Onko ABS jarrut oleellinen turvavaruste moottoripyörässä?

[NOx]

Ja paskan marjat sinä ja sun tilastos. Tutkimusta on kyllä, mutta se kertoo että ABS pyörillä esim kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on ollut 31 prosenttia vähemmän (Insurance Institute for Highway Safety, 2013). ABS pyörillä on 20% vähemmän vakuutuskirjauksia onnettomuuksista (Highway Loss Data Institute, 2013). Näitä olisi tuhat ja sata lisää, missä on verrattu samaa pyörää ABS ja ilman ABS varusteltuna onnettomuuksien suhteen. Ei ole pienintä epäilystäkään etteikö ABS pyörillä sattuisi vähemmän onnettomuuksia. Juuri siksi niin USA, EU kuin Australia sitä ABS vaatii uusiin pyöriin. Esim BMW ei muuta tarjoakaan.

Pitäisi vertailla ABS-jarruilla ajavia kuljettajia ja ilman ABS-jarruja ajavia kuskeja. Ei se pyörä minnekään itsestään lähde liikkeelle. Väitän, että toistaiseksi ABS-jarruja on vapaaehtoisesti hankkinut enemmistönä sellainen porukka, jonka profiili on muutenkin vähemmän onnettomuusaltis. Hyvä, jos tämä on huomioitu tutkimuksissa. Jos ei ole, niin eipä niillä sitten ole näyttöarvoa.

Moottoripyörässä kuskin toimia ei voi korjata tekniikalla samalla tavalla kuin autoissa. Autoissa voidaan tehdä melkoisia ihmeitä, joten ei ole mielekästä hakea sieltä vertailukohtaa. Sitten, kun mopot alkavat esim. itse vastaohjata ja pitää kallistuksen mutkajarrutuksen aikana, ollaan samalla viivalla.

 

[Crassus]

Kaikkia muuttujia on mahdoton eliminoida. Kun esimerkiksi tätä tutkimusta katsoo niin yhtälailla voisi esittää, että ABS on ollut useammin varusteena niissä isoimmissa sporttipyörissä (moottoriteho korreloi vahvasti onnettomuusmäärän kanssa). Samaten voisi esittää, että isoissa matkapyörissä ABS löytyy useammin, joten myös ajokilometrejä kertyy enemmän. Näitä muuttujia on helppo keksiä paljon, joten ns. täydellistä tutkimusta ei asiasta voi saada. Kuten sanoit, ABS on voinut myös valikoitua jo ennalta varovaisemmin ajavien varusteeksi (mutta koko ketjun vänkäyksen mukaisesti näillähän juuri pitäisi sitten ajaa paljon lujempaa poistaen turvamarginaali). Tutkimuksen pyörämallit ja merkit on listattua Appendix I osiossa (myös HD't). Tuossa on niin suuri otanta, että kyllä tuo tutkimus antaa aika tyhjentävän vastauksen.

Eiköhän se loppukaneetti ole tuonkin linkitetyn tutkimuksen mukainen eli:

The effectiveness of ABS on injury crashes
ranged from 24% in Italy to 29% in Spain and
34% in Sweden. The minimum effectiveness
was 12%, 20% and 16%, respectively

The reduction of severe and fatal crashes with
ABS ranged from 34% to 42% in Spain and
Sweden, respectively. The minimum
effectivenesses were 23% and 24%.

Muistutan vielä, etten väitä että ABS on mikään hopealuoti. Sen hyöty on kuitenkin täysin kristallinkirkas kun katsotaan isompaa otantaa. Omasta pyörästäni ei löydy mitään elektroniikka-apuja.

