• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Pienia kysymyksia aiheesta kuin aiheesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja D-Iivil
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Laskeeko ääni nopeuden hidastuessa? Voi olla ihan vaan jarrulevyn reiät jotka surraa paloja vasten. Mm vanhassa CBR:ssä äänen kuuli selvästi, Triumphissa ei niinkään. Mulla oli taannoin Alfa GT:ssä pystyuritetut etujarrulevyt ja sen surrauksen kuuli hyttiin vaikka ikkunat kiinni.
 
Kuulen äänen ainoastaan paikallaan ollessa. Ajon aikana en tätä kuule, joko peittyy muun metelin alle tai ei kuulu lainkaan.
 
Ketjuista kysymys, eli mistä johtuu ketjujen ns. sivuttaisheitto? Oikealla kireydellä naputtavat esim. pakoputkeen matalilla kierroksilla kiihdyttäessä. Loppuhan nuo alkavat olemaan mutta ihmetyttää kun pysyvät pituussuunnassaan kireydessä enkä jumittavia linkkejäkään löytänyt. Kyseessä siis Versys 650 jossa tuo ketjun alalinja menee aivan änkkäriä viistäen.
 
terppa23 sanoi:
Ketjuista kysymys, eli mistä johtuu ketjujen ns. sivuttaisheitto? Oikealla kireydellä naputtavat esim. pakoputkeen matalilla kierroksilla kiihdyttäessä. Loppuhan nuo alkavat olemaan mutta ihmetyttää kun pysyvät pituussuunnassaan kireydessä enkä jumittavia linkkejäkään löytänyt. Kyseessä siis Versys 650 jossa tuo ketjun alalinja menee aivan änkkäriä viistäen.
Johtuu siitä että ketju on löysällä alapuolella kiihdytettäessä ja linja viistää änkkäriä, jos häiritsee muuta änkkärin asentoa tai vaihda pyörää.
 
oskarik sanoi:
Joo kyllä, trumppaan. Oletan että eivät ole mitään spessuja muuten mutta tangon toisessa päässä on ilmeisesti vasenkätinen kierre kun toisessa on oikeakätinen. Oikeakätisellähän noita löytyy kyllä, mutta tuo vasen.


Joo IKH:sta löytyy kumisuojineen, mutta vähän sama ku monessa muussa että löytyy vaan oikeakätisellä kierteellä.

Laakeri kaupoissa on vaikka mitä kannatta kysyä vaikka lohjan laakerista,

joutuukos sitä tankoa usein säätelemään ?
jos ei niin sitten juurikkan haitane jos jomman kumman pään
tai osan mihin se pååtulee joutuu irrottamaan ja sitten pyöritelemään sopivaan mittaan,
eli vaikkapa vaihde kiksin ja koneen välinen tanko,
semoinenkin ratkisu että homaa vas kätisen tapin, pakan ja tekee sopivasta aihiosta itse
 
Markoinen sanoi:
Mistä johtuu, että kun painan etujarrua niin kuuluu korkeataajuuksinen surina/ininä. Ihan kuin jarruissa olisi joku servo tai jotain.. Jarrut toimivat normaalisti. Vaihdoin uudet palat ja nesteet eikä sillä ollut vaikutusta asiaan. Nyt kun olen tämän huomannut niin en mitään muuta liikennevaloissa enää kuulekkaan. Ajon aikana ääntä en ainakaan kuule. Pyörä on GSX1400. Kaverilla on sama pyörä ja sama "ongelma", mutta hän ei ole sitä sen enempää pohtinut.

Eikö ABS jarruissa ole servo mikä annostelee jarrua lukkiutumistilanteessa, sähköllähän nuo toimii. Joku piiri tietysti voi inistä pelkän jarruvalon takia mutta ABS:ää ajattelisin itse tuommoisessa...
 
Minkälaista hitsauslankaa suosittelette teräsrungon hitsauksessa käytettävän? Tarkoituksena olisi muokata kawasakin perää scramabler tyyppiseksi ja saada muokkaus muutoskatsastettua, joten käytettävien hitsausaineiden pitäisi kaiketi olla jotenkin perusteltuja.
Olisi muutenkin mukava kuulla kokemuksia hitsausten hyväksyttämisestä konttorilla.
 
