• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Wobblauksesta pelastautuminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TSR
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tilanne
Keskustelu on suljettu.
Voisiko tähän mitään "karkeita" ohjeita antaa miten toimia jos tuo osuu kohdalle? 6tkm mopoilua takana ja takaraivossa pelko et osuu joskus kohdalle...

Eli jarrua, kaasua, rukoilua.. vai mitä?

Voblaus -miten?
Tankslapper - miten?
 
ajokilometrejä takana sen 5tkm, ja pari kertaa käynyt tankslapper ja woblaus kerran, tuurilla pysytty pystyssä, tilanne kuitenkin tulee niin nopeaa ja ei siinä paljoa kerkeä ajatella. Sitten nämä pro-kuskit jotka vetää koko ajan nupit tapissa, osaavat varmaan jo refleksin omaisesti reagoida tilanteisiin.?
 
Eipä kai siinä kukaan pysty tekemään oikein mitään kun se tulee. Muuta kuin toivoa parasta. Kun pyörä on hyvin säädetty, niitä vaan tulee harvoin, jos koskaan.

Itselläni on tullut kerran kunnon slapperi, ja sekin vain kun ajoin ZX-10R:ää sisään ilman ohjausiskaria.

No joo, kerran meinasin lentää pyörän selästä suoralla, kun en uskonut, että Misukan slicksit voivat olla niin vikurit. Pidin vain tupin nurin, ja wobblaus yltyi. Lopulta pyörä alkoi sheikata niin, että en nähnyt enää rataa. Jalatkin lensivät tapeilta. Se rauhoittui heti kun päästin kaasun. Vaihdoin takaisin Pirelliin ja kaikki ongelmat hävisivät.
 
Se eräs herra joka hoitaa tilanteen kuin tilanteen niinkin helposti kuin istumalla satulassa jäykkänä kuin rautakanki, ei oo enää kirjoitellu ollenkaan .. ehkä ihan hyvä,mutta olihan ne ihan koomista luettavaa.
cool.gif
 
sivulaukut 600 divarissa kiinni. viidenkympin vauhdissa kädet irti stongasta ja samantien alkoi voimistuva vapina, sen verran sitä uskalsin katsella että tangon päät liikkuivat 15cm suuntaansa, sit oli pakko ottaa tanko kiinni.
Tuo voi olla johtua epätasapainossa olevasta eturenkaasta tai vinoon kiristetystä eturenkaasta.

Ja tietysti vaikka muusta kuten niistä takalaukuista, mutta ohjaustangon väpätys kai pääsääntöisesti johtuu eturenkaasta.
 
Wobble

Tossa kanssa yksi aika hyvä esimerkki, saa olla aika rautanen kaveri joka tosta pyörän taltuttaa clipareista kovemmin kiinni pitämällä
biggrin.gif
Sama pätkä on jo tämän jutun ekalla sivulla, noin kk sitten laitettuna. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti
biggrin.gif
Linkki on ns. "lyhyt versio, jossa ei näy, miten pahasti kävi... En löydä linkkiä "pitkään versioon", mutta muistaakseni kuvista päätellen kuski meni aika pahaan kuntoon... Mielestäni kuvista päätellen kuski tekee minkä voi ja heittäytyy kyydistä / kaataa pyörän, kun ohjattavuus on jo menetetty ja tulossa on mutka ja nyppylä. Vauhtia lienee +200 reippaasti tilanteen alkaessa. Pätkä on Man-saarilta, jossa ajetaan normitiellä ja ko. kohdassa kiviaitojen välissä...

PPK
 
sanoi:
Linkki on ns. "lyhyt versio, jossa ei näy, miten pahasti kävi... En löydä linkkiä "pitkään versioon", mutta muistaakseni kuvista päätellen kuski meni aika pahaan kuntoon...
Ainiin, tässä on malliesimerkki varsinaisesta itse aiheutetusta keulimisen jälkeisestä woblauksesta ja pahasta tällistä. Onneksi kuski on hengissä kertomassa kokemuksiaan: "To be old and wise, you have to be young and stupid first." Kuvasta päätellen eturengas ei ole ihan 100% suorassa laskeutuessaan ja siitä se lähtee. Tosta näkee, miten todella äkkiä woblaus pahenee eikä sille voi/ehdi tehdä mitään.

