• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
ST sanoi:
Jep, veto päällä pelkästään. Kiitos näistä vinkeistä ja sinulle asiallisesta vastauksesta, paha se on mennä arvuuttelemaan mutta kun itsellä ei ole näistä vielä tietoa niin minkäs teet. Jätän kommentoimatta ton seuraavan hepun höpinään.

Sen verran korjaan vielä omia sanomisia, että totta kai röykyt ja epätasaisuus vaikuttaa jossain määrin herätteen antajana, eli ei niitäkään täysin sivuuttaa voi. Nykyinen voi toimia kohtuu hienosti eaim. Alastarolla.
Oma veikkaus tossa on, että perä ui kaasulla liian ylhäällä, vähentäen keulan jättöä "trail" ja tekee pyörästä epävakaan tuntuisen. Tätä tehostaa myös menovaimennuksen puute keulassa.

Alusta on kuitenkin aina kompromissi eri harmien suhteen ja alkuun säätäisin järjestyksessä geometria ja sitten vasta vaimennukset. Toki ennen tätä mekaanisesti kaikki perus asiat kuntoon.

Edit: Ja tosiaan kovasti puristamalla se ei välttämättä rauhoitu, kuski kyllä väsyy. Toki sen verran saa pitää kiinni, että kyydissä pysyy.
Omaan harjoitteluun olen koittanut saada sen verran rennon otteen, että tankki pitää jaksaa tyhkäksi yhdeltä istumalta ;)
 
ST sanoi:
Jep, veto päällä pelkästään. Kiitos näistä vinkeistä ja sinulle asiallisesta vastauksesta, paha se on mennä arvuuttelemaan mutta kun itsellä ei ole näistä vielä tietoa niin minkäs teet. Jätän kommentoimatta ton seuraavan hepun höpinään.

Onko sulla videota tapahtumasta, sekin kertoisi jo jonkun verran.
 
Jonezi sanoi:
Onko sulla videota tapahtumasta, sekin kertoisi jo jonkun verran.

Jos videon voi suunnata niin, että näkyy painumat kovemmassa vauhdissa, tai ne muuten saa selville niin kannattaa selvittää.
Mitä kovempaa ajaa, sitä enemmän keula haluaa ylös, kun ilmanvastus yrittää kaataa pyörää taaksepäin. Sopivalla setupilla voi saada ajon aikana etuputket sen verran pitkiksi, että jo se yksinään voi hiukan tehdä huteruutta. Siis vaikka paikoillaan tehty staattinen säätö olisi viimeisen päälle.
Uusissa pyörissähän tuota vastaan yritetään taistella erilaisilla ilmanohjaimilla, ja joskus onnistutaankin. Vanhemmissa harvemmin, ellei itse viritä spoileria.
 
Kysymys pyörän esijännityksestä:

Kuinka paljon olette pitäneet Preloadia takana pyörässä, nimenomaa radalla? Mitä enemmän aiheesta lukee niin sitä suurempi mm heittoja tulee. Ja kun perä on kunnossa niin mittaatteko vain suurin piirtein etupään preloadin tontilleen mutta luotatte enemmän mitä nippuside kertoo putkessa?

Myös kysymys rengas valinnasta;
Kannattaako valita rata-ajoa ajatellen mahdollisimman suuri profiilinen rengas taakse? (sikäli mikäli se mahtuu siellä edes olemaan). Mulla muistaakseni 195 profiilinen takana, mutta olisiko rata-ajoa ajatellen 200 parempi ja miksi? Ennen ollut Supercorsat alla, pyörä vaihtu ja nyt alla vakiona tuli jotkut Bridgestonet mitkä ei toimi edes kadulla. Jotain rengas suosituksia mutta hiukan halvempia kuin supercorsat? esim dunlopilta?

Kiitos!
 
CBR 600RR sanoi:
Kysymys pyörän esijännityksestä:

Kuinka paljon olette pitäneet Preloadia takana pyörässä, nimenomaa radalla? Mitä enemmän aiheesta lukee niin sitä suurempi mm heittoja tulee. Ja kun perä on kunnossa niin mittaatteko vain suurin piirtein etupään preloadin tontilleen mutta luotatte enemmän mitä nippuside kertoo putkessa?

Mittaamalla painaumat. Siihen ohjeet täällä:

http://www.mprata.fi/index.php?topic=1328.0

Myös kysymys rengas valinnasta;
Kannattaako valita rata-ajoa ajatellen mahdollisimman suuri profiilinen rengas taakse? (sikäli mikäli se mahtuu siellä edes olemaan). Mulla muistaakseni 195 profiilinen takana, mutta olisiko rata-ajoa ajatellen 200 parempi ja miksi? Ennen ollut Supercorsat alla, pyörä vaihtu ja nyt alla vakiona tuli jotkut Bridgestonet mitkä ei toimi edes kadulla. Jotain rengas suosituksia mutta hiukan halvempia kuin supercorsat? esim dunlopilta?

