Linkki on ns. "lyhyt versio, jossa ei näy, miten pahasti kävi... En löydä linkkiä "pitkään versioon", mutta muistaakseni kuvista päätellen kuski meni aika pahaan kuntoon... Mielestäni kuvista päätellen kuski tekee minkä voi ja heittäytyy kyydistä / kaataa pyörän, kun ohjattavuus on jo menetetty ja tulossa on mutka ja nyppylä. Vauhtia lienee +200 reippaasti tilanteen alkaessa. Pätkä on Man-saarilta, jossa ajetaan normitiellä ja ko. kohdassa kiviaitojen välissä...Sama pätkä on jo tämän jutun ekalla sivulla, noin kk sitten laitettuna. Kertaus on kuitenkin opintojen äitiWobble
Tossa kanssa yksi aika hyvä esimerkki, saa olla aika rautanen kaveri joka tosta pyörän taltuttaa clipareista kovemmin kiinni pitämällä
Ainiin, tässä on malliesimerkki varsinaisesta itse aiheutetusta keulimisen jälkeisestä woblauksesta ja pahasta tällistä. Onneksi kuski on hengissä kertomassa kokemuksiaan: "To be old and wise, you have to be young and stupid first." Kuvasta päätellen eturengas ei ole ihan 100% suorassa laskeutuessaan ja siitä se lähtee. Tosta näkee, miten todella äkkiä woblaus pahenee eikä sille voi/ehdi tehdä mitään.sanoi:
Noh, en jaksanut vanhasta lukea kaikkea läpi, mutta väitän omakohtaisella kokemuksella että alustalla on pirullisen iso vaikutus tuohon woblaamiseen. Toki se keulakulmakin, mutta myös jousilla.Olettaisin tuon woblauksen johtuvan kireistä keulakulmista, en niinkään jousituksista/iskareista.
Keulakulmat on nykykyykyissä vedetty minimiin, jätöt on olemattomat jne.
Tällöin pienikin epätasaisuus tiessä (tai kun keulimisen jälkeen lasketaan nokka vähän rujosti alas) saattaa ohjavan pyörän ko. ikävään ja vastenmieliseen liikkeeseen.
Ts. kiemurtelemaan aivan kuten ostoskärryjen etupyörät toisinaan (niissäkin pitäis kulmat ja jätöt olla ihan kohdallaan)
Suurin syy ton woblauksen jatkumiseen on varmasti kuski. Kuski yrittäessään rauhottaa liikettä itse asiassa ruokkiikin sitä liikettä. Kädet myötäilevät, edesauttavat tuota liikettä. Ei kai se itsestään jatkuisi...
Väitän että jos kykenis niin jämäkkä ote stongasta tyyliin "nyt vittu oot siinä venkoilemata" rauhoittais ajamista.huomattavasti.
Mutta, pakko lisätä, 80% kuskeista ei ikinä koe tuota woblaamista. Se ei ole nykykyykyilläkään yleistä edes reippassa ajossa.
Menon pitää olla melko rajua ennen kuin ohjausiskareita tarvitaan, oikeesti.
Lisään vielä että itse säädän ohjausiskarini aina sinne keskivaiheille, seuraavista syistä:
- jos jättäisin sen kovin löysälle niin joku vetomies sen kuitenkin huomaisi ja pitäisi mua ihan nössönä
- Kovin kireälle en uskalla Öhlaria vääntää, pelottaa, jos se ei käännykkään...
Tehkää siis niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen...
sanoi:
Totta kai on harjoiteltu. Olen joka kesä varannut 5 hiilikuituvannetta käytettäväksi tähän tarkoitukseen.
No sekään ei ole mikään erityinen jatkuvaa opettelua vaativa taito, pitää vain olla hanskassa pyörän pikku sheikkaamisen hallinta. Itseltä meinas lähteä henki kun ekan kerran raskaammalla pyörällä losahti eturengas, suoralla tiellä ja ehkä neljänkympin vauhdissa. Ja pelkästään omaa kädettömyyttä.
Jotta ei menisi ihan pelkäksi teoriaväittelyksi niin esittäisin sulle taas kutsun tulla näyttämään noita harjoitteitasi. EAK päivä Joutsassa 30.5. Voin järjestää tuonne sulle mahdollisuuden esittää esim niitä eturengas lukossa jarrutuksia vaikkapa sen 20-25m, tyhjällä eturenkaalla ajoa yms.
No eturengas lukossa ajo ei ole mitään kummallista, vastaväitteet moisen mahdottomuuteen alkaa jo väärästä teoriasta mikä pitää mopoa pystyssä. Eli hyrrävoimilla ei ole siihen osaa eikä arpaa, pyörä pidetään pystyssä korjaamalla ajokin painopiste pyörien maakosketuspisteen alle ;D Aina oppii jotain uutta, itsekään moista perusasiaa tiennyt vaikka sinällään asia on aivan päivänselvä....
voit sitten siellä eak:lla demotessasi myös mielin määrin pitää pyörää pystyssä ilman niitä hyrrävoimia, ts. kun pyörät ei pyöri?
