Tästä keskustelusta tulee mieleen lastentarhan hiekkalaatikko. Osa porukasta huutaa tippa linssissä ja räkä nenästä vuotaen: "Nii mutku mää haluun!"
Tätä jatkuu niin kauan kunnes tädit hermostuvat ja leikki loppuu kokonaan. Kaikilta. Sitten istutaan nurkassa mököttämässä ja ihmetellään, että mikä meni vikaan.
Ehdottoman typerä ajatus on lähteä penäämään erityisoikeuksia moottoripyörille. Mitä enemmän on kovaäänistä porukkaa Eduskuntatalon portailla itkemässä pillimehut ja räkäiset nessuliinat käsissä, sitä enemmän vakuutusyhtiöt, liikenneturva yms. tahot kannattavat ajoneuvojen elektronista seurantaa yms. kyttäämistä.
Tässä pelissä ei voida saavuttaa kuin torjuntavoittoja. Suunta on selvä, jokainen järjestötaho ja viranomainen haluaa edelleen pudottaa nopeusrajoituksia ja nollatoleranssilinjalla on suuri kannatus. Mölyämällä moottoripyörille loivempia rajoituksia kuin muille henkilöajoneuvoille, on aivan selvä, että tässä haistetaan jonkin sortin asenneongelma. Siten ollaan myös ensimmäisenä tulilinjalla. Onneksi tuo Legendin suuren suosion saanut protestiajo ei näyttänyt kiinnostavan edes vahtimestaria.
Moottoripyöräilystä lähes 100 % on harrasteajoa. Aika vaikea on perustella, että yksi ryhmä saisi harrastukselleen erityisoikeuksia yleisillä teillä. Vapaisiin harrastenopeuksiin on päättäjillä vastaus valmiina, menkää radalle. Käyttäytymällä kuin hiekkalaatikon kakarat saadaan vain nopeammin harrastusta rajoittavat lait kypsytettyä. Mielekkäämpää olisi keskittää turhaan poruun uhratut voimavarat uusien moottoriratojen saamiseen tähän maahan ja saada aiheeseen sellainen näkökulma, jota voidaan perustella liikenneturvallisuudella. PK-seudulla esimerkiksi ei ole yhtään kunnollista moottorirataa eikä yhteiskunta tue moottoriurheilua. Mahdollisuus vedellä radalla edistäisi liikenneturvallisuutta ja auttaisi itse kutakin tunnistamaan oman taitotasonsa.
Ei voi kuin ihmetellä tätä porun määrää. Poliisien kanssa on aina leikitty kissaa ja hiirtä. Nykyään ei ole minkäänlaista urheiluhenkeä. Ainoastaan rasittavaa kitinää milloin mistäkin ja kaikki eri mieltä olevat ovat kukkahattuja. Ennen oli selkeätä, ajettiin ja joillekin tuli tilastomerkintää. Tottahan toki se otti kupoliin, mutta joku taju sentään oli siinä, että jokainen janttari ymmärsi itse vääntäneensä kahvaa ja etukäteen tienneensä mahdolliset seuraukset. Nyt on vallalla joku ihmeellinen vetomiessosiaalidemokraattinen filosofia, jonka mukaan yhteiskunnan pitäisi ymmärtää yleisellä tiellä tapahtuvaa harrastustoimintaa ja oikein luoda poikkeussääntöjä, että ei tule pilteille paha mieli, kun paha poliisi kiusaa. Ei tule ymmärtämään, sisäasiainministeriötä vetää Anne Holmlund ja siltä ei säälipisteitä tule tippumaan. Eikä sen puoleen liikenneministeriöstäkään, Anu Vehviläisen mies on ylikomisario, joten näkemystä riittää varmasti ihan aamukahvikeskusteluissakin.
