Pienia kysymyksia aiheesta kuin aiheesta

[itl]

Voiskohan tämä olla ihan normaali tilanne?

Ei ole kovin tavatonta, että pyörän headerit vetää mansikaksi koneen käydessä tyhjää, kun kone on käyntilämpöinen. Näin käy myös minun toisessa katupyörässä. Netin harrastepiirien neuroverkko on sitä mieltä, että syynä tähän on tiukat saastenormit, joiden vuoksi tietyissä tilanteissa putkeen johdetaan ilmaa ja seoksia laihennetaan, jotta katit pysyvät kuumina tyhjäkäynnillä. Enpä kylläkään osaa sanoa voisiko tämä olla myös kysytyn pyörän "ongelma".

 

[JMH]

Voiskohan tämä olla ihan normaali tilanne?

Ei ole kovin tavatonta, että pyörän headerit vetää mansikaksi koneen käydessä tyhjää, kun kone on käyntilämpöinen. Näin käy myös minun toisessa katupyörässä. Netin harrastepiirien neuroverkko on sitä mieltä, että syynä tähän on tiukat saastenormit, joiden vuoksi tietyissä tilanteissa putkeen johdetaan ilmaa ja seoksia laihennetaan, jotta katit pysyvät kuumina tyhjäkäynnillä. Enpä kylläkään osaa sanoa voisiko tämä olla myös kysytyn pyörän "ongelma".

Kyllä toi on reilun kolmen vuoden omistuksen aikana käynyt tyhjää jos jonkinmoisessa tilanteessa ja asennossa.

Outo juttu.

 

[LisenssiUral]

Autopuolella -ainakin- lämpöanturit ovat tyypillisesti NTC -elementtejä, joiden vastus kasvaa lämpötilan alentuessa. Niinpä katkos piirissä (=ääretön resistanssi) saisi ECU:n luulemaan koneen olevan äärikylmä, ja syöttämään ihan simona.

Kun en kaksitahtien ohella ymmärrä nelitahteja, niin onko koneessa jotain kaasuläpän ulkopuolista ilmatarjoilua sylinteriin?

Kirjoitit mielipiteesi, arvauksen tms. lorun?
NTC = resistanssi pienenee lämpötilan kasvaessa. Jos johto on poikki, niin vastus on ääretön (hirmu iso). Eli ECU tai mikä tai kuka ny NTC:n perusteella karttoja muutteleekaan, vois luulla että että paikat on tulessa.
NTC toimii samalla tavalla oli sitte auto, taloautomaatio, mopo jne.

 

[sami1024]

Kirjoitit mielipiteesi, arvauksen tms. lorun?
NTC = resistanssi pienenee lämpötilan kasvaessa. Jos johto on poikki, niin vastus on ääretön (hirmu iso). Eli ECU tai mikä tai kuka ny NTC:n perusteella karttoja muutteleekaan, vois luulla että että paikat on tulessa.
NTC toimii samalla tavalla oli sitte auto, taloautomaatio, mopo jne.

Ihan hyvä oikaisu siltä osin, että NTC:ssä vastus tosiaan pienenee lämpötilan noustessa. Mutta joku ajatusvirhe kirjoituksessasi on, koska silloinhan katkennut johto tarkoittaisi ecun mielestä sitä että mittauspiste on äärettömän kylmä, eikä suinkaan kuumuutta, jota indikoisi oikosulku eli äärettömän pieni vastus.

 

[Mikeyx]

^Taas on luetun ymmärtäminen ollut koetuksella

 

[sami1024]

^Taas on luetun ymmärtäminen ollut koetuksella

Kerropa nyt sitten mitä en ymmärrä? Vaikka miten tavaan, niin omasta viestistäni en virhettä löydä.

 

[Mikeyx]

Voisitte Lisensiaatin kanssa katsoa asiaa vielä uudemman kerran.

 

[LisenssiUral]

Ihan hyvä oikaisu siltä osin, että NTC:ssä vastus tosiaan pienenee lämpötilan noustessa. Mutta joku ajatusvirhe kirjoituksessasi on, koska silloinhan katkennut johto tarkoittaisi ecun mielestä sitä että mittauspiste on äärettömän kylmä, eikä suinkaan kuumuutta, jota indikoisi oikosulku eli äärettömän pieni vastus.

