Uusi kuski kehiin 2012

[Mikuni]

Budjetti sulla näyttäis olevan kohdallaan kun varusteisiin on reilusti varattu rahaa, niin siltä kantilta suunta on ihan hyvä.

Pyörästä onkin sitten jokainen omaa mieltänsä, itse hommaisin ensipyöräksi jonkun nakun jos pyörälle ei ole tarkkaa käyttökohdetta heti mielessä (rata, sora, pitkät reissut). Nakulla onnistuu kaikki ja sillä on mukava ajella tottumattomankin, aluksi saat varmasti paikat jumiin oli pyörä mikä tahansa, ennen kuin rentous löytyy. Melkeinpä ottaisin jonkun halvan vähän vanhemman nakupyörän ensipyöräksi (ihan sama minkä tehonen, väh 600-500cc), sellainen missä ei hirveästi tule takkiin kun sen pois vaihdat, jos vaihdat. Sellainen kuitenkin sen pitää olla että siitä tykkää että ajosta voi edes teoriassa nauttia. Vuoden jälkeen olet jo paljon viisaampi ja voit miettiä jatkatko entisellä pyörällä vai oletko löytänyt jo sen oman juttus. Ja samantien kun pyörä pysyy hallussa niin ainakin letka-ajeluihin mukaan, siellä näkee monenmoista pyörää ja jotain pidempääkin matkaa kannattaa kokeilla. Radallekkin voi ehkä jo loppukesästä uskaltaa kurssille.

Ite olen alottanut tolla allekirjotuksen nakulla, mulle hankinta oli helppo koska tiesin että on pakko saada Monster ja S2R oli parhaimman näkönen. Ei ole tarvinnut katua eikä kaatua vielä.

 

[pecha]

Ikuisuusvääntö...

jokuhan voisi nyt näin kevään kunniaksi postata tällaisen yhdistetyn "kilogixxeri-aloittelijalle-mitkä-öljyt-ketju-vs-kardaani-mitä-bensaa-millä-renkailla-kuinka-talvisäilytän-koskeeko-rajoitukset-motoristeja-ja-saako-halvalla-hyvää"-übervääntötriidin.....

 

[jiipekki]

Ikuisuusvääntö...

Ajoittain 660 kuutiota (yhdessäkin mukissa) tuntuu pieneltä ja aloitin 160 kuutiota pienemmällä - mutta vielä ei ole tullut polttavaa tarvetta isompaankaan, pyörän luonne vaikuttaa paljon siihen voiko kivaa olla "pienemmälläkin"

Itellä sama tilanne vuos sit... ostaakko 2 vai 1 pyttyne... 500-1200cc oli vaihtoehdot... ostin 1 mukisen 600cc mopon... maantiellä se on mopo... mut vatukossa kuljettaa isoakin miestä ihan hemmetin hyvi... eli aineki ite jos ostais maantieajoa varten pyörää niin ei siitä tehosta haittaakaan olis... tolla kyrpiäisellä saa vetää rekoista ohite mennessä jo ihan täysii ja silti tuntuu ettei riitä... mut pienemmällä metsä-auto tms tiellä tuntuu ettei ukko kestä kyydissä...

käyttötarkoituksen mukaa se mopo ja sit fiiliksen

 

[WDW]

päätin, että tehokas kyykky on se juttu. Nyt taas näitä kommentteja lukiessa
tulee sellainen olo, että ehkäpä joku naku pyörä voisi sittenkin olla paras vaihtoehto alkuun.

Päätät siis väärin ja väärillä perusteilla. Kuka täällä vois oikeasti kertoa mikä se sun juttus on. Henk.koht en ymmärrä miten voidaan väittää että kuutioilla on juurikaan merkitystä siinä miten sulle tulee käymään...jos näin synkeesti haluaa asiaa ajatella. Tottakai se isompi lähtee lapasesta herkemmin mutta jos on yhtään tiedostava kuski niin osaa varmasti pitää homman hanskassa, jos ei niin kyllä se sitten lähtee pienemmälläkän.

Mitä taas tulee nakupyöriin niin kamalia ajaa pidempää matkaa motarinopeuksia kun tuuli riepottelee miten sattuu. Kokeilemalla tietää. Muiden pähkäilystä voi olla apua mutta älä nyt tee päätöstäs sen mukaan mitä muut ajattelee.