 

[valuvika]

Mitään tilastoja ei varmaan tarvita siihen faktaan että customeilla ajellaan erilailla kuin kyykyillä,tms ? Jokainen voi tilastoida itse tuolla liikenteessä millä pyörillä otetaan riskejä ja millä ei. Ei tämä asia voi olla mustavalkoinen kenellekään, otetaan nyt vaikka esimerkkejä: valoista lähtö, mutkat, yms. Tai ohitus: kyykky menee avaruusaluksen nopeudella ohi, custom-kaveri moikkaa samalla takapenkin lapsia, vähän karrikoiden. Ajotapa/tarkoitus on aivan erilainen, kummankaan osapuolen on turha kaivaa tilastoja tueksi. Tottakai kyykyllä tulee enemmän tilanteita joten sen perusteella on turha hehkuttaa ABSeja koko kansalle, mutta varmasti auttaa tilanteisiin hakeutuvia. Ja kyllä, ilman tilastoja kyllä näkee aika usein että kyykyllä haetaan niitä rajoja liikenteessä.

 

[finn]

Pienenä kevennyksenä:

Kun aloitin mopoilun, niin pahimpina vuosina menehtyi melkein 100 mopoiliaa ja 1200 henkeä menehtyi auto-onnettomuuksissa. Autokanta oli 60 luvulla noin. 200.000 ajoneuvoa.

Jos vertaa tapahtumia tämän päivän lukuihin, niin eivät ABS jarrut ole se juttu!

 

[NOx]

Kuten sanoit, ABS on voinut myös valikoitua jo ennalta varovaisemmin ajavien varusteeksi (mutta koko ketjun vänkäyksen mukaisesti näillähän juuri pitäisi sitten ajaa paljon lujempaa poistaen turvamarginaali). Tutkimuksen pyörämallit ja merkit on listattua Appendix I osiossa (myös HD't). Tuossa on niin suuri otanta, että kyllä tuo tutkimus antaa aika tyhjentävän vastauksen.

Sen verran korjaan, että pakon myötä ABS:t ovat kaikilla. Niilläkin, jotka eivät ajamisesta mitään ymmärrä, mutta osaavat lukea propagandasta, että ABS:t estävät kaatumisen. Tästä olen kirjoittanut monessakin viestissä ja esille on tullut sekin, että ABS:t ovat aluksi ensisijaisesti olleet jo entuudestaan ajokokemusta hankkineiden varustelistalla.

 

[Nitrous]

Roikuttaessa pyörän sivulla kujettaja/mopoyhdistelmä ei ole, rajusti rautalankaistaen, tasapainossa, joten rata-ajossa käytettävien lyhytakselivälisten mopojen perän vähänkin noustessa tai pompottaessa epätasaisuuksissa se lähtee sivulle, ja jarruja pitää löysätä. Em. jarrujen nössöys ei tosin johdu tästä, kyllä roikkuvallakin ajoasennolla paljon tehokkaammin pystyisi jarruttamaan.

Pitää pikkasen oikaista tätä harhakäsitystä. Vaikka ajoasento olisi roikkuva, sen täytyy olla jarrutuksessa niin tasapainoinen, ettei se kallista mopo suuntaan tai toiseen. Näin ollen myös perä tulee suoraan takana pomppimisesta/liukumisesta huolimatta. Jos perä tahtoo kääntyä jompaan kumpaan suuntaan jarruissa, on syynä sama kuin normaalissakin jarrutusasennossa: Eli joko alakroppa ei saa riittävää tukea pyörästä tai selkä ei kanna yläkroppaa riittävästi, jolloin paino menee toispuoleisesti käsille. Esim. Alastarossa Las Palmasin jarruun (~200km/h) tulen itse niin, että perä nousee maasta karvan irti käytännössä heti (<0,5s) jarrun alussa ja laskeutuu maahan vasta kun jarrua täytyy karvan löysätä, että voi taittaa mopon mutkaan. Tuon kuulee hyvin esim. moottorin kierroksista, jotka tippuvat jarrussa tyhjäkäynnille ja nousevat kun paino ja pito takarenkaalle palaavat. Toki rutiinia puuttuu niin paljon, että jokaisella kierroksella tuo ei onnistu.

