Renkaista...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja cSnake
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Pari settiä tullut nyt kulutettua Michelin power cup2 kumeja 600 kuutioisen alla. Pitohan on mielestäni niissä hyvä, mutta kyljet kuluu silmissä. Nyt ollut ajatuksena siirtyä slickseihin, mutta ei ole kiinnostusta tehdä rengasjumppaa jokaiselle kelille ja viilata alustaa enempää kuin pakko. Ilmeisesti Metzelerin TD slicksi olisi tähän tarkoitukseen aika hyvä kumi. Onko suositella jotain muita hyviä vaihtoehtoja? Saa se jokin uritettu rengaskin olla, pääasia olisi että sopii suomen vaihteleviin keleihin (+10-25°c) ja että ei vaatisi alustan täydellisiä säätöjä (toki suunnilleen kunnossa pitää tietenkin olla).

Rengaslämppärit on käytössä ja Kymiringillä ajellaan sellaisia 2:09-2:10 kierroksia.
Mä ajelin noita Mez TD kumeja varmaan kymmenkunta settiä. Hyvin toimi mulla n. 150 kg 600 CC mopon ja 85 kg kuskin alla. Yksi takanen oli poikkeus, kului ihan silmissä. Toki toimi myös muut kumit pelasi ihan yhtä lailla mutta olivat mielestäni tarkempia paineen/lämmön kanssa. Keskinopean nopea pää - nopean hidas pää.
 
Kiitoksia kommenteista. Vaihdoitteko samalla 180/60 profiilin renkaaseen? Olisi varmaan parempi ajettava mutkissa, mutta mietityttääkö, että tekeekö keulasta liian hermostuneen. Nykyisellään on pärjännyt hyvin ilman ohjausiskaria ja keulaakaan ei ole oikein varaa enempää nostaa.
 
Ei tee mitään. Lisäksi ainakin contin 180/60 on itse asiassa aika pieni verrattuna vaikkapa Pirellin vastaavaan kokoon.

Soft eteen ja medium taakse. Lämppäri 80 C ja taakse 1,55-1,60. Eteen 2,25-2,30.

Ajaa pirusti kierroksia.
 
Kiitoksia kommenteista. Vaihdoitteko samalla 180/60 profiilin renkaaseen? Olisi varmaan parempi ajettava mutkissa, mutta mietityttääkö, että tekeekö keulasta liian hermostuneen. Nykyisellään on pärjännyt hyvin ilman ohjausiskaria ja keulaakaan ei ole oikein varaa enempää nostaa.
Joo 180/60 profiili. Sain aavistuksen verran mopoa korkeammalle. Joku Mitaksen Sport Force Racing Soft, kuviollinen ratakumi, toimi kans ihan jees, Mezin ohella myös edullinen ja sai Supremebikesiltä myös varikolta, kesti kierroksia. Hirveesti en kyllä ole tavannut hifistellä säätöjen ja asetusten kanssa, puuperseellä kun ei eroja huomaa. Mieluummin setillä atakkia lisää kuin tauolla napsuja ruuvaileen eestaas😁
 
METZELER RACETEC TD SLICK
Tyre Size
Cold Pressure (PSI)
Hot Pressure (PSI)
Warmers Temp / Time
120/70/17
30.5 – 32
32 – 36
80 °C for 50 mins
180/55/17
23 – 26
25 – 27.5
80 °C
for 50 mins

Valmistajan antamat paineet kylmä/lämmin ja ym. kooille. Näillä mentiin myös 60-profiilin osalta.
 
Mulla on liian matalat paineet kun menee rengas nopeesti. Alastarossa koitin että tiputin 2.0bar 0.1bar tiputuksin per ajokerta 1.7 bar asti kuumana lämppäreistä mitattuna ennen radalle menoa. Tarkastus heti varikolle tullessa.

Kysyin sitten kokeneemmilta että missä vika on niin vastaus oli että painetta pitää nostaa jos halutaan renkaalle kestoa mutta pitoa samalla menetetään.
Vastaavasti jos halutaan pitoa tulee painetta laskea mutta kuluma kasvaa...

