Muutenkin kannattais keskittyä välitulosten sijaan lopputuloksiin, toisaalta perinteinen cherry pick:ing ei silloin onnistu niin hyvin
Ok. Oletetaan lopputulos, että vaihteiston kitka aleni 6.25%.
Kitkahäviöiden suuruusluokka on esim 3-6% tehosta, oletetaan keskiarvo 4.5%. Tästä vaihteiston osuus on 22.5% [Brent 1995]. Luvut voivat vaihdella, mutta suuruusluokka on tuo. Nyt ollaan siis tasolla 1.01%, mikä olisi hyvä arvio siitä, kuinka vaihteiston kitka vie tehoa (Autoteknillisen taskukirjan mukaan moniportaisen hammaspyörävaihteiston hyötysuhde on noin 0.99).
Tätä hävikkiä ollaan nyt siis pienentämässä 6.25%. Pienennyksen jälkeen vaihteisto veisi vain 0.95% tehoja ja polttoainetta säästyisi tuo 0.06%.
Jos näiden tulosten perusteella hehkutetaan, että kulutus vähenee esim 28% (tai edes 5%), tai että "moottorijarrutuksessa auto kulkee tuplamatkan entiseen verrattuna", one begins to wonder.
En siis edelleenkään väitä, ettei tuote voisi vaikuttaa mitään. Väitän vain, ettei se edes teoriassa voi vaikuttaa läheskään niin paljon, kuin annetaan ymmärtää.
Yleensä ottaen "Amerikkalainen nimimerkki todistaa väkevästi" käyttäjäkertomuksia käytetään vain niin sanottujen RPT-, tai rahatpoistyhmiltä-tuotteiden markkinoinnissa. Samanlaisen menetelmän käyttäminen toimivan tuotteen markkinoinnissa on vähintäänkin ennenkuulumatonta.
PS Olen jo kanssasi samaa mieltä siitä, että näiden tuotteiden toimivuuden ymmärtäminen korreloi voimakkaasti sen kanssa, montako Kirby-imuria, ternimaitopulloa, magneettiranneketta ja aromipesää kaapista löytyy.