Toiselta kantilta tuota pientä toispuoleisuutta voi myös käyttää hyväksi. Monesti perän alkaessa pomppimaan, se pomppii hieman puolelta toiselle (radan epätasaisuuksista, asennon virheestä yms. johtuen), mikä osaltaan tekee tasapainoisen asennon pitämisen vaikeammaksi. Perä on helpompi hallita jos se on suoraan takana tai pysyy koko ajan hieman toisella sivulla. Eli jos kuski osaa pitää jarrutuksessa asennon hieman toispuoleisena, tulee perä nätisti toisella sivulla koko jarrun ajan. Tämä tosin ei liity mitenkään ABS jarruihin ja tehokkaaseen pysähtymiseen.

Mutta rata on joka tapauksessa hyvä paikka opetella myös jarruttamista vaikka siellä ei nollaan asti jarrutetakaan. Ne nössöjarrutkin radalla ovat monesti huomattavasti kovempia kuin mihin keskiverto katumotoristi pystyy äkkitilanteessa.

Edit. Tuosta jarrutustekniikan opettamisesta radalla: Jarruttaminen on aiheena käsittääkseni sekä Ajotaito III että Ajotaito IV -kursseilla.

 

[Oula]

Kun näin kansakoulupohjalta harjoittelee pyörän äkkipysäytystä
asfaltilla 100km/h vauhdista ihan suoraan,niin mieluummin teen sen abs:ien kanssa
ja varsinkin soratiellä jossa mulla maksimivauhdit 80-90km/h testaa jarrutusta silloin tällöin kun tien pinnan laatu vaihtelee paljon on mukavakin harjoitella tilannetta jossa olisi mennyt kaarteeseen liian lujaa ja vetää
jarruilla täysjarrutuksen ja menee viisi metriä suoraan ja sitten kaartaa uudestaa kaarteeseen
jos näissä tilanteissa erittäin tehokkaalla ja miljoonasti harjoitellulla jarrutuksella ilman abs:ää
pyöräni pysähtyisi pyörän mittaa aikaisemmin niin luulen häviäväni sen matkan reagoinnissa ja arvioinnissa kun joudun miettimään ja kokeilemaan millä jarruteholla tällä kohtaa nyt voin sitten jarruttaa

tälleen meillä ABS ehdottomasti tällaisessa tavallisessa ajossa

 

[shyhander]

Mutta rata on joka tapauksessa hyvä paikka opetella myös jarruttamista vaikka siellä ei nollaan asti jarrutetakaan. Ne nössöjarrutkin radalla ovat monesti huomattavasti kovempia kuin mihin keskiverto katumotoristi pystyy äkkitilanteessa.

Aika harvassa on maantiellä ne tilanteet misä jostain satasestakaan jarrutetaan (muuta kuin himmailemalla) siihen viiteenkymppiin, missä kohtaa kaikki alkaa olemaan paljon helpompaa. Itte kiinnitin kyllä huomiota just siihen miten nössöjarrukin radalla tuo jo uutta kokemusta mopon pysäyttämisestä. Tunne on varsin erilainen maantiehen verrattuna.

 

[GoSpel]

Mulla on yksi mopo, jossa ei ole ABS-jarruja. Kerran olen sen saanut nutulleen tilanteessa, jossa varmasti absit olisivat pelastaneet. Pari kertaa toisaalta on ollut lipat lähellä, kun on enemmän ajellut absien kanssa ja samalla tyylillä on koilottanut tuolla absittomalla. Absien kanssa jarruja oppii runttaamaan huolettomammin ja kun niitä ei olekaan, niin voi tulla kivoja ylläreitä.

Kerran liikenneympyrään tullessa olikin asfaltti ihan helvetin liukasta ja jarrut tyhjää rutkuttaen annoin pienen pusun edessä pysähtyneen auton puskuriin. Ehkä olisi absittomalla pysähtynyt - tai ollut turvallaan. Etelässä voi välillä olla käsittämättömän liukkaita kohtia kuivassa asfaltissa, jos ei ole kuukausiin satanut. Vilkkaat liikenneympyrät ovat pahimpia.

