Pyörä ei kaadu etunen lukossa

[pepper]

6min kohdalla taitaa rengas olla hetken lukossa -suntuubi-, mutta en kyllä itse lähtisi yrittämään pidempiä siivuja vaikka kirjoitusten perusteella se kuluu motoristin perusjippoihin

Kokeile vaikka talvella mopolla. Sillä voi ajaa, vaikka eturenkaan tilalla olisi suksi. Homma helpottuu, kun kitkataso pienenee ja kun ohjausgeometria muuttuu loivemmaksi.

Ei pysty ton suksen kans tekeen endoo  

Et ole sitten ikinä laskenut mäkeä sellaisella jäisellä tiellä, josta osa on suolattu?

 

[-JuhaK-]

6min kohdalla taitaa rengas olla hetken lukossa -suntuubi-, mutta en kyllä itse lähtisi yrittämään pidempiä siivuja vaikka kirjoitusten perusteella se kuluu motoristin perusjippoihin

Kokeile vaikka talvella mopolla. Sillä voi ajaa, vaikka eturenkaan tilalla olisi suksi. Homma helpottuu, kun kitkataso pienenee ja kun ohjausgeometria muuttuu loivemmaksi.

Kun tuppaa fillarillakin olemaan aika nopeasti päällään kun eturenkaan lyö lukkoon varsinkin jos ei ole ns. veto päällä

Toisekseen suksella on vähän paremmat liukuominaisuudet ja muoto tuohon hommaan kuin renkaalla.

 

[Taarne]

Olen jarruttanut etusen lukkoon muistaakseni viisi-kuusi kertaa.

Kahdella näistä on käyty konttaamassa.

Nykyisessä pyörässäni on ABS-jarrut

 

[pecha]

Paras tapa selvittää asia on minun mielestä tällainen:

Pitkä suora, tasainen 100 km/h vauhtia, etujarru lukkoon viivojen välillä joka on 30 m., ja katsotaan lopputulos.
Eli ne kenen mielestä se ei kaadu, niin ovat varmaankin valmiita koittamaan tätä harmitonta jarrutestiä?

miksei ennemmin 200km/h ja 60 metriä...

eikös tässä alunperin ollut väittelyn aiheena se, voiko eturengas KÄYDÄ lukossa ilman että pyörä kaatuu, ja matkasta sinänsä ei ollut puhetta, kuten ei myöskään vauhdista?

Minua ainakin hieman jänskättäisi kokeilla edes lyhyttä etupään lukittamista 100 vauhdissa.

 

[Kawa LTD]

Ei kaadu ei...  

niin ja ps. delvac (tissit mainittu)

 

[pecha]

Itsellä ensimmäinen mopo alla (abs-jarrullinen VFR 800) ja aika ahkerasti olen jarrutteluja treenannut tässä parin kuukauden aikana 50-100 km/h vauhdeista. Mukava treenata, kun tietää, että se eturengas ei luista alta, vaikka kahvaa puristaisi liikaa.

Tässä muuten on eräs absien parhaita puolia. On hyvin helppoa ja turvallista harjoitella varsin voimakkaitakin jarrutuksia erilaisilla alustoilla ja erilaisilla mp:n kuormausasteilla.

Paikka tietysti täytyy osata valita hyvin, ja varmistua, ettei lähistöllä ole muita tienkäyttäjiä. Takasektori tietysti se kaikkein tärkein..

Mikään ei toki estä harjoittelemasta absittomalla pyörällä samoin, ja toki niin pitäisikin tehdä. Siinä on vaan nolot tilanteet paljon lähempänä sitten, jos ei niitä rajoja tulekaan arvioitua oikein. Meinaa yleensä sitä, että silloin ei uskalleta jarruttaa kuitenkaan kovin tehokkaasti.

Itse ajoin n. 15 vuotta absittomilla pyörillä ja nyt kolmas absillinen, ja käytännössä tulee tosiaan harjoiteltua jarruttamista paljon enemmän kuin ennen (ja siis nimenomaan "lukkoon" asti, tai ainakin haeskella sitä rajaa, missä abs puuttuu peliin).

Edelleenkään se ei ole mikään yksinään autuaaksi tekevä varuste, mutta onpa kuitenkin katuajoon aika pirun näppärä pieni lisähenkivakuutus.

 

[vetomies]

Eiköhän siirrytä seuraavaksi ihmettelemään sitä, mitä tapahtuu jos takarengas luistaa hetkellisesti kiihdytyksen aikana. Varmaan henki lähtee kaikissa olosuhteissa, koska olen nähnyt highsiderin radalla.