Kiitos!

Profiilit riippuu kanssa ihan valmistajasta. Mutta hyvä lähtökohta on 180/60 kuussatkuun, 200/60 tonnariin.

Halvempia kuin Supersorsat olisi vaikka Metzeler K3.
 
CBR 600RR sanoi:
Kysymys pyörän esijännityksestä:

Kuinka paljon olette pitäneet Preloadia takana pyörässä, nimenomaa radalla? Mitä enemmän aiheesta lukee niin sitä suurempi mm heittoja tulee. Ja kun perä on kunnossa niin mittaatteko vain suurin piirtein etupään preloadin tontilleen mutta luotatte enemmän mitä nippuside kertoo putkessa?

Myös kysymys rengas valinnasta;
Kannattaako valita rata-ajoa ajatellen mahdollisimman suuri profiilinen rengas taakse? (sikäli mikäli se mahtuu siellä edes olemaan). Mulla muistaakseni 195 profiilinen takana, mutta olisiko rata-ajoa ajatellen 200 parempi ja miksi? Ennen ollut Supercorsat alla, pyörä vaihtu ja nyt alla vakiona tuli jotkut Bridgestonet mitkä ei toimi edes kadulla. Jotain rengas suosituksia mutta hiukan halvempia kuin supercorsat? esim dunlopilta?

Kiitos!

Eteen painauma 35-40mm, taakse 30-35mm. Taakse n. 5mm vähemmän kuin eteen.
Rengas sitten kusiaseen 180/60, 180/55 tai 190/55 valmistajasta riippuen, tonnariin 195/65, 200/60 tms.
 
Viimeksi muokattu:
CBR 600RR sanoi:
Kysymys pyörän esijännityksestä:

Kuinka paljon olette pitäneet Preloadia takana pyörässä, nimenomaa radalla? Mitä enemmän aiheesta lukee niin sitä suurempi mm heittoja tulee. Ja kun perä on kunnossa niin mittaatteko vain suurin piirtein etupään preloadin tontilleen mutta luotatte enemmän mitä nippuside kertoo putkessa?
Semmosen joka ei oikein ymmärrä, edes ihan perusjuttuja, siitä miten jousitus toimii, ei kannata pistää nipparia etuputkeen.
Se nippari aiheuttaa vaan enemmän ihmettelyä ja virhetulkintoja, kuin mitään varsinaista hyötyä.

Preloadien määrät riippuu siitä, paljonko mopo painaa, paljonko kuski painaa, kuinka jäykät jouset on, paljonko niissä on preloadia asennettuna. Se esijännityssäädin lisää sitten omat preloadinsa siihen lisäksi.
 
Nitrous sanoi:
Rengas sitten kusiaseen 180/60, 180/55 tai 190/55 valmistajasta riippuen, tonnariin 195/65, 200/60 tms.

Kannattaa myös huomioida se, että eri valmistajilla ja profiililla voi olla huomattava vaikutus pyörän käytökseen. Vaikka rengas on samalla kokomerkinnällä, ja kehältään saman kokoinen, voi profiilin muoto olla erilainen.

Kankeammissa pyörissä jyrkempi profiili toimii paremmin, esimerkiksi oma vanha R1 toimi parhaiten korkeaprofiilisella takarenkaalla ja jyrkkäkulmaisella eturenkaalla. Siinä kääntyvyyttä ei voinut parantaa geometriaa muuttamalla, koska pyörä muuttui epävakaaksi ajaa.

Nykyinen R6 taas toimii parhaiten loivempiprofiilisella takarenkaalla. Perän ja koko pyörän käytös on parempi 190/55 renkaalla kuin 180/60 kumilla. Geometria tai epävakausongelmaa tässä pyörässä ei ole, pyörä vain reagoi mielyttävämmin painonsiirtoon ja puolenvaihtoihin loivempiprofiilisella renkaalla.
 
PrivateeR sanoi:
Toivottavasti noi luvut on kuski päällä mitattuna. Muuten olen pulassa...

Joo, kuskin kans noi. En oikein ole koskaan ymmärtänyt sagin mittaamista ilman kuskia.
 
Nitrous sanoi:
En oikein ole koskaan ymmärtänyt sagin mittaamista ilman kuskia.
Se toimii sillon jos tietää mitä on tekemässä. Ja mopossa on kuskille sopivat jouset. Ja kuski osaa käyttää kroppaansa oikein.
Eli jos mopo ei käyttädy kuskin mielestä oikein, niin kuskin pitää muuttaa kropan käyttöään.

