• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Uusi kuski kehiin 2012

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja homerj
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tarkotatko kirjaa HD-miehen seikkailut? Muistan että joskus alotin sitä lukemaan mutta oli kyllä omasta mielestä sellasta kuraa että jäi kesken. Edit: Jaa toi oli ihan täältä lähtösin, enpä tiennyt kirjan taustoista senkään vertaa kun sen kirjastosta joskus mukaan nappasin :doh:

Ja noista hiekkateistä, kyllähän niillä kyykyllä ajelee ihan ilman ongelmia. Jos on ihan helvetin löysää hiekkaa niin sitten saa mennä todella hissukseen mutta muuten kyllä pääsee ihan jalat tapeilla etenemään. Hiekkatiet aiheuttaa kyllä pyörällä kun pyörällä pakonomaista tarvetta edes hiukan suditella niin varovasti sitten. Ja jos muuten on hiekan sijasta teräväreunaista mursketta niin ne saattaa sitten mennä kuluneesta renkaasta läpi, ensiavuksi kannattaa pitää mökillä pumppua ja paikkausvermeitä varalla.
 
homerj sanoi:
- Pystyykö kyykyllä ajamaan ollenkaan hiekkatiellä? Mökille about 4km hiekkatietä, jyrkkiä nousuja ja käännöksiä samaan aikaan..

Ei, se kepsahtaa pienimmästäkin hiekanmurusta kyljelleen, aiheuttaen tuhansien eurojen vahingot ja parantumattomat traumat... :p

Esim. näin, tai näin...

Eli tuskin jää mökillä käynti pyörästä kiinni jos kerran oikein tiekin menee perille eikä ole mitään avosoita matkalla... :p

Ja tekijän sivuiltahan nuo tarinat löytyvät.
 
Mulla on tuo Triumph TT 600, ja en kyllä mielellään aja hiekkatiellä. Sellainen vanha tasaiseksi poljettu tie on hyvä ajaa, mutta soralla tuo kyykky mutkittelee ja hakee koko ajan uraa, jossa olisi mukava mennä. Kyllähän se tiellä pysyy, mutta ei ole kovin mukavaa ajaa, kun pitää mopon antaa hakea uransa, ja itse vaan seurata perässä. Muuten väsyy hartiat, jos yrittää vängätä koko ajan vastaan. Mutta monesti olen hiekkatiellä ajanut, kun kaverikin asuu jeerassa, johon ei pääse asvalttia pitkin. Opin jossakin iässä, ettei aina tarvi ajaa kaasu pohjassa.
 
Kai tää on näitä juttuja ettei ole tyhmiä kysymyksiä, on vaan tyhmiä kysyjiä ;)

Kävin vaan mielessä läpi mökkitietä. Ei ole edes autolla kiva, niin miksi olisi pyörällä. Talutetaan sitten tai jotain:grin:
 
^Jos ei muuten, niin ainakin hyvin toteutetulla e.a.k:lla sekin perusasia, eli yhdistelmä kyykky-hiekkatie "salaisuus" avautuu.
Ei ole mahdotonta, eikä edes vaikeaa :;):
 
Juu kyllä se itelläkin kanta on tuohon kyykyllä hiekkatietä -asiaan sellainen, että ei siinä mitään estettä ole etteikö sitä tekemään pystyisi, mutta kauhean nautinnollista se ei kyllä ole, eikä niitä juuri tuu kyykyllä ajettua kuin tosiaan tuollaisissa tilanteissa että muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
 
Rengastuksella on melkoinen merkitys, kun hiekkatiellä ajaa. Ja sitten noita hiekkateitäkin on erilaisia, on pehmää hiekka on kuulalaakerihiekkaa jne. Haasteellista ajaminen on kyykyllä varsinkin aloittelevalle motoristille ja tuskin kovin nautinnollista kenellään. Varmaan helponpaa olisi nakulla tai enduromaisella mennä.
Muuttujia on vaan paljon, mennäänkö päivittäin vain kerran kesässä, minkälainen pito tuossa on, miten kova on tie jne.
Ainakin ekoilla kerroilla kannattaa mennä tosi varovasti.
 
Viime kesänä faijan mökille mennessä tuli ensimmäiset hiekka/soratiekokemukset kyykyllä, 15 kilsaa suuntaansa. Ei ollut ihan mitenkään nautittavimmista ajokokemuksista. Piti vain itseään muistuttaa jatkuvasti siitä, että pitää pitää hartiat ja ranteet löysinä. Pyörä hakee automaattisesti sopivaa uraa ja se vain pitää hyväksyä. Sen verran epävarmaksi olonsa tunsi, ettei tullut kyllä mieleenkään alkaa availemaan kaasua.
 