EDIT: Mun eka pyörä oli Custom koska ajattelin että isolla karvasella miehellä pitää olla custom. Noh se oli todella tylsä vehje ja en tykännyt yhtään. Eka kausi oli mulle siis pienoinen pettymys, vaikkakin tähän vaikutti myös se että mulla oli murtunu häntäluu niin Customilla ajo oli yhtä tuskaa. Toinen asia on se että mitä olen kaverin 600:lla kyykyllä ajellut niin ei mulla sen turvallisempi/turvattomampi olo ole kuin omalla pyörälläkään ja minä tiedän etten ole hyvä kuski joten ajan varovasti ja varman päälle.

 

[Hot Rod]

Tässä yhden aloittelijan tarina.
Motokärpänenhän se puras minuakin viimein, melkein 5kymppistä äijää. On se muuten stana ettei tässä iässä voi enää tehdä mitään pelkästään siksi, että se saattaa olla hauskaa. Minäkin olen kuullut sukulaisilta ja tuttavilta, että syy, jota itse pidin itsestäänselvänä ei olekaan se tosiasiallinen syy pyörän hankintaan, vaan nimenomaan tämä 5kympin villitys on se syy. Joopajoo.
No, oon sitä ikäluokkaa, joka ajoi motokorttinsa autolla. Siksi en teinivuosien TunturiSupersport-vuosien jälkeen olekaan muulla ajellut kuin autolla ja täysjoustopolkupyörällä. Silti lähdin joulukuussa innokkaasti selaamaan nettiä ajatellen, että hommaan kerralla sen lopullisen pyörän eli kuutioita yli 1000 jne. Selkeää oli ainoastaan se, että matkaa sillä pitää viitsiä taittaa. Onneksi mulla on pitkän linjan motoristikaveri (jolla on 1200 Kawasaki) joka osasi asettaa päähän oikeita, tai oikeita ja oikeita, mutta realistisempia ja selkeämpiä ajatuksia tämänhetkisistä tarpeistani kuitenkin. Niinpä alensin jonkin aikaa nettiä selailtuani teho- sun muita vaatimuksia, sillä onhan se tosi, etten 30 vuoden autoilun jälkeen välttämättä ole se kaikkein mahtavin Rossi kakspyöräsen päällä.
Sitten sattui niin onnekkaasti, että silmiin osui mielestäni ns. hyvähintainen ja kaikinpuolin sopiva pyörä. 3000km ajettu Honda cbf600s. Aivan uuden veroinen. Kun siinä natsasi riittävän monta kohtaa yhteen, oli kaupat selvät. Sillä on helppo opetella perusasioita, sillä teen matkaa, pienillä kilometreillä saan siitä hyvän hinnan jos innostun isompaa hankkimaan ja päläpälä. Tiedän, että pyörä on kenties vähiten himotuimpien joukossa niiden keskuudessa, jotka hakevat erityisiä vauhti-seksikkyys-kiksejä, mutta ei se mitään, kun itsehän en aivan heti niitä hae, vaan perusasioiden hallintaa ja ikenien tuuletusta mukavan matkanteon merkeissä, uusien paikkakuntien katsastelua ja tämänmoista. Varusteet on nyt hankittu tämän kokeneen kaverin opastuksella ja on hyvät, eli paketti miellyttäviin ajelukokemuksiin kasassa. Kaveri on luvannut pitää ajokurssia ja kyllähän sitä jotain varmaan on perstuntumassakin, kun nuorena ajeltiin mopedilla ympärivuotisesti ja nimenomaan maastossa paljon ja täysillä, läheisellä motocrossradalla jne.
Eka kesä sitten näyttää, lähdenkö hommaamaan sitä lopullisempaa ja isompaa pyörää syksymmällä, vai riittääkö tämä nykyinen pyörä pidemmälle. On tämä kuitenkin sen luokan tauti, että huomaan eksyväni aikas usein myyntipalstoille menevämpiä matkapyöriä katselemaan - Hot Rod

 

[Jossuvaan]

Epätavallisessa tilanteessa tahaton kaasukahvan liike aiheuttaa erkkavitosella vain nolon tilanteen, kilogixeri ampuu heti keulien ympäri tai jontsaan. Voima ei anna anteeksi virheitä.