 

[pepper]

"eikös tässä alunperin ollut väittelyn aiheena se, voiko eturengas KÄYDÄ lukossa ilman että pyörä kaatuu, ja matkasta sinänsä ei ollut puhetta, kuten ei myöskään vauhdista?"

Oli ja eihän tuossa mitään, pystyssähän sen saa suoralla pysymään(ainakin jonkin matkaa)
Rupesi vaan oleen aika villiä tarinaa kun kallistettuna lyödään etunen lukkoon ja vielä endon kera, ilman kaatumista...

 

[JMH]

Paras tapa selvittää asia on minun mielestä tällainen:

Pitkä suora, tasainen 100 km/h vauhtia, etujarru lukkoon viivojen välillä joka on 30 m., ja katsotaan lopputulos.
Eli ne kenen mielestä se ei kaadu, niin ovat varmaankin valmiita koittamaan tätä harmitonta jarrutestiä?

miksei ennemmin 200km/h ja 60 metriä...  

eikös tässä alunperin ollut väittelyn aiheena se, voiko eturengas KÄYDÄ lukossa ilman että pyörä kaatuu, ja matkasta sinänsä ei ollut puhetta, kuten ei myöskään vauhdista?

Minua ainakin hieman jänskättäisi kokeilla edes lyhyttä etupään lukittamista 100 vauhdissa.

Olen kokeillut, vahingossa, omissa jarrutreeneissä pari kesää sitten.

Meinas tulla huonot housuun. Treenit eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, kun kahdesti olen sittemmin mennyt turvalleen eturenkaan lopetettua pyörimisen.

 

[Nitrous]

Notietty, jokainen pyörämalli ei sovellu vauhdikkaaseen mutkitteluun. Niiden rakenne ei yksinkertaisesti s a l l i tulla neulansilmämutkiin sisään takanakki sivuluisussa/ylhäällä eikä ulos etunakki koholla. Puhumattakaan etupyörän lukkojarrutuksista...

Mutta takaisin aiheeseen. Olisko niin että käytössä olevan pyörätyypin/-mallin vaihduttua joutuu homman (maksimaalisen jarrutustekniikan opettelu) aloittamaan joka kerta läheltä "nollatasoa"? Näin ainakin meikäläisen kohdalla...

Jännä juttu, että tälläiset mutka-ajamisen luonnonlahjakkuudet loistavat aina poissaolollaan noilta ratapäiviltä ja kisoista. Voitaisiin vaikka ensi kesänä ottaa jollekin Ahveniston ratapäivälle näytöt vaikka hevosenkenkään, että kuinka taitat mutkaan sisään takarengas ilmassa ja mikäli kuski on tuon jälkeen ajokuntoinen, kuinka eturengas lukitaan kesken mutkan kaatumatta. Tietenkin haastetta voidaan lisätä sillä, että molemmat suoritetaan samalla kertaa.

Suomeksi sanottuna: Jos serpenttiiniteillä on tarvetta lukita eturengasta mutkassa tai jarruttaa mutkaan niin lujaa, että takarengas on ilmassa, on jo ihan ajamisen perusasioissa jotain totaalisesti pielessä ja mutkat ajetaan todennäköisesti taluttaen paniikkijarrutuksen jälkeen.

Jarrutustekniikka muuten pysyy ihan samana pyörästä riippumatta lukuunottamatta pieniä pyöräkohtaisen ajoasennon mukanaan tuomia muutoksia.

 

[exhaust]

"eikös tässä alunperin ollut väittelyn aiheena se, voiko eturengas KÄYDÄ lukossa ilman että pyörä kaatuu, ja matkasta sinänsä ei ollut puhetta, kuten ei myöskään vauhdista?"

Periaatteessa kaikki etupyörä lukossa ajaminen kiinnostaa ja kohottaa yleissivistystä kuulla siitä.

Se mikä ehkä on kaikkein kiinnostavinta on just se jos on hätäjarrutustilanne, et ole ihan varma saatko pysäytettyä ennen estettä jos et purista kahvasta lisää, mutta epäilet et sit kyl saattaa mennä lukkoon. Puristatko vai et? Kuinka todennäköisesti kaadut jos menee lukkoon?

No voi se kaatuminenkin olla parempi kuin törmääminen, mutta sitten todennäköisesti käy niin, että kaatuu ja törmää. Ja silloin törmää kovemmin kuin jos olis vaan törmännyt.

 

[pecha]

Se mikä ehkä on kaikkein kiinnostavinta on just se jos on hätäjarrutustilanne, et ole ihan varma saatko pysäytettyä ennen estettä jos et purista kahvasta lisää, mutta epäilet et sit kyl saattaa mennä lukkoon. Puristatko vai et? Kuinka todennäköisesti kaadut jos menee lukkoon?

jaa meinaatko että ehdit siinä tilanteessa tippaakaan miettiä moisia?

