• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jyk4
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Kotarikuski sanoi:
Taksikopin juttuja. Ilmastahan on jo valmiiksi 78% typpeä. Tietty jos renkaassa on jotakin nestettä joka lämmetessään höyrystyy, voi paine nousta epälineaarisesti. Vesi on todennäköisin vaihtoehto. Pullotetussa typessä ei vettä ole, mutta eiköhän veden saisi pois kompuran ilmankuivaimella.

Ilmasta saa melko helposti hapen pois, jolloin jäljelle jäävä tavara on käytännössä pelkkää typpeä ja vesihöyryä. Sen jälkeen kompuralla kuivaimen läpi, niin on pelkkää typpeä. Jos siis välttämättä pelkkää typpeä haluaa renkaissa käyttää eikä huvita ostaa valmista tavaraa kaasupullossa.
 
Koheltaja sanoi:
Koulutustaso ei riitä ymmärtämään noin hienoa tekstiä ja hieroglyfejä:blink:

Typpi on aika yleisessä käytössä renkaiden täytössä ja siihen on syynsä.

Joo, siis kuten wikipedia kertoo, kaikilla kaasuilla on riittävällä tarkkuudella sama lämpölaajenemiskerroin joten rengaspaineiden suhteen on se ja sama mitä kaasua käyttää.

Mutta, kuten vetomies mainitsi, helium on sen verran pienimolekyylistä tavaraa, ettei se pysy rengaassa. Ja kuten vetomies edelleen tuossa mainitsee, noiden kaasujen käyttämisen tarve vs. normaali paineilma johtuu ilmankosteudesta. Viileillä keleillä renkaassa on jopa silkaa nestemäistä vettä, jonka höyrystyminen lämmetessä nostaa jyrkästi rengaspaineita. Vetomiehen kanssa olen samaa mieltä että oikean kuivaimen käyttäminen luultavasti riittää paineilman käyttöön tähän tarkoitukseen. Pelkkä normaali vedenerotin sen sijaan ei riitä.
 
Toistan itseäni, typen käytölle renkaille on syynsä.

Lentokoneiden renkaissa ollut käytössä vuosikymmeniä ja niin taitaa olla myös motorsportin puolella, muistikuvat menee jonnekkin 80-90 luvun taitteeseen kun ekaa kertaa näin renkaiden täytön typellä. Samasta syystä iskunvaimentimissa ei käytetä ilmaa vaan typpeä, käyttäytyy neutraalimmin lämpötilavaihteluissa kun ilma.
 
Lentokoneissa se on turvallisuuskysymys; ei ruiskuteta paineella happea potentiaalisiin palokohtiin mahdollisen rengasrikon tai -vuodon sattuessa. Lämpötilan aiheuttamien paineenmuutosten kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, kuten jokainen voi halutessaan myös itse todeta: lämmittää toisessa tankissa typpeä ja toisessa tankissa kuivaa ilmaa ja katsoo, miten paine nousee.
Mitään syytä tuollaiseen kokeeseen ei kyllä ole, koska sitä on ansiokkaasti tutkinut italialainen herra Avogadro jo yli 200 vuotta sitten, ja hänen tuloksensa on vahvistettu aika monta tuhatta kertaa sen jälkeen.
 
Olen tätä jonkun verran epäillyt, kun kokemukset iskarien ilmatäytöstä ovat olleet ongelmattomia. Ilmalla olen siis ajanut jo vuosia.
Nakkasin tuossa talvella uteliaisuuttani ilmalla ladatun iskarin keittiön uuniin. Paineet katsoin 50C° ja 100C° lämpötilassa. Ei eronnut painemittarin lukeman ja uunin asteikon ja paistomittarin tarkkuuden rajoissa ideaalikaasun yhtälöllä lasketuista arvoista.
Epäilen itsekkin että isoin hajonnan aiheuttaja on ilmankosteus. Typpi on halpaa, kohtuullisen inerttiä ja varsin ideaalia kaasua ja puhtaana toki ei ole kosteutta joukossa.
 
ajvaara sanoi:
Vetomiehen kanssa olen samaa mieltä että oikean kuivaimen käyttäminen luultavasti riittää paineilman käyttöön tähän tarkoitukseen. Pelkkä normaali vedenerotin sen sijaan ei riitä.