Botnialle mennään koittaa kestääkö rengas siellä ja millä paineilla kuluma saadaan kontrolliin vai saadaanko.
Mitään lipsumista en ole havainnut koskaan.
Noin yleisesti ottaen tietyssä renkaassa on tietty seos/seokset ja tietynlainen runkorakenne, toki renkaasta riippuen. Siitä seuraa se, että tietyllä renkaalla on aina joku optimaalinen rengaspaine, jolloin renkaan runko ja seos toimivat parhaiten. Silloin saadaan suht maksimaalinen pito ja mahdollisimman pieni renkaan kuluminen:

- Kun siitä paineesta lähdetään menemään pienempään suuntaan, siitä seuraa seoksen liika lämpeneminen ja lopulta renkaan repiminen kämmenen levyiseltä alueelta, ns. kuumarepeämä.

- Kun siitä paineesta lähdetään menemään suurempaan suuntaan, siitä seuraa seoksen toimiminen liian kylmänä ja lopulta renkaan repiminen peukalon levyiseltä alueelta, ns. kylmärepeämä.

Jos repeämä on tasaisesti koko renkaan ympäri, se yleensä tarkoittaa sitä, että alusta toimii aika hyvin.

Jos repeämä on sahalaitainen tai vain osassa renkaan kehää tai repeämä lähtee jokaisesta kuvion reunasta, se yleensä tarkoittaa sitä, että myös alustan toiminnassa on jotain vialla.

Jos oletetaan, että joku ajaa jollain "väärällä" paineella, niin ainoa pelastava tekijä tuossa vaiheessa on se, että mitä hitaammin ajaa, sitä pienempi on renkaan kokonaisrasitus. Eli silloin rengas "kestää" sen, että siinä on väärä paine tai alustassa väärät säädöt tai kuski ruoskii ja riuhtoo mopolla sinne tänne.

Siitä syystä hitaasti ajava kuski voi tehdä lähes mitä tahansa virheitä, ja silti rengas on "ok".

Mutta siinä vaiheessa, kun vauhti jostain syystä kasvaa, renkaan kokonaisrasitus nousee, ja kaikki mahdolliset virheet alkavat nousta esiin siten, että rengas alkaa repiä ja voi olla total loss jopa yhdessä setissä.

Mitä tulee kokeneempien kuskien neuvoihin, niiden hyöty voi olla mitä tahansa -100:n ja +100:n väliltä. Itsekin olen aikoinani langennut "kokeneempien" neuvoihin ja jälkikäteen huomannut, kuinka totaalisen pielessä jotkut neuvot ovat olleet.

Suurimmalle osalle, lähes kaikille, ratailu on vain harrastus, jota tehdään fiilispohjalta. Siitä syystä suurin osa neuvoista on myöskin fiilispohjalta annettuja. Niiden paikkansapitävyys todellisuuden kanssa voi sitten olla mitä tahansa 0:n ja 100:n väliltä.
 
No ihan on ihan BT S23 katu kumit ja olen ajanut jokaiset ratapäivät liian matalalla paineella. Oma vika kun ymmärtänyt väärin. Mut koitetaan korkeampia paineita ensi kerralla jos sais rengaskuluman aisoihin.
En tiedä tarkemmin tuosta moposi takapampusta, mutta yksi hyvin yleinen ongelma katupyörien alustoissa on se, että ne on suunniteltu katuajoon. Ihan vain sen takia, koska yli 99 % asiakaskunnasta on katukuskeja.

Siitä seuraa hyvin tyypillisesti se, että takapään menovaimennus on hieman pehmeä, jotta mopo ei potkisi katukuskia perseelle joka pompusta. Ja sitten taas, koska sen pompun energiaimpulssi on kuitenkin vaimennettava, se tehdään tyypillisesti paluuvaimennuksen aikana. Eli paluuvaimennusta on sitten taas paljon. Jolloin mopon perä pysyy hallinnassa, eli alustan liike-energian hallinta on balanssissa.

Rata-ajossa tärkeämpää on se, että renkaan kuorma on mahdollisimman tasainen, mikä tarkoittaa sitä, että renkaan tulisi pysyä radan pinnassa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman tasaisella voimalla.

Jos ja kun (katu)takapampussa on liikaa paluuvaimennusta, se tarkoittaa sitä, että pompun jälkeen rata-ajossa takarenkaan palaaminen takaisin radan pintaan kestää liian kauan. Ja koko sen ajan takarengasta painetaan kohti rataa liian pienellä voimalla.