 

[Poistettu]

Notietty, jokainen pyörämalli ei sovellu vauhdikkaaseen mutkitteluun. Niiden rakenne ei yksinkertaisesti s a l l i tulla neulansilmämutkiin sisään takanakki sivuluisussa/ylhäällä eikä ulos etunakki koholla. Puhumattakaan etupyörän lukkojarrutuksista...

Mutta takaisin aiheeseen. Olisko niin että käytössä olevan pyörätyypin/-mallin vaihduttua joutuu homman (maksimaalisen jarrutustekniikan opettelu) aloittamaan joka kerta läheltä "nollatasoa"? Näin ainakin meikäläisen kohdalla...

Jännä juttu, että tälläiset mutka-ajamisen luonnonlahjakkuudet loistavat aina poissaolollaan noilta ratapäiviltä ja kisoista. Voitaisiin vaikka ensi kesänä ottaa jollekin Ahveniston ratapäivälle näytöt vaikka hevosenkenkään, että kuinka taitat mutkaan sisään takarengas ilmassa ja mikäli kuski on tuon jälkeen ajokuntoinen, kuinka eturengas lukitaan kesken mutkan kaatumatta. Tietenkin haastetta voidaan lisätä sillä, että molemmat suoritetaan samalla kertaa.

Suomeksi sanottuna: Jos serpenttiiniteillä on tarvetta lukita eturengasta mutkassa tai jarruttaa mutkaan niin lujaa, että takarengas on ilmassa, on jo ihan ajamisen perusasioissa jotain totaalisesti pielessä ja mutkat ajetaan todennäköisesti taluttaen paniikkijarrutuksen jälkeen.

Jarrutustekniikka muuten pysyy ihan samana pyörästä riippumatta lukuunottamatta pieniä pyöräkohtaisen ajoasennon mukanaan tuomia muutoksia.

Pahasti epäilen minäkin että tuossa on käyty liian korkealla passolla ja happivaje saanut aikaan hallusinaatiot. Mutta voin sponssata ratamaksun tämän ihmeen nähdäkseni ja mielelläni olen väärässä tässäkin.

 

[exhaust]

jaa meinaatko että ehdit siinä tilanteessa tippaakaan miettiä moisia?

Niin no "miettiminen" on varmaan väärä sana. Mutta jostainhan se ratkaisu tulee. Tietenkin todella ääritilanteessa mennään refleksipohjalla ja silloin se on siitä aikaisemmasta harjoittelusta kiinni.

Mutta olen myös kuullut sanottavan, että "aika hidastuu" noissa tilanteissa. Jonka voisin kuvitella tuntuvan siltä, että todella on "aikaa" miettiä sitä siirtoa (reaaliajassa vaikka puoli sekuntia). Vai hidastuuko se aika vasta silloin kun peli on menetetty?

Voin kyllä nyt sitten olla ihan metsässä näiden mun höpertelyjen kanssa. Todella mielenkiintoista olis kyllä kuulla kokemuksista tältäkin kantilta, mutta taitaa olla toisen topicin arvoinen aihe.

 

[Kotarikuski]

Jos lukossa olevaan eturenkaaseen saisi sivuttaispitoa (kuten suksessa), voisi sitä varmaan pitää lukittuna pitempäänkin. Hyrrämomentti on vain osa pystyssä pysymistä, onhan noihin enskoihin telasettejä takapyörän tilalle ja suksi eteen. Pystyssä menee komeasti ja kallistelemalla edetään, tela on niin kapea ettei siihen voi nojata.

 

[JIMJAK]

"Voin kyllä nyt sitten olla ihan metsässä näiden mun höpertelyjen kanssa. Todella mielenkiintoista olis kyllä kuulla kokemuksista tältäkin kantilta, mutta taitaa olla toisen topicin arvoinen aihe."



Omakohtainen kokemus: Vauhtia 80km/h ja yht'äkkiä huomaan että katutöiden vuoksi tiessä n. 40cm leveä ja n.20cm syvä sorarailo poikki tien 15m päässä edessä. JARRUA!! ..ja seuraavaksi konttasin ojanpohjalta ja mietin että missä hlevetissä mun prätkä on.

Että senverran kerkee miettimään tosipaikassa mun aivoilla.

 

[vetomies]

Jos lukossa olevaan eturenkaaseen saisi sivuttaispitoa (kuten suksessa), voisi sitä varmaan pitää lukittuna pitempäänkin. Hyrrämomentti on vain osa pystyssä pysymistä, onhan noihin enskoihin telasettejä takapyörän tilalle ja suksi eteen. Pystyssä menee komeasti ja kallistelemalla edetään, tela on niin kapea ettei siihen voi nojata.