Absillisen sorapyörän taas kolaroin, kun oli soratiellä absit pois päältä ja alamäessä vauhtia hillitessä olikin kallio soran ja lehtien alla. Ei ehtinyt reagoida tarpeeksi nopeasti pidon katoamiseen, etupää ehti käydä lukossa ja luisti sivusuunnassa oikealle ja kallion jälkeen pidon taas löytyessä singahti mopo vasemmalle penkkaan. Tuossa jos olisi ollut ne absit päällä, niin ei olisi tapahtunut mitään. Ei ollut mikään voimakas jarrutus, eikä sinänsä tarvetta suuremmin edes hidastella. Pidän kyllä jatkossa kovahkolla soratiellä absit mieluummin päällä.

Niin tai näin, niin tekevälle sattuu. Jos vaan ajelee varman päälle ennakoivasti mummoillen, niin kai se on ihan sama, vaikkei jarruja olisi ollenkaan.

Pitkasta aikaa selkea ja asiallinen viesti kaytannon kokemuksia aiheesta. Ei tanne saa sellaista kirjoittaa. Pitaa olla ratatekniikkaa ja teoriaa fysiikasta ja takajarrun kieltoa ja varmaa olettamusta seka kylla mina tiedan asennetta ja muiden vahattelya.

 

[Pohjanpoika]

Yleinen mielikuva näyttää olevan se, että ABS:n tehtävänä on estää kaatuminen. Mielestäni kuitenkin niiden tärkein tehtävä on mahdollistaa äkkijarrutustilanteessa väistäminen. Kaikkihan tietänevät, että lukkiutuneilla renkailla ei väistöliikkeitä tehdä.

Tämä tietenkin johtaa joissain tilanteissa siihen että kaatumistakaan ei em. tapauksessa tule kun ei tule törmäystäkään.

Itse aiemmin kirjoitin, että uskaltaisinkohan absillisella pyörällä edes ajaakaan, kun aina on ollut absiton. Johtuu siitä, että absittomalla kun on opetellut tehokkaan jarrutuksen ja pyörä pysähtyy hyvissä olosuhteissa todella nopeasti, saattaisi absillisella joutua tilanteeseen missä jarrut vain rouskuttavat ja pyörä ei pysähdykään totutun nopeasti. Liukkaalla kelillä tilanne on toinen.

Ainakin nykyisen pyörän dualit toimivat hyvin ja ovat tosi tehokkaat jos vain uskaltaa puristaa kunnolla.

 

[shyhander]

En tiedä, mutta kyllä haluaisin nähdä sen joka ABS:t rutisten tekee prätkällä väistöliikkeen! Ihan siis MUTU:lla vaan… Tulee mieleen ett jumakaut nyt on kahvoissa tekijä.

 

[hidas57]

Ainakin nykyisen pyörän dualit toimivat hyvin ja ovat tosi tehokkaat jos vain uskaltaa puristaa kunnolla.

Useimmat jarrut ovat riittävän tehokkaat, mutta siinä on juuri tuo 'jos uskaltaa puristaa kunnolla'. Mikä kumma mahtaa estää uskaltamisen? Mikä auttaisi uskaltamiseen? No ykkösenä harjoittelu, sitten mikäs se olikaan...ihan kielen päällä pyörii...

 

[mcmies]

Hätäjarrutuksessa abs ei lähtökohtaisesti saisi joutua töihin, muuten jarrutuksessa on jotain pielessä. Absin pitäisi pysyä siellä taustalla, ja puuttua tapahtumiin vain jos tapahtuu jotain yllättävää. Viskoelastinen tavara, kuten mopon rengas, tarjoaa parhaan pidon noin 15% luistossa. Joidenkin vanhemman tekniikan absien kynnysarvot ovat aika matalia ja ne ovat myös suhteellisen hitaita, eivätkä siten mahdollista maksimihidastuvuutta. Mutta auttavat yleensä yllättävissä tilanteissa.