Hiekkatiet pitää kiertää sen takia että hiilikuitukatteet ei tykkää kivisateesta, mutta aina kun sellaiselle eksyy niin revittelyksihän se menee. Tartteis vissiin böndelle monttukone hommata kuntolaitteeksi soutuveneen rinnalle.
 
Kyllä se aika jännää touhua on katurenkailla mennä selalista oikein kiharaa irtosoraista hiekkatietä mikä menee ylös ja alas ja ympäri, sekä kun lisäksi mutkissa tien on kupera ja keskikohta on puolimetriä ylempänä kun tien reunat... :no::kääk: Olo on silloin aavistuksen epävarma. Ainut konsti selvitä on ajaa pimeään neulansilmämutkaan keskellä tietä ilman väistömahdollisuutta.. Harjoitella voi vaikka Savontiellä Tampereen seutuvilla. (Oikun joku päällystäis sen tien... vaikka piloillehan se menis soratienä...)
 
Ja varovasti niiden tien reunustojen kanssa. Varsinkin pikkuisen mökkitien piennar voi pettää aika yllättäen alta.
 
shyhander sanoi:
Kyllä se aika jännää touhua on katurenkailla mennä selalista oikein kiharaa irtosoraista hiekkatietä mikä menee ylös ja alas ja ympäri, sekä kun lisäksi mutkissa tien on kupera ja keskikohta on puolimetriä ylempänä kun tien reunat... :no::kääk: Olo on silloin aavistuksen epävarma. Ainut konsti selvitä on ajaa pimeään neulansilmämutkaan keskellä tietä ilman väistömahdollisuutta.. Harjoitella voi vaikka Savontiellä Tampereen seutuvilla. (Oikun joku päällystäis sen tien... vaikka piloillehan se menis soratienä...)

Tärkein asia millä tahansa pyörällä soralla ajaessa on rentous. Pyörän pitää antaa elää rauhassa omaa elämäänsä ja kaikkein pahinta on jos kuski yrittää estää pyörän pientä kiemurtelua. Pyörä luonnostaan vähän hakee pehmeällä alustalla, mutta kun ajaa vain rentona pyörää häiritsemättä, säilyy kulkusuunta ja ajolinja haluttuna.
Rennolla otteella ajaen on tuollainen katuslikseillä varustettu gixerikin on yllättävän hauska kapistus viedä pitkässä sladissa kuulalaakerisoralla. :grin:

Edit. Sora on pirun hyvä alusta opetella pyörän käyttäytymistä jarrutuksessa. Etunen menee paljon helpommin lukkoon kuin asvaltilla ja jarrun vapauttamisen kanssa ei ole ihan yhtä kova hoppu kuin assulla, joten sora on hyvä paikka treenata jarrun hallittua vapauttamista etusen lukkiutuessa.
 
Nitrous sanoi:
Tärkein asia millä tahansa pyörällä soralla ajaessa on rentous. Pyörän pitää antaa elää rauhassa omaa elämäänsä ja kaikkein pahinta on jos kuski yrittää estää pyörän pientä kiemurtelua. Pyörä luonnostaan vähän hakee pehmeällä alustalla, mutta kun ajaa vain rentona pyörää häiritsemättä, säilyy kulkusuunta ja ajolinja haluttuna.

Juurikin noin.

Ei tuollainen pikitien ulkopuolelle suunniteltu pyörä, karkeilla kumeilla varustettu, mitenkään eleettömästi kulje irtonaisella alustalla.
Pientä hakemista ja venkoilua on koko ajan, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Kuuluu asiaan.

Talvella meno vasta levotonta onkin, piikit vaeltaa lumettomalla tiellä tolkuttomasti, eikä lumisilla väylillä kaikkia jäätyneitä traktorin renkaanjälkiä, löysiä kohtia, kiviä yms. aina näe... :orgmp3:
 
Nitrous sanoi:
Tärkein asia millä tahansa pyörällä soralla ajaessa on rentous. Pyörän pitää antaa elää rauhassa omaa elämäänsä ja kaikkein pahinta on jos kuski yrittää estää pyörän pientä kiemurtelua. Pyörä luonnostaan vähän hakee pehmeällä alustalla, mutta kun ajaa vain rentona pyörää häiritsemättä, säilyy kulkusuunta ja ajolinja haluttuna.
Rennolla otteella ajaen on tuollainen katuslikseillä varustettu gixerikin on yllättävän hauska kapistus viedä pitkässä sladissa kuulalaakerisoralla. :grin:

Edit. Sora on pirun hyvä alusta opetella pyörän käyttäytymistä jarrutuksessa. Etunen menee paljon helpommin lukkoon kuin asvaltilla ja jarrun vapauttamisen kanssa ei ole ihan yhtä kova hoppu kuin assulla, joten sora on hyvä paikka treenata jarrun hallittua vapauttamista etusen lukkiutuessa.
Pitäisköhän vetää Pecha tai J@ck naamari päähän ja huomauttaa että tässä ketjussa puhutaan siitä että noviisi ostaa ensipyöräkseen tonnisen kyykyn. En nyt ehkä ihan heti kevään ensi lenkeillä suosittelis kokeilemaan soralla katuslickseillä sladittelua ja etusen lukitusharjoituksia. :p

Mut ilman noita naamareita komppaan, "leikkimiseksi" sorakurvailut menee aina. :grin:
 
Mutta kyllä vaan sanon – viimesyksynä hiekkatiellä lipanneena – että se voi se etupää lähtiä katukumilla niin ettei kerkeä kaasaria sanoa! Ilman mitään jarrutusta, kaasutusta, kallistusta, "vetoa", nopeutta tai muuta akrobatiaa. Noin vaan ja oho maakontakti kutsuu. Ja sorasta nyt kumminkin elementtinä on kokekusta, kun maalta on kotoisin ja 13 vuotiaasta asti mopoilla vedetty täysiä sandaalit jalassa kiroten kun ei sladita mutkassa enempää :jpstyle:
 
shyhander sanoi:
Mutta kyllä vaan sanon – viimesyksynä hiekkatiellä lipanneena – että se voi se etupää lähtiä katukumilla niin ettei kerkeä kaasaria sanoa! Ilman mitään jarrutusta, kaasutusta, kallistusta, "vetoa", nopeutta tai muuta akrobatiaa. Noin vaan ja oho maakontakti kutsuu.

Juu, näinpä tuollaisen tänään, säälitti se Busa.. ja haltija... hyvin pieni harhaliike, se näkyi olevan siinä.
 
compinho sanoi:
Pitäisköhän vetää Pecha tai J@ck naamari päähän ja huomauttaa että tässä ketjussa puhutaan siitä että noviisi ostaa ensipyöräkseen tonnisen kyykyn. En nyt ehkä ihan heti kevään ensi lenkeillä suosittelis kokeilemaan soralla katuslickseillä sladittelua ja etusen lukitusharjoituksia. :p

Mut ilman noita naamareita komppaan, "leikkimiseksi" sorakurvailut menee aina. :grin:

Soralla sitä on itekin tullut opittua ajamaan. Mopon ja crossipyörän jälkeen NSR:llä tuli treenattua, että kuinka pitkän pätkän etusta voi pitää lukossa eri vauhdeissa. Hirveen pitkiä sladeja sillä ei kyllä saanu kun ei oikein jaksanu sutia enää kolmosella. Eli ihan hyvin sinne soralle voi aloittelijakin mennä. Terve järki tosin kannattaa pitää mukana. (Mulla ei aina ollu. :grin:)
 
ihis81 sanoi:
Tähän saanen olla eri mieltä...
Isolla ja tehokkaalla pyörällä tuo nopeus ei tunnukkaan niin suurelta, joten tilanne nopeudet karkaa helposti käsistä.

Varmasti jokainen autolla ajanut on tämän huomannut.
Otetaan kaksi erilaista autoa, joilla olet ajanut.
Toisella satasen vauhti tuntuu 70-80km/h vauhdilta. (yleensä uudemmalla ja isommalla autolla ajaessa) koska ajomukavuus jne on viety niin pitkälle että satasen vauhti tuntuu erttäin hitaalta.
Jos vertaat taas johonkin vanhempaan kindermunaan jossa ei ajaessa autoradiollakaan ole mitään virkaa, koska et kuule kuin saatanallisen ajomelun ja itsesuojeluvaiston huudon että aja hiljempaa.

Mutta palatakseni kaksipyöräisiin, tilanne on sama. tehokas ja iso pyörä luo saman turvallisuuden tunteen, vaikka se tilannenopeus käy liian suureksi.

91 vuosimallin 600gsxf.llä 200 mittari nopeutta tuntu kovemmalta vauhdilta kun +300 tutkaan 12r.llä :D
 
Ei se soratie ole mikään este,oli kyykky tai custom.Pitää vaan osata lukea sitä pintaa onko se liukas,savinen tie märkänä on miltei lumeen verrattava katurenkailla,irtosora ei ole varsinaisesti liukas mutta pyörä haeskelee enemmän,torppariasfaltilla (suolattu ja kovaksi poljettu) on lähes pikitiehen verrattava pito.Kyllä ne oppii vuosien saatossa kun niillä liikkuu.Maltilla vaan niitä ekoja keikkoja siellä.
Mä en osaa kenellekään sanoa mikä pyörä on paras eka laite.Kyykky ei ole helpoin ainakaan hitaissa hommissa,nakut ei ole parhaita reissuvehkeitä mutta kaikilla niillä ajetaan kaikentyylistä keikkaa.Matkapyörä on se jolla on matkaan lähdetty.Radalle jos tekee mieli niin sielläkin näkee kaikentyylisiä mopoja ja se on aika pitkälle kuskista kiinni kuinka nopea on.
Mun suositus on että kun olet pyörän ostanut niin hankkiudu jollekin näistä ajokoulutuksista joita löytyy tältäkin palstalta ja mene sinne heti kun ne alkaa.Kaikkea ei tarvii opetella kantapään kautta kun osaavaa neuvoa saa kuitenkin aikas halvalla.Siitä voi jatkaa ratapäivillä jos imua hommaan tuntuu olevan.Mä olen rata-ajeluni jo ajellut,suurin osa kilometreistä tulee isolla katuendurolla.On tullu nämä asfaltit jo nähtyä joten miltei ainoastaan pitkät kesälomareissut eurooppaan ja Norjaan tulee ajettua katupyörällä.Aika monella kokeneemmalla tuntuu olevan sama hommeli.
Maltin kanssa vaan liikkeelle,ostat sitten minkä kokoisen vaan.Ja muista että et ole ikinä oikeassa jos kolisee,oikealta tai vasemmalta. Sinua siinä sattuu aina.
 
rellonen sanoi:
Ei se soratie ole mikään este,oli kyykky tai custom.Pitää vaan osata lukea sitä pintaa onko se liukas,savinen tie märkänä on miltei lumeen verrattava katurenkailla,irtosora ei ole varsinaisesti liukas mutta pyörä haeskelee enemmän,torppariasfaltilla (suolattu ja kovaksi poljettu) on lähes pikitiehen verrattava pito.Kyllä ne oppii vuosien saatossa kun niillä liikkuu.Maltilla vaan niitä ekoja keikkoja siellä.
Toi on varmasti kyllä totta! Mäkin lippasin paikassa joka ei varsinaisesti näyttänyt saviselta, mutta lippojen jälkeen kaikki paikat oli sinisessä savessa (renkaan kuvio, peili, olkapää, kyynerpää, polvi ja saappaat).

Mä olen jonkun verran miettinyt tuota katurenkaan kuviota ja soratietyyppistä pintaa. Melko usein katupyörien eturenkaan kuvio on sellainen nuolenkärkityyppinen siten, että kuvion kärki osoittaa taaksepäin. Kun miettii miten tuo kuvio kääntyy tien pintaa vasten ja edelleen pohtii tilannetta jossa ohjausta käännetään vaikka vasemmalle ja kun pyörää on kallistettu samalla myös vasemmalle. Tällöin sen taaksepäin osoittavan renkaan nuolikuvion sivu-ura viettää täsmälleen sinne "tangentin suuntaan" mihin se eturengas "haluaa" lipsahtaa!!!

Esimerkiksi mulla oli sellainen katurengas (Michelin Pilot Active) missä renkaan sivussa ei ollut mitään muuta kuviota kun se "tangentin suuntaan" viettävä ura! Olen hiukan sillä linjalla, että katurenkaita kattelen tästä lähin sillä silmällä, että se eturenkaan nuolikuvio osoittaisi eteenpäin (ainakin renkaan sivulta), koska silloin renkaassa on "pykälää" tietä vasten juuri sinne suuntaan mihin rengas kääntäessa haluaa lispsahtaa. Itte kuitenkin haluaisin sorallakin ajella... Ja ennenkun tässä päästään katuenduromeininkiin, niin menee varmaan muutama setti noita katurenkaita...
 
Back
Ylös