Tämä oli hyvä näkökanta. Kun aloittaa moottoripyöräilyn aikuisena, on - ainakin toivottavasti - suurimmalla osalla järki päässä ja asenteet kohdallaan. Silloin ei pyörän koko ole niin oleellinen. Toisaalta, kun ajettuja kilometrejä on takana vähän, on pyörän koolla yllättävissä, jopa hätätilanteissa, sitten enemmänkin roolia.

Kaksi päivää kortin saamisen jälkeen, kolmesataa kilometriä takana, on kaikki katastrofin ainekset kun auto pölähtää kolmion takaa eteen. Onko niillä kilometreillä jo selkärangassa se, kuinka toimit. Kumpaa jarrua käytät, kuinka väistät, vai hetkinen, olikos se sittenkin kytkin, mitä painoit? Siinä tilanteessa pieni tahaton nykäys kaasukahvassa saa aivan eri mittasuhteet eri tehoisilla pyörillä.

Ongelma ei ole varmastikaan normaaliajossa jos asenteet ja itsesuojeluvaisto ovat kohdillaan, vaan nimenomaan vika- ja hätätilanteissa, niiden korjaamisessa ja siinä millä tehoilla pyörä noissa tilanteissa sinulle vastaa.

 

[GuessWho]

Turha näitä valintoja on murehtia. Jos eka ei ota tuulta siipien alle niin ei muuta kuin vaihtoa kehiin ja seuraava kokelas alle. Mopot ei maastamme kesken lopu, sen on vissi tosiasia. Jokaiselle mopolle löytyy ottaja ja käskijä. Fiksusti toimien ei tarvitse ottaa kaupallisestikkaan kuokkaan niin tavattomasti. Reilusti vaan tien päälle, ihan sama millä sen tekee niin varmaa on että nälkä kasvaa syödessä ja toiveet karttuu kokemuksella.

Saman yhteenkuuluvaisuuden fiiliksen saa ihan yhtä lailla kuussatasella biffillä kuin hayabusallakin. Tärkein tekijä innostuksen säilymiseksi on siinä että rajoitettu ajokausi ei kärsi turhien varaosaodottelujen ja korjausten kanssa tuskaillessa.

Itse mopoillut nyt pian 27 vuotta ja viimeisen 3 kauden aikana pyörä on vaihtunut jo neljä kertaa. Joka kerta on menty lähemmäs kohti sitä juuri oikeaa. Itse asiassa tällä hetkellä en enää osaa sanoa mihin vaihtaa, kun takapakkiakaan ei viitsi ottaa. Kilometrit, ajoseura ja ne ambitiot mitä ajamiselta etsii ohjaavat nopeasti sen oikean rattaan ohjaimiin.

 

[Jossuvaan]

Pyörän valinnasta piti vielä muutama sana kirjoittaa.

Kannattaa odotella rauhassa vielä hetki ennen sen oman pyörän valintaa. Istu rauhassa sen autokoulun pyörän päällä ja makustele ajoasentoa. Käy liikkeissä istuskelemassa pyörien päällä, tutki niiden ulkonäköä. Pikkuhiljaa sieltä alkaa varmasti se oma tyyppi iskeä tajuntaan. Keskustelupalstoilta saa hyvää taustatietoa, mutta näiden perusteella ei kannata pyörävalintoja tehdä.

Ja karu totuus on, että ihminen ja hänen makunsa muuttuvat. Se mikä nyt tuntuu todella hienolta pyörältä, voi muutaman vuoden päästä olla aivan aikansa elänyt juttu sinulle. Sitten ei muuta kun pyörää vaihtoon. Itse ainakin kymmenisen vuotta sitten aloittaessani ajamisen vannoin customien nimeen, mitään muita pyöriä ei minulle ollut olemassakaan. Vuosien varrella maku on muuttunut, nyt en käsitä, kuinka olen voinut ihannoida tuota nahkaliivikulttuuria. Ja samalla ymmärrän, että siinä kulttuurissa ei ole sen kummempaa vikaa, muutos on vain päässäni. Nyt pitää olla kyykkyä tai nakua, mutta muutaman vuoden päähän en osaa katsoa. Ehkä custom tulee takaisin siinä vaiheessa kun jalka ei enää nouse B-Kingin pyrstön yli

 

[Ankka]

Autokoulussahan voi koittaa myös vähän kokeilla erilaisia pyöriä. Ainakin omassani oli vähän isompi custom ja sitten itse käyttämäni 600cc ER vaihtoehtoina. Eihän siellä kauheasti kilometrejä saa kasaan, mutta enemmän kuin pienellä koeajolla.

