Moi, laitoin hesarin mielipidesivun toimitukselle postia:
Tieliikenteen turvallisuus vaarassa
Hämeenlinnanväylällä, jonka moottoritienä tulisi olla eräs turvallisimmista liikenneväylistä maassamme on viime päivinä tapahtunut useita tieltä suistumisia, joista 18.6 tapahtunut vaati moottoripyöräilijän hengen.
Ajoin samana päivänä hieman ennen puoltayötä tuon kyseisen tieosuuden ukkoskuurossa ja voi vain sanoa että tehty paikkaus on liukasta kuin jää.
Pinta on täysin nollapitoa, irrottaen renkaat tiestä ja paikkauksen kupera pinta laittaa pyörän heittelehtimään. Itselläni on moottoripyörä, jossa on pidempi akseliväli kuin pienessä kaupunkiautossa ja siitä huolimatta sekin lähti heittelehtimään ajettaessa 20 km/h alle rajoituksen. Voi vain kuvitella miten lyhyempiakselivälinen ja jyrkemmällä ohjauskulmalla oleva pyörä tekee vastaavassa tilanteessa, kun autojakin on suistunut tieltä.
Sateella paikkaus paikoin uppoaa vedellä täyttyneen kulumisuran reunaan ja on veden alta lähes mahdoton havaita. Pimeällä paikkaus näyttää vedellä täyttyneeltä ajouralta sen ollessa paikoin kaistaviivan sivussa.
Paikkaus on täysi susi, tämänpäiväisien tapahtumien valossa voidaan konkreettisesti sanoa että kyseessä ovat Tappajaraidat.
Huolestuttavinta ei ole pelkästään tämä nyt tehty paikkaus, vaan se että tiestön kunto rapistuu ja sitä korjataan turvattomilla ratkaisuilla. Vastaavia korjauksia on tehty useille tieosuuksille ja lisää tullaan tekemään, ellei asiaan puututa.
Liian kauan olemme sallineet sen että kaikki vahingot vieritetään liikkujien vastuulle, kun samaan aikaan päättäjät ja tienpitäjät ovat päässeet vastuustaan kuin koira veräjästä. Kuitenkin samaan aikaan kerätään ennätyssuuria verotuloja liikenteeltä, joista murto-osa käytetään tienpitoon. Tähän on saatava muutos.
Asiassa on useita osapuolia
1) Tien omistaja, eli eduskunta. Eduskunnassakin on jo pidempään ymmärretty että liikenteeltä kerätään vuosittain 6 miljardia euroa verotuottoa, josta 13% käytetään tiestön ylläpitoon. Tieverkko rapautuu ja sen turvallisuus kyseenalaistuu, samaan aikaan kun verotuotot ovat suuremmat kuin koskaan. Mikä on tienomistajan vastuu asiassa, kun virheelliset poliittiset päätökset varainjaosta vaarantavat tieliikenteen turvallisuuden?
2) Tienhoidosta vastaava viranomaiset, eli Liikenne- ja viestintävirasto ja tiehallinto, jotka ovat valmiita uhraamaan muutaman säästyneen euron vuoksi liikenneturvallisuuden, josta he omalta osaltaan ovat sekä lain että virkavelvoitteen kautta vastuussa. Mikä on tieliikenteestä vastaavan viranomaisen vastuu siitä, ettei jo aiemmin turvattomaksi havaittuja ratkaisuja toteuteta?
3) Toimittajan ja alihankkijan vastuu siitä ettei tarjota tai toimiteta ratkaisuja, jotka on jo aiemmin havaittu turvallisuudeltaan kyseenalaisiksi ja joita Kaakkois- ja Keskisuomen tiepiirit eivät enää hanki niiden vaarallisuuden vuoksi. Toimittajalla on vastuu toimitetun työn ja raaka-aineiden soveltuvuudesta ja turvallisuudesta.