Mikä antaa syyn olettaa, että suksessa olisi sivuttaispitoa enemmän kuin renkaassa?

 

[Juutana]

jaa meinaatko että ehdit siinä tilanteessa tippaakaan miettiä moisia?

Niin no "miettiminen" on varmaan väärä sana. Mutta jostainhan se ratkaisu tulee. Tietenkin todella ääritilanteessa mennään refleksipohjalla ja silloin se on siitä aikaisemmasta harjoittelusta kiinni.

Mutta olen myös kuullut sanottavan, että "aika hidastuu" noissa tilanteissa. Jonka voisin kuvitella tuntuvan siltä, että todella on "aikaa" miettiä sitä siirtoa (reaaliajassa vaikka puoli sekuntia). Vai hidastuuko se aika vasta silloin kun peli on menetetty?

Voin kyllä nyt sitten olla ihan metsässä näiden mun höpertelyjen kanssa. Todella mielenkiintoista olis kyllä kuulla kokemuksista tältäkin kantilta, mutta taitaa olla toisen topicin arvoinen aihe.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että välillä ehtii ja välillä ei.

Hiekkaisella asfaltilla olen 2010 keväällä vetäissyt etusen lukkoon kun auto tuli kolmion takaa ja pysynyt tuurilla pystyssä kun hiekka loppui. Ainoa mitä ehti funtsimaan, oli "Vittu saatana nyt mennään..." Toisaalta eräässä tapauksessa ehti skannaamaan lähimaastosta loputkin porot kun vedin hätäjarrutuksessa perä ilmassa. Siinä vaiheessa tosin vasta pysähdyttyäni muistin, että kaveri tuli 5m perässä samaa reilua satasta kuin itsekin. Onneksi se oli pysähtynyt abseilla varustetulla VFR:llä vähintäänkin samaa vauhtia kuin itse bladella.

Suurimmaksi osaksi ratkaisut tulee täysin vaistoilla jos ne on tullakseen. Jonkin verran voi omaa työkalupakkia treenata käsittelemään ajaessa tulevia ongelmia, mutta kun prosessori ylikuormittuu, niin ei sieltä määräänsä enempää käskyjä ulos tule. Sen verran voin kokemuksesta sanoa, että radalla koetut "happipaikat" ovat turruttaneet, eikä lähellekään samanlaista paniikkireaktiota itselläni synny ratin/tangon takana kun aiemmin. Tosin niitä "happipaikkoja" onkin sitten tänä kesänä ollut ihan tarpeeksi ja mopoa on sen takia pariin otteeseen saanut pistää uusiksi ihan riittävästi...

 

[pecha]

Mutta olen myös kuullut sanottavan, että "aika hidastuu" noissa tilanteissa. Jonka voisin kuvitella tuntuvan siltä, että todella on "aikaa" miettiä sitä siirtoa (reaaliajassa vaikka puoli sekuntia). Vai hidastuuko se aika vasta silloin kun peli on menetetty?

kuulostaa vähän höpöjutuilta.

Ainakin omat pahimmat läheltäpiti-tilanteet on tulleet ja myös menneet melkeinpä ennen kuin itse ehti edes älytä, että on tilanne päällä. Eli siinä sitten tekee jotain tai ei tee mitään, mutta kyllä herttaisen vähän on jäänyt aikaa mietiskellä niitä optioita! Toki ei varmaan ole kahta tällaista täysin samanlaista tilannetta edes olemassa. Mutta näin ainakin omalta kohdaltani voin sanoa asian olleen.

Viime vuosien pahin "close call" itselläni oli ehkäpä sellainen, kun aikamoisen isokokoinen sika juoksi kuorma-auton (jota olin ohittamassa) keulan editse suoraan eteeni. Sillä kertaa taisi pelastaa se, että elikolle itselleenkin oli varmaan valkenemassa, että tässähän saattaa henki mennä, jollei laita sorkkaa toisen eteen, joten piti riittävästi vauhtia, jotta ehti hiuksenhienosti myös minun edestäni pois. Mutta kovaa siinä tuli myös jarrutettua, sen muistan. Eikä tosiaan mikään ihan oppikirjan mukainen jarrutus, koska koko homma tuli niin puun takaa, ja meni tosiaan ohikin ihan silmänräpäyksessä. Tilanne oli myös sikäli ilkeä, että väistämissuuntia oli hyvin heikosti (päin kuorma-autoa, taikka sitten sinne suuntaan minne sikakin juoksi).

 

[PoS]

Mun veikkaus "ajan hidastumiseen" on se, että jälkeenpäin sitä miettii, että tulipas siinä ehdittyä kaikenlaista tehdä. Omalla kohdalla on ainakin käynyt näin.