My bad.
Kiitos oikaisusta. Just noin, johdon katkeaminen merkkais kylmää.

 

[Mikeyx]

^Saisinko vielä Lisurilta kommentin miten lausuma "vastus kasvaa lämpötilan alentuessa" ei pidä paikkaansa kun kuitenkin "resistanssi pienenee lämpötilan kasvaessa".

On meinaan äärimmäisen noloa lähteä huutelemaan kun faktat eivät ole hallussa. Mutta kun ylimielisyys ja ymmärtämättömyys kohtaavat samassa henkilössä toisensa...

 

[sami1024]

^Saisinko vielä Lisurilta kommentin miten lausuma "vastus kasvaa lämpötilan alentuessa" ei pidä paikkaansa kun kuitenkin "resistanssi pienenee lämpötilan kasvaessa".

On meinaan äärimmäisen noloa lähteä huutelemaan kun faktat eivät ole hallussa. Mutta kun ylimielisyys ja ymmärtämättömyys kohtaavat samassa henkilössä toisensa...

Omalta osaltani täytyy todeta, että oma luetun ymmärtämiseni oli kompastunut siihen ”perusajatukseen”, että moottorin lämpöanturilla mitataan lämpötilan nousua suhteessa ympäristöön… Niin alkuperäinen viestisi lämpötilan laskusta ja vastuksen noususta yhdistettynä tuohon toiseen ”oikaisuun” nyrjäytti ajatuksen niin, että tulkitsin sinun kuvanneen ptc-anturin toimintaa. Eli pahoittelut omalta osaltani siitä. Mutta onneksi täällä on yleensä riittävästi silmäpareja korjaamaan välillä lipsuvat aivopierut.

 

[Kötöstelijä]

Pitäisi saada KTM:n alakolmiosta ontto alumiininen stemmi pois ja hydraulipuristinta ei just nyt ole käytössä. Järeähköllä C-puristimella ja miedolla lämmöllä jo kokeilin, ei liikkunut mihinkään. Pohdin josko tekisi kierretangosta (M12 10.9) ulosvetäjän, mutta laskelmat vähän hataralla pohjalla kun en koneinssi ole.

M12 poikkipinta-ala on 80 neliömillin tienoilla, 10.9 vetomurtolujuus on 1000 N/mm^2, eli pyöreästi 8 tonnia sais vetoa ennen kuin pultti menee poikki? Kierre varmaan pettää kyl ensin.

Alakolmion stemmeineen, esijännitetyn tangonpätkän ja kolmion alla kuppina toimivan ison hylsyn vois pakastaa, sen jälkeen lämmittää alakolmiota kuumailmapuhaltimella niin saisi lämpötilaeroakin ehkä aikaiseksi, tai dipata kiehuvaan veteenkin

Mitä tönärillä sai mittailtua niin tossa saattaa olla aika tiukka krymppi.

 

[Eroz]

Pitäisi saada KTM:n alakolmiosta ontto alumiininen stemmi pois ja hydraulipuristinta ei just nyt ole käytössä.

Käytin v. 2012 metallimiehellä sekä Gpz900 että ZX-10 stemmit kolmioineen, että otathan poies ja vaihdat päittäin. Seuraavana päivänä tuli ukko käymään manaten että 13 tonnia oli mennyt ennen kuin vaikeampi lähti. ZX-10 stemmi oli myöskin lytyssä, mutta asiaan vaadittu Gpz stemmi oli oikeassa kolmiossa joten ei haitannut, mutta ihmettelin. Ja juu, oli lämmitetty ja ties mitä muuta.

Suosittelen siis asiointia hydrauliprässin luona ellei kötöstely ole aivan pakollista. Toisaalta KTM ei ole Kawasaki eli saattaa se vähälläkin lähteä.

 

[garagesale]

Molempia tullut tehtyä:

1. Vaihdettua keula johonkin rakentelupyörään, jolloin aina naitan uuden keulan kolmiopalat ja aihion ohjausakselin. Joko sorvaa holkin väliin tai itse akselia. 100% onnistuminen tähän mennessä. Kolmioon en ole joutunut reikää suurentamaan, se voisi olla omilla työkaluilla hankalampaa kun kuitenkin sadasosamillien tarkkuuksista puhutaan. Hyvä puoli on se että aina voi käyttää aihion alkuperäistä laakerikokoa.