PPK

Edit: URL kuntoon
 
Olettaisin tuon woblauksen johtuvan kireistä keulakulmista, en niinkään jousituksista/iskareista.
Keulakulmat on nykykyykyissä vedetty minimiin, jätöt on olemattomat jne.
Tällöin pienikin epätasaisuus tiessä (tai kun keulimisen jälkeen lasketaan nokka vähän rujosti alas) saattaa ohjavan pyörän ko. ikävään ja vastenmieliseen liikkeeseen.
Ts. kiemurtelemaan aivan kuten ostoskärryjen etupyörät toisinaan (niissäkin pitäis kulmat ja jätöt olla ihan kohdallaan)

Suurin syy ton woblauksen jatkumiseen on varmasti kuski. Kuski yrittäessään rauhottaa liikettä itse asiassa ruokkiikin sitä liikettä. Kädet myötäilevät, edesauttavat tuota liikettä. Ei kai se itsestään jatkuisi...

Väitän että jos kykenis niin jämäkkä ote stongasta tyyliin "nyt vittu oot siinä venkoilemata" rauhoittais ajamista.huomattavasti.

Mutta, pakko lisätä, 80% kuskeista ei ikinä koe tuota woblaamista. Se ei ole nykykyykyilläkään yleistä edes reippassa ajossa.
Menon pitää olla melko rajua ennen kuin ohjausiskareita tarvitaan, oikeesti.

Lisään vielä että itse säädän ohjausiskarini aina sinne keskivaiheille, seuraavista syistä:
- jos jättäisin sen kovin löysälle niin joku vetomies sen kuitenkin huomaisi ja pitäisi mua ihan nössönä
- Kovin kireälle en uskalla Öhlaria vääntää, pelottaa, jos se ei käännykkään...

Tehkää siis niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen...
smile_org.gif
 
Suurin syy ton woblauksen jatkumiseen on varmasti kuski. Kuski yrittäessään rauhottaa liikettä itse asiassa ruokkiikin sitä liikettä. Kädet myötäilevät, edesauttavat tuota liikettä. Ei kai se itsestään jatkuisi...

Väitän että jos kykenis niin jämäkkä ote stongasta tyyliin "nyt vittu oot siinä venkoilemata" rauhoittais ajamista.huomattavasti.

Ei sitä pidä perkelekään. Luehan tämä ketju läpi.
 
Kaikkia kommentteja ei tullut luettua, mutta oma wobblauskokemus syntyi Honda CB750-K2 pyörällä.

Kun 80 vauhdista kaasun kiersi kiinni ja piti kevyesti stogasta kiinni niin välittämästi alkoi käsissä tuntua värinää. Jos irrotti kädet ja vauhti laski niin sitten alkoi ihan tosissaan vatkata.

Syynä oli loppuun ajettu eturengas, värinät loppui renkaan vaihtoon.

Hondan runko oli varmaan senverran kiertolöysä että se toimi kuin vieteri ja tehosti värinää.

BF
 
Olettaisin tuon woblauksen johtuvan kireistä keulakulmista, en niinkään jousituksista/iskareista.
Keulakulmat on nykykyykyissä vedetty minimiin, jätöt on olemattomat jne.
Tällöin pienikin epätasaisuus tiessä (tai kun keulimisen jälkeen lasketaan nokka vähän rujosti alas) saattaa ohjavan pyörän ko. ikävään ja vastenmieliseen liikkeeseen.
Ts. kiemurtelemaan aivan kuten ostoskärryjen etupyörät toisinaan (niissäkin pitäis kulmat ja jätöt olla ihan kohdallaan)

Suurin syy ton woblauksen jatkumiseen on varmasti kuski. Kuski yrittäessään rauhottaa liikettä itse asiassa ruokkiikin sitä liikettä. Kädet myötäilevät, edesauttavat tuota liikettä. Ei kai se itsestään jatkuisi...

Väitän että jos kykenis niin jämäkkä ote stongasta tyyliin "nyt vittu oot siinä venkoilemata" rauhoittais ajamista.huomattavasti.

Mutta, pakko lisätä, 80% kuskeista ei ikinä koe tuota woblaamista. Se ei ole nykykyykyilläkään yleistä edes reippassa ajossa.
Menon pitää olla melko rajua ennen kuin ohjausiskareita tarvitaan, oikeesti.

Lisään vielä että itse säädän ohjausiskarini aina sinne keskivaiheille, seuraavista syistä:
- jos jättäisin sen kovin löysälle niin joku vetomies sen kuitenkin huomaisi ja pitäisi mua ihan nössönä
- Kovin kireälle en uskalla Öhlaria vääntää, pelottaa, jos se ei käännykkään...

