nykyiset ketjut saa loppumaan huonolla pidolla siihen 30 000 km korville. jättää lähes kokonaan rasvaamatta, ei tarkista eikä säädä, vetelee sorateillä paljon, kyllä ne sitten loppuu. normaalilla maantiesuhauksella ja n. 500-1000 km välein rasvaamalla tai vieläpä automaagisen ketjurasvaimen avustuksella nykyketjut saa kestämään helposti 50 000 - 80 000 km ja saa hieman revitelläkin, sekä ajella sateen sattuessa sateella.
itellä on tusinassa alkuperäisketjulla ajettu 55 000 km ja sisältänyt täysillä ajoa saksassa, kiihdytyskisoja, sadetta, matkaa, perävaununvetämistä ym. ja kovaa rasvailua. sen ne kestivät ja olisivat vielä menneet ehkä sen 10 000 km lisääkin, mutta ennen lapinmatkaa mieluummin vaihdatin ne kuin otin turhia riskejä.
ketju vaatii huoltoa paljon tiuhempaan kuin keppi tai hihnakaan, mutta sehän onkin osaltaan se homman juju. samalla tulee tarkistettua muutenkin pyörää useammin ja enemmän.
tosin ketjujenkiristäminen on näillä nykyisillä vitjoilla erittäin harvoin tarvpeellista. mulla on kiristysväli ollut lähemmäs 20 000 km parhaimmillaan.
itellä on tusinassa alkuperäisketjulla ajettu 55 000 km ja sisältänyt täysillä ajoa saksassa, kiihdytyskisoja, sadetta, matkaa, perävaununvetämistä ym. ja kovaa rasvailua. sen ne kestivät ja olisivat vielä menneet ehkä sen 10 000 km lisääkin, mutta ennen lapinmatkaa mieluummin vaihdatin ne kuin otin turhia riskejä.
ketju vaatii huoltoa paljon tiuhempaan kuin keppi tai hihnakaan, mutta sehän onkin osaltaan se homman juju. samalla tulee tarkistettua muutenkin pyörää useammin ja enemmän.
tosin ketjujenkiristäminen on näillä nykyisillä vitjoilla erittäin harvoin tarvpeellista. mulla on kiristysväli ollut lähemmäs 20 000 km parhaimmillaan.