wtf?¿ miten tommonen iskumeisseli toimii? Ikinä nähnykkää
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Ruuvin kanta pyöristyi
- Keskustelun aloittaja shyhander
- Aloituspäivä
- Liittynyt
- 8.2.2007
- Sijainti
- Kymenlaakso
Laitetaan sopiva pää iskumeisseliin ja kevyesti lyödään vasaralla meisselin päähän. Kärki liikahtaa vähäsen auki/kiinni suuntaan mikä on valittu.wtf?¿ miten tommonen iskumeisseli toimii? Ikinä nähnykkää
Voi lyödä kovaakin ja isolla moskalla, mutta iskuvoima ruuvin mukaan. Se kärki porautuu siihen aukaistavaan ruuviin.
KISS "aurinkokuningasta" lainaten...
Suzukista sain samanlaisen ongelmaruuvin etujarrun säiliön kannesta auki lyömällä pienen hylsytorxin väkisin pyöristyneeseen kantaan ja sitten vain auki räikällä vääntäen, kova torx upposi hyvin ruuviin.
Sitten jollain ihme tuurilla olin tullut kauan aikaa sitten ostaneeksi pussillisen uusia ristipäisiä uppokanta m4 ruuveja, molemmat uusiksi ja vaseliiniä kierteisiin, ei ryydy ihan niin pahasti enää..
Sitten jollain ihme tuurilla olin tullut kauan aikaa sitten ostaneeksi pussillisen uusia ristipäisiä uppokanta m4 ruuveja, molemmat uusiksi ja vaseliiniä kierteisiin, ei ryydy ihan niin pahasti enää..
Eli iskumeisselissä on "jenkat" sisällä, se siis muuttaa vasarallalyönnin pystyuoran liikkeen kiertoliikkeeksi. Kak kärpästä yhdellä iskulla: iso paine ruuvin päähän ettei pääse nousemaan ruuvin kannasta ylös ja samalla kiertoliike aukipäin.wtf?¿ miten tommonen iskumeisseli toimii? Ikinä nähnykkää
Tommonen näky olevan seinällä, mutta itopäät ihan väärän kokoisia.
Tuo on kokeiltu itsekkin ja toimii.
Ja helppoa.
Ei välttämättä tarvitse sitä reikääkään jos saa juntattua sopivasti siihen ristipään kantaan kiinni.
Hyviä kikkojahan tässä on tullut. No, jarrupalat on ainakin nyt vaihdettu, ja täytyy sanoa että on sintteriset etupalat pirusti kivemman tuntuiset jarrutella. Tämän lisäksi on bongattu pienennäkönen öljyvuoto ykkös ja kakkos sylinterin välistä, luultavasti kannentiiviste (ei venakopan).
- Liittynyt
- 17.8.2005
- Sijainti
- Joensuu
Kun tässä nyt iskumeisselistä on puhuttu paljon niin väliin vähän off-topic kyssäri.
Onkos porukalla kokemusta mikä olis hyvä iskumeisseli? Itse ostin joku aikaa sitten Motonetistä jonkun sarjan ja ensimmäistä ruuvia irrottaessa se järein ristipää kärki meni kierteelle. Palautin sen sitten Motonettiin ja nyt olis hakusessa semmonen paketti millä sais jotain aikaseks.
Onkos porukalla kokemusta mikä olis hyvä iskumeisseli? Itse ostin joku aikaa sitten Motonetistä jonkun sarjan ja ensimmäistä ruuvia irrottaessa se järein ristipää kärki meni kierteelle. Palautin sen sitten Motonettiin ja nyt olis hakusessa semmonen paketti millä sais jotain aikaseks.
- Liittynyt
- 8.2.2007
- Sijainti
- Kymenlaakso
Tuossapa se tuli......ja vaseliiniä kierteisiin, ei ryydy ihan niin pahasti enää..