Paineilmassa olevan veden määrä riippuu tietysti että mitä ilmaa puristetaan kokoon. Eli ulkoilmassa on tyypillisesti vettä 1-100g /m3. Lämpötila on tietysti määräävä tekijä, toinen on suhteellinen kosteus joka riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Eli esimerkiksi kesähelteillä ilma voi sisältää 100g vettä /m3 ja talvipakkasilla 1g /m3. Eli renkaat voi täyttää ilmalla ainostaan talvipakkasilla ulkona :jpstyle:

Kun tuotetaan 1m3 8bar paineilmaa tarvitaan siihen 8m3 ympäröivää ilmaa. Vedenerottimella (sykloni) saadaan vedestä pois osa, mutta kastepisteen (missä lämpötilassa vesi alkaa pisaroitua) saamiseksi luotettavasti alle 10 asteen ja nestemäisen veden osuuden alle 1g/m3 tarvitaan ilman jälkikäsittely.

Kylmäkuivaimella saadaan kastepiste noin 3 asteeseen ja adsorptiokuivaimella alle sen ja aina -70 asteeseen saakka. Käytännössä -40 asteen kastepiste alkaa olemaan semmoinen, että vedenmäärä ilmassa on gramman miljonasosia.
 
Sähköjohdot. Jokainen tietää muovikuorisen piuhan, joka kovettuu, halkeaa ja haalistuu parissa vuodessa. Se on sitä sähköjohtoa jota kaupassa myydään jos menee piuhaa ostamaan. Sitten on sellaista -64 vuosimallin Mersun piuhaa, joka on vielä täysin notkeaa eikä osoita mitään hajoamisen merkkejä.
Mistä tuota jälkimmäistä saa ja miten sen erottaa ostovaiheessa ns paskasta piuhasta?
 
Oliskohan halvin vaihtoehto jotain PVC pintaista.

Taipuisat mittausjohdot taitaa olla silikonia.
Robotiikassa ja liikkuvien työkoneiden järjestelmissä luotetaan PUR- kaapeleihin.

Nuo tulee mieleen laadukkaammista kaapelimateriaaleista.
Sitä en tiedä onko mersussa käytetty kumpaakaan.
 
1340R86 sanoi:
Vielä kun tuohon lisätään hopeointi ja häirön suojaus niin hyvää on

Silikonipiuhojen miinuspuolena vaan on yleensä ihan hillittömän paksu eriste poikkipintaan nähden, minkä takia ne eivät ole ihan kätevin valinta ajoneuvojen yleisjohdotuksiin. Myös hinta, valikoima ja saatavuus eivät ole ihan parhaasta päästä.

Alkuperäiseen kysymykseen ei nyt ole ihan tyhjentävää vastausta antaa. Perusratkaisu ihan oikeissakin ajoneuvopiuhoissa on PVC-eriste. Käytännössä tuntuu olevan aika pitkäikäinen kunhan vaan hommaa oikeasti autokäyttöön speksattua piuhaa. Vanhimmat omat asennukset tuollaisella alkavat olla teini-iässä enkä nyt erityisemmin ole kovettumista pistänyt merkille. Joissain ihan kuumimmissa paikoissa saattaa vähän olla havaittavissa. Jotain parempiakin eristemateriaaleja autopiuhoihin olen nähnyt, mutta juuri nyt ei muistu nimiä mieleen. Saatavuus ja hinta ovat näillä myös aika paljon heikompia perustavaraan verrattuna.
 