On ilmeisesti niin, että sekä ABS että ei-ABS pyörillä on mahdollista tehdä optimaalinen jarrutus kummallakin. Vai puuttuuko ABS peliin jo ennen sitä?

Joka tapauksessa tuosta voi päätellä, että jarruttaminen pitää ABS:ien olemassaolosta riippumatta osata, jos haluaa pysähtyä mahdollisimman nopeasti. Mistä päästäänkin siihen alkuperäiseen pointtiin: ABS ei korvaa harjoittelua. Harjoittelu auttaa siihen uskaltamiseenkin.

Kun esimerkiksi tätä tutkimusta katsoo niin yhtälailla voisi esittää, että ABS on ollut useammin varusteena niissä isoimmissa sporttipyörissä (moottoriteho korreloi vahvasti onnettomuusmäärän kanssa). Samaten voisi esittää, että isoissa matkapyörissä ABS löytyy useammin, joten myös ajokilometrejä kertyy enemmän. Näitä muuttujia on helppo keksiä paljon, joten ns. täydellistä tutkimusta ei asiasta voi saada. Kuten sanoit, ABS on voinut myös valikoitua jo ennalta varovaisemmin ajavien varusteeksi (mutta koko ketjun vänkäyksen mukaisesti näillähän juuri pitäisi sitten ajaa paljon lujempaa poistaen turvamarginaali). Tutkimuksen pyörämallit ja merkit on listattua Appendix I osiossa (myös HD't). Tuossa on niin suuri otanta, että kyllä tuo tutkimus antaa aika tyhjentävän vastauksen.

Eiköhän se loppukaneetti ole tuonkin linkitetyn tutkimuksen mukainen...

Toi tutkimus herättää oikein paljon kysymyksiä, alkaen siitä, millä menetelmällä tuloksena esitettyihin lukuihin on päästy. Lisäksi ton perusteella ei voi päätellä mitään luotettavaa siitä, mikä merkitys riskiadaptoituvalla käyttäytymisellä on lopputulokseen, koska tarkastelu painottuu onnettomuustyyppeihin, joissa ABS:t ovat ilman muuta hyödyllisiä. Pieniä vihjeitä riskiadaptaatiosta tuolta kuitenkin löytyy.

Olisi kiinnostavaa nähdä, mikä olisi lopputulos, jos kysymyksenasettelu käännettäisiin päälaelleen siten, että kysyttäisiin kuinka paljon ABS:t vaikuttavat onnettomuusmäärien kasvuun määrätyissä onnettomuustyypeissä ja tutkimus vietäisiin läpi samalla metodilla. Tällöinkään mitään absoluuttista tietoa ei tutkimuksen aineistolla ole mahdollista saada, koska ABS-jarrullisten prätkien jakaumasta eri tavoin käyttäytyvien kuskien kesken ei ole tietoa, vain oletuksia.

Todennäköisesti nettohyöty on positiivinen mainituista epävarmuustekijöistä huolimatta. Onko ABS-pakko kustannustehokas ratkaisu, on sitten toinen kysymys. Tarkempaa tietoa aletaan saada vasta joskus vuoden 2026 korvilla, jolloin suurimmassa osassa populaatiota on jo ABS:t.

 

[Streethawk]

On ilmeisesti niin, että sekä ABS että ei-ABS pyörillä on mahdollista tehdä optimaalinen jarrutus kummallakin. Vai puuttuuko ABS peliin jo ennen sitä?

Varmasti riippuu pyörästä kuinka hyvin ABS on saatu toimimaan. Edelleen taitaa olla se tilanne, että ammattilainen jarruttaa paremmin ilman ABS:eja kuin parhaillaakaan ABS-jarruilla (BMW S10000RR ?).

 

[3JJ]

Edelleen taitaa olla se tilanne, että ammattilainen jarruttaa paremmin ilman ABS:eja kuin parhaillaakaan ABS-jarruilla (BMW S10000RR ?).