En mää nyt kyllä ottais tota iskumeisseliäkään tähän leikkiin ollenkaan mukaan, pienin kantakin ristipäissä on varmaan PH4 luokkaa, kun tuon ruuvin kanta on PH2...tuo laite on tarkoitettu hieman järeämpiin puuhiin.
Tuo perkeleen ruuvi ei tasan ole loppujen lopuksi niin piukassa tuossa, etteikö sitä siitä ruuvaamalla irti saisi, jos kanta olisi ehjä.
Ei sitä ehjäkantaistakaan ruuvia tuolla kilon mötillä irti oteta.
Saatika ruveta sitä pienta alukoppaa tuolla+vasaralla mäiskyttämään, niin halkeaa koko paska...
Tuo perkeleen ruuvi ei tasan ole loppujen lopuksi niin piukassa tuossa, etteikö sitä siitä ruuvaamalla irti saisi, jos kanta olisi ehjä.
Ei sitä ehjäkantaistakaan ruuvia tuolla kilon mötillä irti oteta.
Saatika ruveta sitä pienta alukoppaa tuolla+vasaralla mäiskyttämään, niin halkeaa koko paska...
Älä suotta päiväkirjaa, voi jälkikasu pitää "vähän erikoisena" kun aikanaan lukevat jäämistöstä löytynyttä päiväkirjaa. Siinä olen kyllä pirusti eri mieltä, että töissä päättömiin ruuveihin törmää (jonkinlaisiin päättömyyksiin mahdollisesti kyllä). Periaatteessa voi tietysti olla ettei ihan samalla alalla olla, mutta myönnetään, että en minäkään jaksa kaikkia "itsestäänselvyyksiä" selitellä esimerkiksi kaikille kameran kanssa räpeltäville harrastekuvaajille.
...ja lämpö vielä jeesaa irtoamisessa. Mutta antaa poikien porata
Rikkiväännetyn ristipääruuvin saa helposti auki sellaisella erikoisbitillä (en muista oikeaa nimeä), jossa on leikkaava/pureutuva kärki. Laitetaan siis tavalliseen bittiruuvarin ja toimii vain avautumissuunntaan. Helsingissä tuollaisia myy ainakin Helsingin ruuvikulma, josta hankin setin (3 erikokoista) ja niillä on jokainen rikkiväännetty pikkuruuvi (m3-m6) auennut.
Vakiona noissa jarrunestesäilöissä on useasti Din965 M4x12, eli ristipääruuvi, jonka voisi korvata Din 7991 M4X12 uppokantaisella koloruuvilla (ja vaikka rst). Aukeaa helpommin sitten jatkossa.
Vakiona noissa jarrunestesäilöissä on useasti Din965 M4x12, eli ristipääruuvi, jonka voisi korvata Din 7991 M4X12 uppokantaisella koloruuvilla (ja vaikka rst). Aukeaa helpommin sitten jatkossa.
Jättäisin kyllä tuon rst ruuvin laittamatta jos säiliö on alumiinia... Hapettuu melko nopsaan kierteet tukkoon ja rst ruuvi menee paljon helpommin poikki kun tavallinen.
No... miten sen nyt sanoisi? Otetaan sentään järki käteen näissä asioissa, muutamia vaikeitakin paikkoja joskus korjanneena.
1. Ensimmäinen asia on maltti, ajatellaan vähän etukäteen, kumpi on helpompi avata, se alunperin ehjä kanta vai poikkiväännetty tai muuten vaan pyöristetty ja pilattu? Tästä voidaan lähteä liikkeelle, sanotaan usein että "se meni poikki"?, ei voinut mitään.
2. No, tianne ei ole ollenkaan menetetty, otetaan järki avuksi, taas. Ajatellaan että mikä se ruuvi noin niin kuin mekaanisena kone-elimenä on, onko siitä Arkhimedes jo aikanaan tehnyt teoreettisen tutkimuksen ja mihin on päätynyt, mitä on kitka, sen olomuodot levossa ja liikeessä? Ajatellaan näitä, tai väliaineita silloin kun kyseessä on kiinnijuuttunut kierre, tai kiristettävä sellainen.
3. En voi olla puuttumatta kantaan ja terminologiaan mitä täällä käytetään. Kyllä niinsanottua ristipäätä voidaan kansanomaisesti ajatella olevan periaatteessa kahta laatua, työkalujen puolesta. Se vanha ja perinteinen oli Philips ja uusi ja nykyään yleisempi on Pozidrive, molempia saatavana kokoluokissa 00-4, näin yleistäen. Joista yleisimmät koot ovat luokkaa 1 ja 2, ainakin moottoripyöriä ajatellen.
3. No, mikä sen ruuvin lukitsee paikalleen, ettei se aukea, se on kitka. Ja pelkkä kitka ei riitä, tarvitaan lisäksi voima, mikä sen saa aikaan, on hyvä ajatella. Se voi olla ruuvin esikiristyksen aiheuttama esijännitys, siis se kansanomaisesti laututtuna on se palautuva venymä, joka sallii muodonmuutokset pinnoissa, pitäen silti ruuviliitoksen kiinni. Vai onko se hapettuma, vai lukkoprikka tai muu vastaava.
Aiheuttaako kitkan ruuvin kanta, varsinkin senkkikantaisessa se voi olla näin. Vai onko ruuvi pohjannut, pohjaan vaiko kierre pohjannut? Näitä mietimällä saadaan asia ratkaistua.
4. Ratkaisu, jos kitkan aiheuttaa kiristysmomentista aiheutuva vetojännitys ruuvissa ja sen edelleen aiheuttama voima liitospinnoissa, joissa kitkakerroin vaikuttaa. On silloin helppo ratkaisu poistaa ruuvin esijännitys poistamalla ruuvista kanta joko poraamalla tai muuten. Voidaan myös ylittää ruuvin myötöraja, jolloin venymä ei ole enään palautuvaa, plastista, joten seurauksena on lähes käsin auki kierrettävä ruuvi.
5. Edellä on kansantajuisella tavalla lyhyesti kuvattu teoriaa, jonka avulla asiaa voi lähestyä.
6. Mitä sitten olisi tehtävissä kysyjän tapauksessa, kyseessähän oli nestesylinterin ohjaustangossa olevan säiliön kansi. Kysyjän tapauksessa yksi ruuvi niistä kahdesta on jo avattu. Siis kantta ei mikään muu pidä kiinni kuin yksi ruvi ja tiivisteen aiheuttama kitka. Joten toinen ruuvi aukeaa kantta ruuvin varassa nitkuttelemalla, ihan varmasti, ruuvi siis herää henkiin. Koska ruuvia kiristää vain enintään sen kannen kumitiivisteen puristuman aiheuttama vetojännitys ja siitä aiheutuva voima kierteissä, joka taas kitkan kanssa yhdessä vastustaa avautumista. Lisäksi kumitiiviste on elastinen.
Toisen ja suurimman kiinnipitävän voiman aiheuttaa senkatun eli upotetun ruuvin kanta, jossa on suurin halkaisija ja suurin pinta-ala. Menee siis suoraan momentin laskukaavaankin.
7. Edellä oli teoriaa, jonka vahvistaa käytäntö, ja päinvastoin.
8. Itse avaan tuollaisen seuraavasti; laitan siihen sopivan meisselin, yleensä PH-2, lyön siihen päähän vasaralla, noin 300 g, muutaman kerran ja avaan ruuvin. Yleensä edes ruuvien mustaan maaliin ei tällä tavalla tule virhettä. Muutamia ruuveja siis avanneena voin suositella lyömistä ensimmäisesmä toimena.
9. Mitä tulee ruuvien avaamisen yleensä, on täällä kerrottu hitsaaminen, sen lämpö ja lämmittäminen yleensä varma keino, ja toimii aina ja se maltti. Ihan hyvin voi M4:n hitsata, sitä pienemmät vain vaativat tarkkuutta, mutta aina parempi on se ehjä kanta, alkutilanne ja järjen käyttö, maltti, kuin se katkennut ruuvi? Ainakin omasta mielestäni.
Sanoisin että vastakierretappi on hyvä, muttta kaikki muut keinot ovat parempia. Iskumeisseli on hyvä, mutta pelkkä isku, oikea meisseli ja oikea kanta vielä parempia, kannattaa kokeilla.
Enkä asiasta mitään tiedä, kokemusta ei kovin paljon ole yli kolemeakymmentä vuotta, ...vielä.
Niin, ja se kannen toinen ruuvihan herää kantta sivuilta päin kopistelemalla, että ongelmaahan tässä ei siis alunperinkään enään ole.
Yleensä haluan sanoa kolleegoilleni, että ihmiset nämäkin ajokkimme ovat tehneet, ei siinä sen kummemmasta ole kysymys. Pitkä tarina tuli, lukee kuka jaksaa.
Kiitos!
1. Ensimmäinen asia on maltti, ajatellaan vähän etukäteen, kumpi on helpompi avata, se alunperin ehjä kanta vai poikkiväännetty tai muuten vaan pyöristetty ja pilattu? Tästä voidaan lähteä liikkeelle, sanotaan usein että "se meni poikki"?, ei voinut mitään.
2. No, tianne ei ole ollenkaan menetetty, otetaan järki avuksi, taas. Ajatellaan että mikä se ruuvi noin niin kuin mekaanisena kone-elimenä on, onko siitä Arkhimedes jo aikanaan tehnyt teoreettisen tutkimuksen ja mihin on päätynyt, mitä on kitka, sen olomuodot levossa ja liikeessä? Ajatellaan näitä, tai väliaineita silloin kun kyseessä on kiinnijuuttunut kierre, tai kiristettävä sellainen.
3. En voi olla puuttumatta kantaan ja terminologiaan mitä täällä käytetään. Kyllä niinsanottua ristipäätä voidaan kansanomaisesti ajatella olevan periaatteessa kahta laatua, työkalujen puolesta. Se vanha ja perinteinen oli Philips ja uusi ja nykyään yleisempi on Pozidrive, molempia saatavana kokoluokissa 00-4, näin yleistäen. Joista yleisimmät koot ovat luokkaa 1 ja 2, ainakin moottoripyöriä ajatellen.
3. No, mikä sen ruuvin lukitsee paikalleen, ettei se aukea, se on kitka. Ja pelkkä kitka ei riitä, tarvitaan lisäksi voima, mikä sen saa aikaan, on hyvä ajatella. Se voi olla ruuvin esikiristyksen aiheuttama esijännitys, siis se kansanomaisesti laututtuna on se palautuva venymä, joka sallii muodonmuutokset pinnoissa, pitäen silti ruuviliitoksen kiinni. Vai onko se hapettuma, vai lukkoprikka tai muu vastaava.
Aiheuttaako kitkan ruuvin kanta, varsinkin senkkikantaisessa se voi olla näin. Vai onko ruuvi pohjannut, pohjaan vaiko kierre pohjannut? Näitä mietimällä saadaan asia ratkaistua.
4. Ratkaisu, jos kitkan aiheuttaa kiristysmomentista aiheutuva vetojännitys ruuvissa ja sen edelleen aiheuttama voima liitospinnoissa, joissa kitkakerroin vaikuttaa. On silloin helppo ratkaisu poistaa ruuvin esijännitys poistamalla ruuvista kanta joko poraamalla tai muuten. Voidaan myös ylittää ruuvin myötöraja, jolloin venymä ei ole enään palautuvaa, plastista, joten seurauksena on lähes käsin auki kierrettävä ruuvi.