Muiden mielipiteitä toki voi kuunnella ja jos niiden avulla löytää itse uusia ajatuksia, ehkä jopa noudattaa. Kuten muutamaan kertaan sanottu, itse se päätös kuitenkin kannattaa lopulta tehdä riippumatta, mitä muut sanoo. Todennäköisesti siihen on eniten tyytyväinen ja jos ei ole, niin sitten vaan vaihtoa uuteen.

Sulla on vähän hankala tilanne, kun budjetti on noinkin iso. Itse pääsi vähällä, kun rahaa ei ollut kuin pari tonnia, niin ei vaihtoehtojakaan ollut
Selvää oli itelle, että naku täytyy olla ja sitten vain selailin silmää edes jollain lailla miellyttävät mallit läpi, mitkä mahtuivat budjettiin. Hyvä tarjous tuli vastaan ja sillä sitten mentiin sen kummempia vertailematta.

 

[jamas]

Autokoulussahan voi koittaa myös vähän kokeilla erilaisia pyöriä. Ainakin omassani oli vähän isompi custom ja sitten itse käyttämäni 600cc ER vaihtoehtoina. Eihän siellä kauheasti kilometrejä saa kasaan, mutta enemmän kuin pienellä koeajolla. .

Sieltä vaan puuttuu ne yleisemmin ehdotetut 1000cc kyykyt ja ahdetut busat.

 

[panman]

70-luvulla 750cc oli superbike, 500cc varsin pätevän kokoinen yleispyörä.
Reilu 10v sitten pääsin restarttaamaan mp-touhun, ja wanhasta mielikuvasta sitten hankittiin Honda CB500. Jossakin mielessä voidaan sanoa, että ensipyörä. Edellisestä ajokokemuksesta oli vuosia.
Pyörä tuntui varsin tehokkaalta ja mukavalta, mutta mutta. Kolmen viikon päästä pyörä meni vaihtoon, liian pieni ts ajettavuus oli surkea varsinkin kaksi päällä. Deauville tuli kotiin ja siinä oli hyvä ajovakavuus, jossakin vaiheessa tehonpuute alkoi vaivaamaan. Nyt alla sitten 1300cc, eikä tunnu liian isolta.
Eli summasummarum: Älä osta liian pientä tai liian suurta vaan se sopiva omaan käyttötarkoitukseen. Jos ajat kaksi päällä, niin pyöräkin voi olla pykälää isompi. Isompi pyörä ei aina tarkoita tehokkaampaa, vrt vaikka CB500 - Deauville, mutta ajo-ominaisuuksia suuri ero. Kahvaa tulee aina käännettyä enempi kuin järki sanoo, pikkupoika meissä jokaisessa on. Tehokkaassa muoviluodissa se vaan voi olla kohtalokasta, pienempi tehoinen miettii kauemmin.
koeajo mahdollisimman montaa erilaista, niin tiedät mitä haluat

 

[HeikkiL]

Itse valitsisin sen pyörän, joka aiheuttaa tajutonta kuumotusta. Trumpan ja Ducsun valikoimista tällaisia pyöriä löytyy

Jos olet harkitseva, niin käyt kokeilemassa katettua ja nakua. Siinähän sitä parhaiten huomaa kumman haluaa. Nakupyörästä kannattaa huomioida, että siihen ilmanvastukseen tottuu kovin helposti.

 

[villho]

Itse valitsisin sen pyörän, joka aiheuttaa tajutonta kuumotusta.

Olen täysin samaa mieltä; moottoripyöräily on fiilislaji ja omanlainen pyörä tuottaa taatusti ne parhaat fiilikset. Sen vuoksi tuolla ylempänä kehoitinkin olla valitsematta pyörää, jonka joku muu ketjun aloittajalle "valitsee".

Jos olet harkitseva, niin käyt kokeilemassa katettua ja nakua. Siinähän sitä parhaiten huomaa kumman haluaa. Nakupyörästä kannattaa huomioida, että siihen ilmanvastukseen tottuu kovin helposti.