Tehkää siis niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen...
smile_org.gif
Noh, en jaksanut vanhasta lukea kaikkea läpi, mutta väitän omakohtaisella kokemuksella että alustalla on pirullisen iso vaikutus tuohon woblaamiseen. Toki se keulakulmakin, mutta myös jousilla.

Mietipäs hetki itseksesi seuraavaa:

Keulassa on löysät jouset, löysemmät kuin suhteessa takana. Mitä tämä tekee pyörän geometrialle? No, sehän tiukentaa keulakulmaa, koska keula makaa alempana kuin perä. Tämä taas edesauttaa woblauksen mahdollisuuksia.

Mitäpä sitten itse tekisin jos woblaus, vaikkapa keulimisen tai kevyen keulan kevennyksen jälkeen, ilmenee? Itse olen onnistunut woblauksen lopettamaan sillä että siirtää perseen penkissä taaemmaksi ja lisää kaasua. Sitten siitä rauhallisesti tasaisella vedolla takaisin keulalle painoa.

Jos haluaa omaa ajoaan hankaloittaa ja vaikeuttaa niin ohjausiskaria kireämmälle. Sillä se woblauksen syy ei kuitenkaan poistu, vaan siirtyy hiukan edemmäksi. Tällä tarkoitan sitä että jos vaikkapa Motoparkin paluusuoran kummun päältä keulan takaisin maahan laskeutuessa 120 km/h vauhdissa alkaa woblaamaan ja kiristät ohjausiskaria niin seuraavan kerran voit samaan kohtaan tulla 140 km/h vauhdilla ennen kuin on samat oireet. Mutta mitäpä jos tuletkin suoriltaan sen 150 km/h ja ohjausiskari onkin jo ihan jäykimmillään? Arpapeliä on lopputulos.

Alustan säätämisellä on siis iso rooli tuossakin asiassa.

Minulle eräs MM -areenoillakin ajanut kuski neuvoi ohjausiskarin kanssa niin että jos ilman ohjausiskaria jossain tilanteessa keula rauhallisesti venkoilisi viisi kertaa puolelta toiselle niin koita ensiksi keksiä syy alustasta ja saada se sitä kautta pois. Jos ei onnistu niin säädä ohjausiskaria maksimissaan niin että se venkoilee enää kolme kertaa puolelta toiselle, mutta pidä kuitenkin ohjausiskari aina mahdollisimman löysällä. Mitä löysemmällä ohjausiskaria pystyt pitämään, sen vähemmän se kuskia rasittaa ja sitä paremmissa säädöissä alusta pyörässä on. Eli ei ole nössöä jättää ohjausiskaria löysälle, oikea vetomies vaan saattaa tuumata että "onpa pyörä hyvin säädöissään kun noin löysällä ohjausiskarilla pystyy ajamaan".

Ja tuo ns. loppukaneetti ei nyt tarkoita sitä että kioskin kiertäjät jättäisi ohjausiskarin löysimmilleen ja saisi sillä "respectiä".

Järki mukana touhuissa.

Edit: Olinkin näemmä jo melkein samoin sanoin aikaisemmin tähän topikkiin kirjoittanut, ekalla sivulla. Ei vanhus muista kaikkea.
 
sanoi:
pidä kuitenkin ohjausiskari aina mahdollisimman löysällä

Ihan hyvä kuulla tämä kommentti jostain muualtakin kuin omasta takaraivosta. Itse olen monta vuotta ihmetellyt sitä, miksi iso osa jengistä aina haluaa vääntää ohjausiskarin miltei tiukimmalle. Omasta mielestä silloin vain katoaa tunto keulasta, pyörä pyrkii puskemaan ja ohjaukseen pitää käyttää järkyttävästi voimaa ainakin jos haluaa ajaa tiukkaa linjaa. Itseäni kun ei ainakaan muutama pikku "sheikki" syystä tai toisesta juuri säikäytä...

En tiedä mistä johtui, mutta pahimmat woblit on itselleni osuneet, kun Botnialla sateella, Pirellin saderenkailla alkoi siinä pääsuoran kevennyksessä, (jossa keula aina hiukan nousee ilmaan) woblaamaan niin pirusti. Tämä toistui vielä pariin kertaan. Syytä tuohon en keksinyt silloin, enkä tiedä vieläkään. Säädöt oli samat, millä kuivalla mentiin aikasta paljon kovempaa....
 