5. Edellä on kansantajuisella tavalla lyhyesti kuvattu teoriaa, jonka avulla asiaa voi lähestyä.
6. Mitä sitten olisi tehtävissä kysyjän tapauksessa, kyseessähän oli nestesylinterin ohjaustangossa olevan säiliön kansi. Kysyjän tapauksessa yksi ruuvi niistä kahdesta on jo avattu. Siis kantta ei mikään muu pidä kiinni kuin yksi ruvi ja tiivisteen aiheuttama kitka. Joten toinen ruuvi aukeaa kantta ruuvin varassa nitkuttelemalla, ihan varmasti, ruuvi siis herää henkiin. Koska ruuvia kiristää vain enintään sen kannen kumitiivisteen puristuman aiheuttama vetojännitys ja siitä aiheutuva voima kierteissä, joka taas kitkan kanssa yhdessä vastustaa avautumista. Lisäksi kumitiiviste on elastinen.
Toisen ja suurimman kiinnipitävän voiman aiheuttaa senkatun eli upotetun ruuvin kanta, jossa on suurin halkaisija ja suurin pinta-ala. Menee siis suoraan momentin laskukaavaankin.
7. Edellä oli teoriaa, jonka vahvistaa käytäntö, ja päinvastoin.
8. Itse avaan tuollaisen seuraavasti; laitan siihen sopivan meisselin, yleensä PH-2, lyön siihen päähän vasaralla, noin 300 g, muutaman kerran ja avaan ruuvin. Yleensä edes ruuvien mustaan maaliin ei tällä tavalla tule virhettä. Muutamia ruuveja siis avanneena voin suositella lyömistä ensimmäisesmä toimena.
9. Mitä tulee ruuvien avaamisen yleensä, on täällä kerrottu hitsaaminen, sen lämpö ja lämmittäminen yleensä varma keino, ja toimii aina ja se maltti. Ihan hyvin voi M4:n hitsata, sitä pienemmät vain vaativat tarkkuutta, mutta aina parempi on se ehjä kanta, alkutilanne ja järjen käyttö, maltti, kuin se katkennut ruuvi? Ainakin omasta mielestäni.
Sanoisin että vastakierretappi on hyvä, muttta kaikki muut keinot ovat parempia. Iskumeisseli on hyvä, mutta pelkkä isku, oikea meisseli ja oikea kanta vielä parempia, kannattaa kokeilla.
Enkä asiasta mitään tiedä, kokemusta ei kovin paljon ole yli kolemeakymmentä vuotta, ...vielä.
Niin, ja se kannen toinen ruuvihan herää kantta sivuilta päin kopistelemalla, että ongelmaahan tässä ei siis alunperinkään enään ole.
Yleensä haluan sanoa kolleegoilleni, että ihmiset nämäkin ajokkimme ovat tehneet, ei siinä sen kummemmasta ole kysymys. Pitkä tarina tuli, lukee kuka jaksaa.
Kiitos!
No niin hyvä! Tämä ongelma ratkesi
Entäpä sit tälläinen: Kampiakselin siimapyörän mutteri ei halua aueta....
On kokeiltu pitkällä jatkovarrella, pulttipysyllä (ei kalleimmasta päästä) Mikä siis neuvoksi? Jos noin lujaa hitsautunut kiinni? Ruosteenirroitinta käytetty ja kyseessä on siis nyt auto..
-Vielä tehokkaampi pulttipyssy?
-Lämpö? Helpommin irti, kun moottori lämmin?
-Vielä tehokkaampi pulttipyssy?
-Lämpö? Helpommin irti, kun moottori lämmin?
- Liittynyt
- 31.3.2006
- Sijainti
- VihtaChilla
Isompi pyssy. Pitemmällä jatkolla pyöristyy mutteri.
Tee feispuukkiin fanisivu päättömille ruuveille