Tätä pointtia en viime kesänä tiennyt, kun ajokoulun CBF:n puikoissa roikuin Länsiväylän 100 km/h nopeudessa. Tuntui vaan hurjalta, kun ilmanvastus repi ja riuhtoi. Sitten kun inssin jälkeen lähti liikenteeseen omalla katetulla VFR:llä, joka oli väännöltään, käytökseltään ja mukavuudeltaan paljon hienostuneempi, niin hymy vain leveni. Sillä tiellä ollaan.

 

[Core]

Itse olen myös tässä jo kuutisen vuotta ollut korttia hommaamassa, mutta "life happened", joten se on vähän venynyt. Tänä vuonna vihdoin päätin hoitaa homman alta pois. Teoriat käyty, ens viikolla varmaan teoriakoe ja sitten ajotunteja!

 

[pecha]

Nakupyörästä kannattaa huomioida, että siihen ilmanvastukseen tottuu kovin helposti.

suattaapi hiukan riippua myös ajo-olosuhteista. Ääriesimerkit: hellekelillä kaupungissa jäätelökioskille / pariasteisessa vesisateessa, puuskittaisella sivutuulella pidempää matkaa.. (tuo viimemainittuhan on toki varmasti sellainen, mitä kaikki eivät muutenkaan harrasta.. tai no, ei kaikki varmaan toisaalta harrasta tuota ensimmäistäkään)

 

[Rasenger]

Tuosta naku vs katettu -asiasta tuli mieleen. Ajoin viisi vuotta kustomilla jossa tuli mukana pleksi. Noh, pleksin otin pois koska se aiheutti hirvittävät pyörteet kypärän kohdalle niin että vaikutkin vaahtoutuivat korvakäytäviin. Lisäksi olin kokeillut kaverin pyörää jonka kiinteä pleksi aiheutti saman efektin, mistä johtuen tuli hirvittävä kammo katteita kohtaan. Mutta jostain syystä päädyin ostamaan puolikatetun 600 Banditin, ja hiukan kauhulla odotin ensitestejä... Mutta nyt kun on jo 300 km tänä keväänä takana voin todeta että tuossa se kate / pleksi oikeasti toimii, päänkohdalla ei ole minkäänlaisia pyörteitä ja silti ajoviima loistaa poissaolollaan. Ja täytyy sanoa että tykkään, vaikka ennen kannatinkin katteetonta.

 

[HeikkiL]

suattaapi hiukan riippua myös ajo-olosuhteista. Ääriesimerkit: hellekelillä kaupungissa jäätelökioskille / pariasteisessa vesisateessa, puuskittaisella sivutuulella pidempää matkaa.. (tuo viimemainittuhan on toki varmasti sellainen, mitä kaikki eivät muutenkaan harrasta.. tai no, ei kaikki varmaan toisaalta harrasta tuota ensimmäistäkään)

Tarkoitin samanlaisia ajo-olosuhteita. Ekaa kertaa, kun ajaa pienessä vastatuulessa motarinopeutta nakulla tuntuu, että päätä revitään juurineen irti. Ajokokemuksen myötä se sitten tuntuu lähinnä hassulta pikku kutittelulta.

Olet kyllä ehdottoman oikeassa siinä, että nakulla ne eri tuuliolosuhteet korostuu, kun tuo ilmanvastuksen leikkauspinta ei ole aerodynamiikan kannalta kaikkein paras, ainakaan mulla

Tuosta naku vs katettu -asiasta tuli mieleen. Ajoin viisi vuotta kustomilla jossa tuli mukana pleksi. Noh, pleksin otin pois koska se aiheutti hirvittävät pyörteet kypärän kohdalle niin että vaikutkin vaahtoutuivat korvakäytäviin.

Kyllä tässä lajissa saa näköjään varautua ihan kaikkeen!

 

[scuuba]

Tosin harrastanut rallia ja rata-ajoa myös (4 ulosajoa, 3murtunutta luuta ja lukuisia venähdyksiä yms.)

Lueskellut tässä tiiviisti foorumia ja yrittänyt valita sitä oikeaa mopoa itselle. Kyykkypyörät kiinnostaa, ulkonäkö, ääni, teho..
Kawan zx-6r ja 10r ollut tuossa kiikarissa. MUTTA. Paljon varoitellaan noista isommista pyöristä, mutta mikä siinä on? Paino ei ihan hirveästi heitä 600cc pyörään.. Tehoa toki enemmän, mutta teholle pääsee pienemmälläkin? Samalla tuntuu, että "isoja" pyöriä saa edullisemmin käytettynä. Eli onko ne oikeasti niin paljon vaikeampia ajaa vai onko kyse vain ranteen vatkaamisesta?

Pitäisi kaikki ajokamat hankkia myös. Ei mitään hajua millaiset kengät on hyvät? Hanskat? Uusi kypäräkin pitäisi varmaan hommata... Takki, housut, selkäpanssari? Mihin panostaa mihin ei? Pyörään menee 6-8ke, kurssi alle 1ke, kamat 2ke? vakuutukset 1ke. Eli hintana uudelle harrastukselle 12ke ennenkuin ajanut metriäkään

Noilla spekseillä sä tunnut hyvin potentiaaliselta ratamopoiluun hurahtavalta tyypiltä. Ts ensimmäistä kertaa kun menet radalle sillä kyykällä (minkä kyykän ikinä sitten ostatkaan) niin jäät lajiin nalkkiin ihan saman tien.
Eli osta suosiolla semmonen kyykkä joka on perushyvä rata-ajoa silmällä pitäen. Eli joku R tai RR malli, kusiainen tai tonninen.
Tossa käy myöskin niin, että kun olet käynyt ekan kerran radalla (esim siel hitaassa ryhmässä mummoilemassa ihan eniten täysii), niin kadulla/maantiellä ajelu ei sit juurikaan kiinnosta enää yhtään.
Eli älä ainakaan osta hyviä tekstiilikamoja, niil ei tee mitään radalla. Käytetty kaksosanen ois ehkä bueno millä pääsee alkuun.

 

[BonAqua]

Itse riisuin pyörän mahdollisimman nakuksi jo toisten sakkojen jälkeen. Yksinkertaisesti en saanu mitään kiksejä körötellä satasta pikkuteillä kun ihan samalta tuntu ajaa sataaneljääkymppiä. Nakussa on hienoo juuri se fiilis kun tuuli repii. Fiiliksiä saa jo sallituissa nopeuksissa eikä kortin lähtö oo niin lähellä.

 

[homerj]

Mistäköhän löytyisi jollain foorumilla pyörinyt HD-miehen tarina tjsp. Muutamia vuosia sitten tuli sitä luettua/naurettua
ja tuossa viikonloppuna itseä peilistä katsellessa, tuli jotenkin elävästi tuo tarina mieleen.

Rahaa törsätty viikonlopun aikana.. Bellin m4r carbon kypärä laitettu tilaukseen ja paikallisesta liikkeestä haettu
Rukka:n Goretexiä päälle. Totesin et toi suojautuminen käy aika kalliiksi, niin pyöräbudjetti taisi juuri pienentyä
jonnekkin 4000-6000e väliin.. *sigh*

Tuuliviiri tehnyt taas päätelmiä lauantai-iltana, muutaman oluen jälkeen;
- Se kilonen kyykkypyörä nyt vaan pitää ostaa..
- Radalle pitää kuulemma olla nahkapuku ja ne on niin irstaita, että parempi olla toinen puku kadulle (*check)
- Vaimoa ei tarvitse ajatella, se ostaa oman pyörän jos haluaa
- Mitkä *tun lankarullat?

Mopoilu herätti kyllä yllättävän paljon keskustelua vieraiden ihmisten keskuudessa pienessä simassa. Paljon tuli asiasta jauhettua. Jokaisen kaverilla oli joku tuplaturbo 400hp+ pyörä. Mut yhtään sellaisen omistajaa en tavannut.

Pari kysymystä: (löytyisi varmaan hakemalla, mutta laiska kun olen...)
- Onko jokin isompi kyykkypyörä "aloittelija ystävällisempi" kuin toinen?
- Pystyykö kyykyllä ajamaan ollenkaan hiekkatiellä? Mökille about 4km hiekkatietä, jyrkkiä nousuja ja käännöksiä samaan aikaan..

ps. Mitä enemmän noita pyöriä ajattelee niin mikätahansa yli 100hp pyörässä on aika sairasta... Respect