Mutta silti kuski vääntää eniten kaasua. Tästä yhtälöstä seuraa se, että rengas pyrkii pyörimään, ja koska rataan painavaa voimaa ei ole riittävästi, rengas repii.

Entä jos avaa riparisäädintä? Tyypillisesti se ei auta, koska (katupampun) säätimen säätöalue on niin pieni, ettei vaikutus riitä.

Vakiopampusta saa suht kelvollisen shimmauttamalla sen asiansa osaavalla alustapajalla.

Vielä helpompi tapa on vaihtaa takapamppu rata-ajoon tarkoitettuun, jolloin vaimennusalueet ovat jo lähtökohtaisesti tontilla, säätimillä on oikeasti vaikutusta ja ripari- ja komppipiiri on erotettu toisistaan, jolloin niiden säätäminen ei vaikuta ristiin.

Jos teksti oli liian pitkä, niin referaatti:
Johtuen takapampun riparista rengas voi silti repiä, vaikka renkaan lämpötila ja paine olisivat optimaaliset.
 
Itsekin ajelin aika pitkään liian pienillä paineilla. Paineita kannattaa tiedustella rengasvalmistajan teknisestä tuesta, jos muuten epäilyttää, onko paineet oikeat. Micheliniltä ainakin saa nopeasti palautetta kyselyihin rengasasioissa. Varmaan muillakin valmistajilla on vastaava tuki.
Säästää todella paljon rahaa, kun joka kerta setin jälkeen vilkaisee renkaita. Jos ne näyttää hyvältä, no problemos. Jos ne näyttää vähänkään repineeltä, saati sitten paljon, niin kannattaa ottaa selville, mitä juuri se kyseenomainen repimiskuvio haluaa kertoa.

Kaikkein helpoin ja yleisin on se, että jos repeämä on (tasaisesti koko renkaan ympäri) kämmenen levyinen, nosta painetta. Jos repeämä on peukalon levyinen, laske painetta.

Jos paineen muuttaminen ei korjaa tilannetta, tai korjaa osittain, niin sen jälkeen seuraava syyllinen on yleensä paluuvaimennus (tyypillisin repeämä on kuviosta alkava/ ei renkaan ympäri jatkuva).

Jos sekään ei auta, niin sitten tyypillisesti renkaassa on väärä seos. Eli vaihda seos. Jos seos on liian kova, niin tuota väärän seoksen ongelmaa voi joissain tapauksissa hieman auttaa vähentämällä menovaimennusta, eli vähentämällä renkaan kokonaiskuormitusta ja lämmöntuottoa. Mutta sillä ei voi korvata väärää seosta.
 
Kiitoksia kommenteista. Vaihdoitteko samalla 180/60 profiilin renkaaseen? Olisi varmaan parempi ajettava mutkissa, mutta mietityttääkö, että tekeekö keulasta liian hermostuneen. Nykyisellään on pärjännyt hyvin ilman ohjausiskaria ja keulaakaan ei ole oikein varaa enempää nostaa.
Tuota ajogeometrian muutosta pelätään ihan turhaan.

Ensinnäkin keulan tai perän korkeuden tulee muuttua aika paljon, ennen kuin sillä on oikeasti mitään suurempaa vaikutusta ajogeometriaan.

Toisekseen eri mopoissa on lähtökohtaisesti aivan eri ajogeometria. Toki ne ovat suurin piirtein samalla tontilla, jos puhutaan vaikka kaikista 600-kuutioisista tai 1000-kuutioisista samassa nipussa. Mutta siltikin jopa saman mallin eri vuosimallit eroavat toisistaan tuon ajogeometrian suhteen.

Lisäksi eri renkaiden fyysinen profiili voi olla jotain ihan muuta kuin mitä renkaan nimellinen leveys ja profiililukemat antavat olettaa.

Jos jotain suuntaa antavaa hihamututuntumaa haluaa tuohon renkaan profiilin ja ajogeometrian suhteeseen, niin 5 %:n muutos renkaan sivuprofiilissa vastaa noin 1,5 %:n muutosta etujätössä. Ja tuo etujättö on se suurin yksittäinen asia, joka vaikuttaa keulan levottomuuteen tai rauhallisuuteen.

Joten en oikein jaksaisi huolestua 1,5% takia.
 
Back
Ylös