Kyllä varmaan jos saa ottaa useamman toiston samassa paikassa.

Tässä esimerkki S1000RR ABS toiminnasta. Takarengas ainakin irtoaa maasta, eli pysähtymisteho pitäisi olla kohdillaan.

http://youtu.be/r6fKHV4cFTE?t=6m40s

Tässä yksi vertailu kostealla asfaltilla kolme kuskia joilla erilainen ajotausta:

http://youtu.be/X6kO6ltk3a0?t=2m30s

Kuski 1: 92m ilman ABS, 75m ABS
Kuski 2: 59m ilman ABS, 42m ABS
Kuski 3: 66m ilman ABS, 61m ABS

Se mikä tuossa on huomioitavaa, niin tekniikka on vuodelta 2009, eli ei niin kehittynyt kuin S1000RR. Toisekseen kaikki kuskit eivät suinkaan automaattisesti tee optimisuoritusta ABS-jarruilla, vaan edelleenkin kokenut kuski pääsee parhaaseen tulokseen.

 

[vetomies]

Kieltäydyn edelleen ymmärtämästä logiikka jonka mukaan jos joku on jonkun mielestä hyvä, se on oltava kaikille pakollinen.
Minä haluaisin lain, että kaikki pakotetaan käymään parturissa vähintään kerran viikossa. Pitkä letti voi nimittäin jäädä sorvin väliin. Jos joku väittää, ettei käytä sorvia, niiin ei sitä tyhmä maaorja voi koskaan tietää, vaikka tulevaisuudessa joutuisi käyttämään. Sitä paitsi pitkä letti on epäsotilaallinen.

 

[Keno]

Kieltäydyn edelleen ymmärtämästä logiikka jonka mukaan jos joku on jonkun mielestä hyvä, se on oltava kaikille pakollinen.
Minä haluaisin lain, että kaikki pakotetaan käymään parturissa vähintään kerran viikossa. Pitkä letti voi nimittäin jäädä sorvin väliin. Jos joku väittää, ettei käytä sorvia, niiin ei sitä tyhmä maaorja voi koskaan tietää, vaikka tulevaisuudessa joutuisi käyttämään. Sitä paitsi pitkä letti on epäsotilaallinen.

Mitäs jos on kalju?

Lukkiutumattomat jarrut saa kun rasvaa levyt hyvin.
Vuoden 68 Jawassani oli myös lukkiutumattomat jarrut.
Edessä olevan rumpujarrun vaijeri oli yleensä poikki ja jalkajarrun tanko vääntyi sitä polkiessa niin ettei pyörä menyt koskaan lukkoon. Nerokas keksintö.

 

[peitsamo]

Kieltäydyn edelleen ymmärtämästä logiikka jonka mukaan jos joku on jonkun mielestä hyvä, se on oltava kaikille pakollinen.

Missä kohtaa on pakosta puhuttu? Minun mielestäni (ainakin ketjun aloittajana) oli tarkoitus keskustella siitä, onko ABS-jarrut hyödylliset aloittevalle kuljettajalle, kuten myös siitä kannattako suunnata katse pyörän hankinnassa ABS-jarrullisiin pyöriin, vai ilman.

Tässä on vännetty kohta 300 viestiä rata-ajosta, tilastoista, tutkimuksista, nopeusvektoreista, pinnan kitkakertoimista jne. Onnkesi väliin on sattunut myös hyviä ja kuvaavia ja ennenkaikkea omakohtaisia kokemuksia ajamisesta ABS jarruilla tai ilman.

 

[shyhander]

Pakko tulee 2016. (uusiin pyöriin = hinnat nousee)

 

[specka]

Pakko tulee 2016. (uusiin pyöriin = hinnat nousee)

Suurempi riesa tuossa uudistuksessa on ne muut pakot ja pilkun nus....set, vaikken ite tuotakaan pakkoa juhli.