Tähän väliin täytyy kyllä kehua nykyisiä sähköisesti säätyviä ohjausiskareita. Saa ajaa kokoajan "löysällä" iskarilla, mutta kun tarvetta on niin toimii kuin unelma. Erinomainen ratkaisu kadulle.
Gixxerissä tuo on toiminut tosi hyvin verrattuna vanhempiin "vakio ohjausiskareihin", eikä ole tullut pahemmin tilanteita vastaan vaikka olisi hieman rajumminkin väärinkäytetty pyörää ja piiretty vahingossa viivaa vinossa olevalla etusella.

Ja mitä woblauksiin tulee niin aika turha on vastaan vääntää... Itse olen yrittänyt roikkua mukana löysin rantein ja kakka housussa.
 
Jaa olinkohan maininnut aikaisemmin, mutta mainitaan nyt että kaipa joku on treenannut pyörän vakauttamista eturengas tyhjänä ajaen? Eli eturenkaan vemputtessa tyhjänä vanteella se vetää myös satunnaisesti puolelta toiselle ja mopo on hallittavissa jos pystyy keskittämään ohjausta itse, sen sijaan jos yrittää tietoisesti vääntää vastaan ajolinja tuppaa menemään tien laidasta laitaan.
 
Jaa olinkohan maininnut aikaisemmin, mutta mainitaan nyt että kaipa joku on treenannut pyörän vakauttamista eturengas tyhjänä ajaen? Eli eturenkaan vemputtessa tyhjänä vanteella se vetää myös satunnaisesti puolelta toiselle ja mopo on hallittavissa jos pystyy keskittämään ohjausta itse, sen sijaan jos yrittää tietoisesti vääntää vastaan ajolinja tuppaa menemään tien laidasta laitaan.
Totta kai on harjoiteltu. Olen joka kesä varannut 5 hiilikuituvannetta käytettäväksi tähän tarkoitukseen.
 
Totta kai on harjoiteltu. Olen joka kesä varannut 5 hiilikuituvannetta käytettäväksi tähän tarkoitukseen.
No sekään ei ole mikään erityinen jatkuvaa opettelua vaativa taito, pitää vain olla hanskassa pyörän pikku sheikkaamisen hallinta. Itseltä meinas lähteä henki kun ekan kerran raskaammalla pyörällä losahti eturengas, suoralla tiellä ja ehkä neljänkympin vauhdissa. Ja pelkästään omaa kädettömyyttä.
 
Jaa olinkohan maininnut aikaisemmin, mutta mainitaan nyt että kaipa joku on treenannut pyörän vakauttamista eturengas tyhjänä ajaen? Eli eturenkaan vemputtessa tyhjänä vanteella se vetää myös satunnaisesti puolelta toiselle ja mopo on hallittavissa jos pystyy keskittämään ohjausta itse, sen sijaan jos yrittää tietoisesti vääntää vastaan ajolinja tuppaa menemään tien laidasta laitaan.
Jotta ei menisi ihan pelkäksi teoriaväittelyksi niin esittäisin sulle taas kutsun tulla näyttämään noita harjoitteitasi. EAK päivä Joutsassa 30.5. Voin järjestää tuonne sulle mahdollisuuden esittää esim niitä eturengas lukossa jarrutuksia vaikkapa sen 20-25m, tyhjällä eturenkaalla ajoa yms.
 
Voin järjestää tuonne sulle mahdollisuuden esittää esim niitä eturengas lukossa jarrutuksia vaikkapa sen 20-25m, tyhjällä eturenkaalla ajoa yms.
No eturengas lukossa ajo ei ole mitään kummallista, vastaväitteet moisen mahdottomuuteen alkaa jo väärästä teoriasta mikä pitää mopoa pystyssä. Eli hyrrävoimilla ei ole siihen osaa eikä arpaa, pyörä pidetään pystyssä korjaamalla ajokin painopiste pyörien maakosketuspisteen alle ;D Aina oppii jotain uutta, itsekään moista perusasiaa tiennyt vaikka sinällään asia on aivan päivänselvä....
 
Voin järjestää tuonne sulle mahdollisuuden esittää esim niitä eturengas lukossa jarrutuksia vaikkapa sen 20-25m, tyhjällä eturenkaalla ajoa yms.
mikä pitää mopoa pystyssä. Eli hyrrävoimilla ei ole siihen osaa eikä arpaa, pyörä pidetään pystyssä korjaamalla ajokin painopiste pyörien maakosketuspisteen alle
voit sitten siellä eak:lla demotessasi myös mielin määrin pitää pyörää pystyssä ilman niitä hyrrävoimia, ts. kun pyörät ei pyöri?
 
Tilanne
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös