Pakko ottaa kantaa... tämän org:ssa olemisen aikana viime vuoden maaliskuusta olen ollut kaksissa org:n ajeluissa mukana. Ekalla kerralla tasaisessa sateessa viime syksynä ja silloin minä vedin letkaa ja tasan tarkkaan kaikki pysyivät kasassa. Eli, teoria haitariliikkeen synnystä, vaikka ajettaisiin rajoitusten mukaan, ei pidä paikkaansa.
Silloin, kun minä vedin, ajoin varmasti ajoittain yli sallitun, vaikka tuskin mikään vetomies olen
Anyway, silloin homma toimi ja that`s it!
helatorstaina ajoin letkan viidentenä ja välillä "piti" vetää apinanraivolla, jotta edessäni ajaneet neljä kyykkyä eivät totaalisesti karanneet. No, niinhän siinä sitten kävi, että kolmannes porukasta kirjaimellisesti jäi. Tulihan loputkin sitten Porvoon Essolle viiveellä, mutta kuitenkin.
Minä olin Essolla se, joka otti asiakseen keulamiehelle huomauttaa, jonka jälkeen aika moni muukin yhtyi kommenttiini liian kovasta tahdista. Kyllä mun nopeudet olivat välillä rajoituksiin nähden, edellä mainitusta johtuen sitä luokkaa, ettei niitä voi tähän edes kirjoittaa.
Kaikkein pahimpana henkilökohtaisesti pidin sitä, että välillä vedettiin sellaisissa paikoissa, missä heikompaa hirvittää. Kaikki mukana olleet tuskin tunsivat ajettuja mutkapätkiä, allekirjoittanut mukaan lukien. Tämä tietty kasvattaa onnettomuusriskiä x 100. Itse myönnän rehellisesti, että jossain vaiheessa alkoi pelottamaan ja himmasin, jolloin kas kummaa vielä perässä pysyneet alkoivat pysyä suht hyvin kasassa, eikä vieläkään menty ainakaan alinopeutta. Sitten meitä olikin kolme ryhmää: neljän kyykyn vetomies-ryhmä. Minun vetämä mc-puolkukkahattu (tämäkin vain siksi, ettei kukaan kehdannut mennä ohi
) ja sitten se mihinvittuunnoillaonnoinkiire-ryhmä.
Minä en tapahtuneesta kuitenkaan sen suurempia traumoja saanut, että kokonaiskokemus oli tästäkin ihan
Lopuksi: tarkoitus tuskin on, että näiden ajelujen takia alkaa
syttyä... sen enempää piruja maalailematta.
