuovat kallistetun sylinteriryhmän uusien crossikoneiden tapaan.
Siitä, että onko Yamaha big bang voinee olla montaa mieltä. 270-180-90-180:hän tarkoittaa, että parin pytyn paineet vahvistavat toistensa vääntöä sytytysvälin ollessa 90 astetta, ja toisaalta 270 tuo renkaalle twininomaista aikaa asettua (kts Teuwon hyvä kommentti 1098R-threadista). Molemmathan näistä olivat big bangin teorian takana. Koska nyt kyseessä on vain kaksi pyttyä, lienee kyseessä enneminkin semi-big bang. Ja toisaalta sama syttyväli (eri pyttyjaolla) lienee käytössä jo perus VFR:ssä, niin en tiedä, onko edes tämä nimitys oikeutettu. RC30 ja RC45 olivat ymmärtääkseni enemmän big bang-koneita 90-270-90-270 jaollaan.
Joka tapauksessa lienee selvää, että Bemu ja Yamaha ovat nyt aivan eri linjoilla. Bemu tuo markkinoille massivisen moottoritehon ja kontrolloi tätä elektroniikalla, kun taas Yamaha pyrkii parantamaan tehon kontrolloitavuutta pääosin mekaniikalla ja vain osin elektroniikalla (DBW). Hienoa nähdä erilaisia yritelmiä päästä samaan lopputulokseen tuottaa nopein pyörä radan kiertämiseen.
Jos nämä Bemun tehokäyrät tulevat sarjatuotantopyörästä, niin mielestäni Bemari pieksee Gixun ja Kawan niiden omilla aseillaan. Brutaali perusrivinelonen ottaa ison askeleen eteenpäin. Niiden täytyy vastata joko lisätehoilla 2011 tai jollain muulla. Kawa on lehtihuhujen mukaan menossa kohti vaihtuvaa sytytysjärjestystä. Suzukista en tiedä.
Odottaisin kuussatkuissakin tapahtuvan jotain uutta. Yamaha on sanonut, että cross-planella ei saa mitään hyötyä kuussatkuissa, mutta oletan, että he tuovat kallistetun sylinteriryhmän uusien crossikoneiden tapaan.
Siitä, että onko Yamaha big bang voinee olla montaa mieltä. 270-180-90-180:hän tarkoittaa, että parin pytyn paineet vahvistavat toistensa vääntöä sytytysvälin ollessa 90 astetta, ja toisaalta 270 tuo renkaalle twininomaista aikaa asettua (kts Teuwon hyvä kommentti 1098R-threadista). Molemmathan näistä olivat big bangin teorian takana. Koska nyt kyseessä on vain kaksi pyttyä, lienee kyseessä enneminkin semi-big bang. Ja toisaalta sama syttyväli (eri pyttyjaolla) lienee käytössä jo perus VFR:ssä, niin en tiedä, onko edes tämä nimitys oikeutettu. RC30 ja RC45 olivat ymmärtääkseni enemmän big bang-koneita 90-270-90-270 jaollaan.
Tuotekehittely vaan tuppaa olemaan pirun kallista, ja vaikka se onkin tässä luokassa myös erittäin tärkeä toiminnan osa, nykyinen taloustilanne tulee todnäk jarruttamaan näiden vehkeiden kehitystä lähivuosina. Esimerkiksi GSXR600/750 kahden vuoden välein tapahtunut uusiutuminen pistettiin nyt kokonaan jäihin ainakin 2010 osalta - kertoo jotain ainakin japsitehtaiden linjasta. Ja tuskin eurooppalaisillakaan kovin helppoa on juuri nyt.
Crossplane selitetynä
Alussa R4 demottuna sen jälkeen hyvä selostus tuosta crossplane ideasta.
Se, että miten dynopenkissä tuon sykäyksen mittaaminen onnistuu niin vastausta ei ole.
P.S . laitan tämän tuonne R1 osioon jotta kiinnnostuneet voivat jatkaa siellä niin pidetään tää keskustelu S1000RR:n ympärillä
Alussa R4 demottuna sen jälkeen hyvä selostus tuosta crossplane ideasta.
Se, että miten dynopenkissä tuon sykäyksen mittaaminen onnistuu niin vastausta ei ole.
P.S . laitan tämän tuonne R1 osioon jotta kiinnnostuneet voivat jatkaa siellä niin pidetään tää keskustelu S1000RR:n ympärillä