Jos taasen kyseessä on tavis kuski tavis mopolla, niin voi olettaa että kuski ei osaa käyttää kroppaansa, joten ei kannata säätää staattisilla painaumilla.
 
Lisätääs omia huomioita.

Keulan painaumaa mitatessa kannatta vapaata pituutta mitatessa muistaa painaan eturenkaasta keula oikeasti pitkäksi, eli top out jousien vastus pois. Samalla voi toki mitata myös näiden vaikutuksen.

Staattisia painaumia ilman kuskia tulee mitattua siksi, että siitä saa myös suuntaa jousivakiosta. Eli onko ns sinne päinkään... etenkin kurapuolella.
Ratailussa jotkut toimvat perus arvot näille helpottaa perus säätöjen ruuvaamista kohdilleen radalta toiselle siirryttäessä.
Kuskin kanssa toki oleellisin luku. Dynaaminen painauma vaatiikin sitten jo potikat alustaan ja jonkun laatikon, joka ottaa tiedon talteen.

Edit: vaihdettu kieli suomeksi.
 
Mitenhän se staattisen mittauksen tulkinta toimii, jos mopo on jousitettu 55 kg tai 110 kg kuskille. Alle vielä laihdutettu supersportti.
 
JMH sanoi:
Mitenhän se staattisen mittauksen tulkinta toimii, jos mopo on jousitettu 55 kg tai 110 kg kuskille. Alle vielä laihdutettu supersportti.

Siten, että kummassakin tapauksessa alusta voi painua kuskin kanssa keulasta noin 28-30% ja perästä noin 25%-28% tai jonkun matkaa päälle. Sitten ennen kuin joku tulee painelemaan sitä pilkkua, niin joku voi toimia ihan hienosti noiden ulkopuolelta.. ja noi arvot rr:n

Ääri tapauksissa ilman kuskia mitatut on toki jotain muuta, mutta silti kyseiselle kuskille aika lailla samaa luokkaa samalla kalustolla.
 
suizaki sanoi:
Siten, että kummassakin tapauksessa alusta voi painua kuskin kanssa keulasta noin 28-30% ja perästä noin 25%-28% tai jonkun matkaa päälle. Sitten ennen kuin joku tulee painelemaan sitä pilkkua, niin joku voi toimia ihan hienosti noiden ulkopuolelta.. ja noi arvot rr:n

Ääri tapauksissa ilman kuskia mitatut on toki jotain muuta, mutta silti kyseiselle kuskille aika lailla samaa luokkaa samalla kalustolla.

Tarkoitin siis ilman kuskia mitattujen painumien tulkintaa. Toisessa mopossa jouset 55 kg kuskille ja toisessa 110 kg kuskille. Mopo 160 kg sportti.
 
JMH sanoi:
Tarkoitin siis ilman kuskia mitattujen painumien tulkintaa. Toisessa mopossa jouset 55 kg kuskille ja toisessa 110 kg kuskille. Mopo 160 kg sportti.

Siitä saa rippileirin jälkeen keskitysleirin käyneille tai vastaavasti kookkaammille kavereille hyvän henkilökohtaisen vertailuarvon.
Keskikokoisille perä on yleensä luokkaa 15-20mm ja keula noin 28-34mm (taas suurin osa, ei kaikki).

Crosseilla (täysikokoiset) yleensä jos perän vapaa painauma on kaukana 30-40mm haarukasta ilman kuskia (painauman ollessa kohdillaan kuskin kanssa), kannattaa harkita toisen jousivakion kokeilua. Jos taas perä toimii kuin unelma, niin miksi korjata toimivaa.
 
suizaki sanoi:
Siitä saa rippileirin jälkeen keskitysleirin käyneille tai vastaavasti kookkaammille kavereille hyvän henkilökohtaisen vertailuarvon.
Keskikokoisille perä on yleensä luokkaa 15-20mm ja keula noin 28-34mm (taas suurin osa, ei kaikki).

Crosseilla (täysikokoiset) yleensä jos perän vapaa painauma on kaukana 30-40mm haarukasta ilman kuskia (painauman ollessa kohdillaan kuskin kanssa), kannattaa harkita toisen jousivakion kokeilua. Jos taas perä toimii kuin unelma, niin miksi korjata toimivaa.

Ei nyt kuulu ratailuun, mut heitäpä oma näkemykses noista krossien/ enskojen painumista kuskilla/ ilman. Just tuli isolohkoon (SXC 625) uudet jouset, ja on vanhaa hetekkaa parempi. Kulki Järilässä enimmäkseen suoraan jopa. Vois vähän mittailla ja juonia vaikka kesäks 2021.
 
Back
Ylös