ArttuH sanoi:
Silikonipiuhojen miinuspuolena vaan on yleensä ihan hillittömän paksu eriste poikkipintaan nähden, minkä takia ne eivät ole ihan kätevin valinta ajoneuvojen yleisjohdotuksiin. Myös hinta, valikoima ja saatavuus eivät ole ihan parhaasta päästä.

Alkuperäiseen kysymykseen ei nyt ole ihan tyhjentävää vastausta antaa. Perusratkaisu ihan oikeissakin ajoneuvopiuhoissa on PVC-eriste. Käytännössä tuntuu olevan aika pitkäikäinen kunhan vaan hommaa oikeasti autokäyttöön speksattua piuhaa. Vanhimmat omat asennukset tuollaisella alkavat olla teini-iässä enkä nyt erityisemmin ole kovettumista pistänyt merkille. Joissain ihan kuumimmissa paikoissa saattaa vähän olla havaittavissa. Jotain parempiakin eristemateriaaleja autopiuhoihin olen nähnyt, mutta juuri nyt ei muistu nimiä mieleen. Saatavuus ja hinta ovat näillä myös aika paljon heikompia perustavaraan verrattuna.

Jep se on niiden yksi heikoiista puolista,
Kompromisseja joutuu aina tekemään näissäkin
Sekin että onko kyse yhdestä uudesta johdosta ja mihin se asenetaan

Mutta pohjimiltaa aina on joku jollatain ominaisuudeltaan
parempi ja samalla taas toisesta kohtaa huonompi,
Mutta jos vaikka jotain kilpurin johto sarjaa tekee niin hopeoitu ydin on hyvästä
Jollain sopivalla eristellä

Mersun johdoista kun kysyttiin niin
Kunhan katsoo että Ei ole 90luvun piuhaa
Niin muilla pärjää

Vanhan mersun tyylistä johto kysellä vaikkapa finjectorilt
 
Kylmä totuus taitaa olla, että jos ostan 60 vuotta vanhaa Belgian armeijan ylijäämäpiuhaa (kuvassa), niin se kestää 100 vuotta. Jos taas haen autonvaraosaliikkeestä "laadukasta uutta johtoa" niin olosuhteista riippuen se kestää 1-10 vuotta.
Tietenkin on mahdollista, että jotkut muovin pehmentimet, lisäaineet tms on kielletty, jolloin ei enää voi tehdä kestäviä eristeitä. Todennäköisempi selitys on jälleen se "suunniteltu vanheneminen" jolla motivoidaan kuluttajaa uusimaan laitteistoaan määräajoin. Tuollaisiahan niiden johtojen pitäisi olla:

24.02.2014_063.jpg
 
skuikka sanoi:
Siis onko tuossa kuvassa Belgian armeijan johto?

Kyllä, ihan päällikkö. Myyvät pois vanhoja autoja ja niitä varten pidettyä varaosavarastoa. Lähinnä VW iltis ja Unimog-merkkisiä. Tuo piuha taitaa olla mersusta. Eivät liity moottoripyoriin muuten, kuin että myyvät myös Aprilioita pois. Piuhan laatu vain kiinnostaa, koska mieluummin vaihtaisi huonot, vaikeassa paikassa olevat piuhat kerran, kuin 10 kertaa.
 
Kötöstelijä sanoi:
Silikonikaapeleille iso peukku. Ei oo halvinta, mutta eipä sula tai haurastu.

RC-vehkeissä silikoni-/alumiinijohdot ovat ihan standardi painon ja taipuisuuden takia. Esim Hobbykingilla ei ole kovinkaan hinnan kiroissa.
 
Liittimet aina puristamalla. Joskus ennen johdon jatkot ja haaroitukset tein juottamalla, nykyään eristämätön jatkoholkki ja liimasukka päälle.

Juotokset on kyllä hyviä mutta johto voi ajan mittaan murtua tärinästä poikki juotoksen kohdalta, eikä siihen tarvita edes sen kummempaa tärinää.
 
Back
Ylös