2. Krossipyöriin saa vaihdella tämän tästä erityisesti alempaa ohjauslaakeria. Prässillä lähtee vanhan laakerin sisäkehä ohjausakselin alakolmiosta irti painamalla. Tuppaahan se aika tavalla pamahtamaan liikkeelle lähtiessä, vahinkoja kuitenkin nolla. Väittäisin että mun Puuilon pullotunkkiprässillä usein ollaan siellä 5-12tn välillä ennen kuin liikkuu. Normisettiä, satavarmasti ei kierretankovirityksillä irtoa. Saahan ne kunnolla prässiin mallata, mutta ei tuolla tavalla vahinkoja saa aikaiseksi kun vähän jaksaa asettaa. Pidän tätä akselin irti painamista parempana kuin laakerikoolin rälläköimistä tms väkivaltaista laakerin irroitusta.

 

[Kötöstelijä]

Toistetaanpa se kysymys: M12 poikkipinta-ala on 80 neliömillin tienoilla, 10.9 vetomurtolujuus on 1000 N/mm^2, eli pyöreästi 8 tonnia sais vetoa ennen kuin pultti menee poikki?

 

[sradder]

Toistetaanpa se kysymys: M12 poikkipinta-ala on 80 neliömillin tienoilla, 10.9 vetomurtolujuus on 1000 N/mm^2, eli pyöreästi 8 tonnia sais vetoa ennen kuin pultti menee poikki?

Ota vähän takaisn ja laske 0,2%:n venymärajan arvolla, lähtöarvoillasi tulos ~7340 kg. Tässä kohdassa on varaa antaa periksikin, jos pähkäilyni meni jorpakkoon. Ympäristömuuttujille pieni varaus tulokseen.

 

[Kötöstelijä]

Ota vähän takaisn ja laske 0,2%:n venymärajan arvolla, lähtöarvoillasi tulos ~7340 kg. Tässä kohdassa on varaa antaa periksikin, jos pähkäilyni meni jorpakkoon. Ympäristömuuttujille pieni varaus tulokseen.

Jepa, Newtonit pyöristin härskisti ylös mutta suuruusluokka on siis sama. M16 tarjoaisi heti yli tuplaten voimaa, mutta ei onneksi tarvinnut alkaa poraamaan stemmiä pilalle.

Kiitän varmistuksesta!

 

[Lare2]

Vanha 700 Transalp on ollut kolme vuotta ajossa ja aloin muiden huoltohommien yhteydessä miettimään sytytystulppien kuntoa. Ohjekirja kehottaa vaihtamaan joka toinen vuosi muistaakseni, mutta nyt olen itse ajanut jo kolme kesää ja edellinen omistaja ties kuinka kauan. Ei ole ollut käyntiongelmia. Jokohan olisi aika vaihtaa? Vai kerjäänkö ongelmia jos yritän korjata jotain mikä ei ole rikki?

 

[B12]

Kilometrit tulppia syö eikä aika. Jotkut iridiumit kestävät luokkaa 100000km tai enemmän. Yleensä moottoripyörissä vaihtoväli on todella lyhyt ja tulpat kestävät vähintään tuplat tai paljon enemmänkin ilman ongelmia.

 

[lario]

Uusin TM ja Suzuki V-Strom 800DE 40 000km käyttötesti.
Hieman hämmästyin tulppien vaihtoväliä.
Kai se joutuu paljon kovemmalle kuin esim. 1 litraisesa turboahdetussa auton moottorissa jossa tulppien vaihtoväli on 60 000 - 90 000km...
Sen verran katoin, että EMC24-sivuilla tulppa maksaa 24,40€/kpl

 

[Kötöstelijä]

Uusin TM ja Suzuki V-Strom 800DE 40 000km käyttötesti.
Hieman hämmästyin tulppien vaihtoväliä.
Kai se joutuu paljon kovemmalle kuin esim. 1 litraisesa turboahdetussa auton moottorissa jossa tulppien vaihtoväli on 60 000 - 90 000km...
Sen verran katoin, että EMC24-sivuilla tulppa maksaa 24,40€/kpl
katso liitettä 27796

Ne on tainneet unohtaa huolto-ohjelmaa laatiessaan että sinnehän speksattiin iridiumit