4) Meidän vastuumme. Mitä olemme tehneet liikkujien asioiden puolustamiseksi ja edustamiseksi eduskunnassa? Suomessa on liki 4 miljoonaa liikkujaa ja silti olemme tilanteessa, jossa ongelmat pyritään vyöryttämään liikkujien syyksi, holhoamaan ja rankaisemaan alati enemmän, samaan aikaan kun ennätysmäisistä verotuotoista ohjautuu vaivaiset 13% tieverkon ylläpitämiseen ja turvallisuuteen. Miksi emme edusta itseämme? Voisimme olla vihreitäkin suurempi puolue. Kauanko aiomme antaa viedä itseämme kuin märkää rättiä?
Eduskunnassakin on asia tajuttu aikaa sitten, mutta poliittisen voiman puuttuessa, mitään ei tapahdu. Alla esimerkkinä Leena Harkimon (kok) puheenvuoro eduskunnassa vuodelta 2005:
Arvoisa puhemies! Valtion tulot tieliikenteestä, niin ammatti- kuin yksityisliikenteestäkin, ovat noin 6 miljardin euron luokkaa, kun summaan lasketaan kaikki autoilijoilta kerättävät verot ja maksut. Satsaukset tiestöön ovat kuitenkin noin 13 prosentin tasolla (Puhemies koputtaa) eli siis täydellisessä epäsuhdassa autoilijoilta kerättävien maksujen kanssa. Tämä epäsuhtakehitys on saatava kääntymään, kuten myös ministeri Luhtanen tässä salissa aiemmin totesi. Toisin sanoen selkeämpi ja avokätisempi yhteys tieliikenteeltä perittävien erityisverojen ja tienpidon rahoituksen välillä on välttämätöntä.
18.6 korjasimme virheellisien päätösten ja väärässä paikassa tehdyistä säästöistä johtuvaa satoa.
Pidetään itsestämme omalta osaltamme huolta ja ajetaan järjen kanssa liikenteessä, mutta vaaditaan myös turvallisen tieliikenteen perusasioiden toteutumista. Edes sitä, ettei tarpeettomia ansoja rakennettaisi tieverkolle. Meillä on niin halutessamme joukkovoimaa vaatia muutosta, jos niin päätämme tehdä ja alamme edustaa itseämme.
Janne Pohjala
Helsinki
Tieliikenteen turvallisuus vaarassa
Hämeenlinnanväylällä, jonka moottoritienä tulisi olla eräs turvallisimmista liikenneväylistä maassamme on viime päivinä tapahtunut useita tieltä suistumisia, joista 18.6 tapahtunut vaati moottoripyöräilijän hengen.
Ajoin samana päivänä hieman ennen puoltayötä tuon kyseisen tieosuuden ukkoskuurossa ja voi vain sanoa että tehty paikkaus on liukasta kuin jää.
Pinta on täysin nollapitoa, irrottaen renkaat tiestä ja paikkauksen kupera pinta laittaa pyörän heittelehtimään. Itselläni on moottoripyörä, jossa on pidempi akseliväli kuin pienessä kaupunkiautossa ja siitä huolimatta sekin lähti heittelehtimään ajettaessa 20 km/h alle rajoituksen. Voi vain kuvitella miten lyhyempiakselivälinen ja jyrkemmällä ohjauskulmalla oleva pyörä tekee vastaavassa tilanteessa, kun autojakin on suistunut tieltä.
Sateella paikkaus paikoin uppoaa vedellä täyttyneen kulumisuran reunaan ja on veden alta lähes mahdoton havaita. Pimeällä paikkaus näyttää vedellä täyttyneeltä ajouralta sen ollessa paikoin kaistaviivan sivussa.
Paikkaus on täysi susi, tämänpäiväisien tapahtumien valossa voidaan konkreettisesti sanoa että kyseessä ovat Tappajaraidat.
Huolestuttavinta ei ole pelkästään tämä nyt tehty paikkaus, vaan se että tiestön kunto rapistuu ja sitä korjataan turvattomilla ratkaisuilla. Vastaavia korjauksia on tehty useille tieosuuksille ja lisää tullaan tekemään, ellei asiaan puututa.
Liian kauan olemme sallineet sen että kaikki vahingot vieritetään liikkujien vastuulle, kun samaan aikaan päättäjät ja tienpitäjät ovat päässeet vastuustaan kuin koira veräjästä. Kuitenkin samaan aikaan kerätään ennätyssuuria verotuloja liikenteeltä, joista murto-osa käytetään tienpitoon. Tähän on saatava muutos.
Asiassa on useita osapuolia
1) Tien omistaja, eli eduskunta. Eduskunnassakin on jo pidempään ymmärretty että liikenteeltä kerätään vuosittain 6 miljardia euroa verotuottoa, josta 13% käytetään tiestön ylläpitoon. Tieverkko rapautuu ja sen turvallisuus kyseenalaistuu, samaan aikaan kun verotuotot ovat suuremmat kuin koskaan. Mikä on tienomistajan vastuu asiassa, kun virheelliset poliittiset päätökset varainjaosta vaarantavat tieliikenteen turvallisuuden?
2) Tienhoidosta vastaava viranomaiset, eli Liikenne- ja viestintävirasto ja tiehallinto, jotka ovat valmiita uhraamaan muutaman säästyneen euron vuoksi liikenneturvallisuuden, josta he omalta osaltaan ovat sekä lain että virkavelvoitteen kautta vastuussa. Mikä on tieliikenteestä vastaavan viranomaisen vastuu siitä, ettei jo aiemmin turvattomaksi havaittuja ratkaisuja toteuteta?
3) Toimittajan ja alihankkijan vastuu siitä ettei tarjota tai toimiteta ratkaisuja, jotka on jo aiemmin havaittu turvallisuudeltaan kyseenalaisiksi ja joita Kaakkois- ja Keskisuomen tiepiirit eivät enää hanki niiden vaarallisuuden vuoksi. Toimittajalla on vastuu toimitetun työn ja raaka-aineiden soveltuvuudesta ja turvallisuudesta.
4) Meidän vastuumme. Mitä olemme tehneet liikkujien asioiden puolustamiseksi ja edustamiseksi eduskunnassa? Suomessa on liki 4 miljoonaa liikkujaa ja silti olemme tilanteessa, jossa ongelmat pyritään vyöryttämään liikkujien syyksi, holhoamaan ja rankaisemaan alati enemmän, samaan aikaan kun ennätysmäisistä verotuotoista ohjautuu vaivaiset 13% tieverkon ylläpitämiseen ja turvallisuuteen. Miksi emme edusta itseämme? Voisimme olla vihreitäkin suurempi puolue. Kauanko aiomme antaa viedä itseämme kuin märkää rättiä?
Eduskunnassakin on asia tajuttu aikaa sitten, mutta poliittisen voiman puuttuessa, mitään ei tapahdu. Alla esimerkkinä Leena Harkimon (kok) puheenvuoro eduskunnassa vuodelta 2005:
Arvoisa puhemies! Valtion tulot tieliikenteestä, niin ammatti- kuin yksityisliikenteestäkin, ovat noin 6 miljardin euron luokkaa, kun summaan lasketaan kaikki autoilijoilta kerättävät verot ja maksut. Satsaukset tiestöön ovat kuitenkin noin 13 prosentin tasolla (Puhemies koputtaa) eli siis täydellisessä epäsuhdassa autoilijoilta kerättävien maksujen kanssa. Tämä epäsuhtakehitys on saatava kääntymään, kuten myös ministeri Luhtanen tässä salissa aiemmin totesi. Toisin sanoen selkeämpi ja avokätisempi yhteys tieliikenteeltä perittävien erityisverojen ja tienpidon rahoituksen välillä on välttämätöntä.
18.6 korjasimme virheellisien päätösten ja väärässä paikassa tehdyistä säästöistä johtuvaa satoa.
Pidetään itsestämme omalta osaltamme huolta ja ajetaan järjen kanssa liikenteessä, mutta vaaditaan myös turvallisen tieliikenteen perusasioiden toteutumista. Edes sitä, ettei tarpeettomia ansoja rakennettaisi tieverkolle. Meillä on niin halutessamme joukkovoimaa vaatia muutosta, jos niin päätämme tehdä ja alamme edustaa itseämme.
Janne Pohjala
Helsinki