Mä olen yhden omavalmisteisen pulttikiinnitteisen apurungon/takahäkin muutoskatsastanut. Mäkin noista kaikista vaatimuksista kovasti lueskelin, käytännössä inssiä ei kiinnostanu hevon persettä koko takahäkki, sano että kerta se on pulteilla kiinni se ei ole osa runkoa joten se ei ole hänen murhe. Jos taas kyseessä hitsaamalla kiinnitetty on homma sitten (tietääkseni) eri.
 
Yesc sanoi:
Minkälaista hitsauslankaa suosittelette teräsrungon hitsauksessa käytettävän? Tarkoituksena olisi muokata kawasakin perää scramabler tyyppiseksi ja saada muokkaus muutoskatsastettua, joten käytettävien hitsausaineiden pitäisi kaiketi olla jotenkin perusteltuja.
Olisi muutenkin mukava kuulla kokemuksia hitsausten hyväksyttämisestä konttorilla.

Tämä sopii: https://www.esab.fi/fi/fi/products/...res-gmaw/mild-steel-wires/ok-autrod-12-51.cfm

Ette ylitä 420 MPa -lujuusvaatimusta, niin OK ja sopii CO2.
 
Yesc sanoi:
Minkälaista hitsauslankaa suosittelette teräsrungon hitsauksessa käytettävän? Tarkoituksena olisi muokata kawasakin perää scramabler tyyppiseksi ja saada muokkaus muutoskatsastettua, joten käytettävien hitsausaineiden pitäisi kaiketi olla jotenkin perusteltuja.
Olisi muutenkin mukava kuulla kokemuksia hitsausten hyväksyttämisestä konttorilla.

Jos tuota noin hyväksytämistä ajatelle niin mahdolisimman lähellä alkuperäistä ainetta,
ja sitten kuvauttaa uudet saumat ja yhden alkuperäisen vertailu kohdaksi
(tuskinpa saumassa kiinnosattaa muutakun että tuntuu pysyvän kiinni eikä ole mikään silmille hypäävää kuona kasa siis jos se tak häkkyrä on muuten ok eikä vaikapa semmoinen mitä välillä neäkee että sitä ei voi käytää siihen mihin on tarkoitettu)
 
Pitäisi tonnarin keulaa laskea pari milliä. Sellainen kysymys, että onko keulakolmioissa universaali kiristysmomentti johon se putki kiristyy? Jos, niin paljonko se on?

Jos sillä on väliä, ni Öhlinsin FGK 1400 iskarit on keulassa.
 
Kannattaa selvittää. Vaihtelee karkeasti välillä 15-25. Ylemmät voivat olla eri kuin alemmat vaikka sama pulttikoko.
 
JMH sanoi:
Kannattaa selvittää. Vaihtelee karkeasti välillä 15-25. Ylemmät voivat olla eri kuin alemmat vaikka sama pulttikoko.
Eli onko noi pyöräkohtaisia vai iskarikohtaisia noi kiristysmomentit? Eli pitääkö etsiä iskarivalmistajalta tieto, vai pyörän valmistajalta?
 
PrivateeR sanoi:
Eli onko noi pyöräkohtaisia vai iskarikohtaisia noi kiristysmomentit? Eli pitääkö etsiä iskarivalmistajalta tieto, vai pyörän valmistajalta?

Aiheellinen hämmästely. En osaa vastata, mutta kannattaa selvittää pyörän manuskasta ja kysellä iskarivalmistajaltakin, että mennäänkö mopon momenteilla.
 
PrivateeR sanoi:
Pitäisi tonnarin keulaa laskea pari milliä. Sellainen kysymys, että onko keulakolmioissa universaali kiristysmomentti johon se putki kiristyy? Jos, niin paljonko se on?

Oon mennyt 15 vuotta keulaputkien osalta sillä tekniikalla, että kääntää avaimella kunnes se on kiinni. Siinä on kuitenkin kiinni puristuva liitos joka toimii jousena ja laittaa hanttiin. Jos on kahden pultin liitos, niin olen kiristellyt niitä vuoron perään kunnes ovat kiinni. Käsivaralta siis noin 20Nm kiristys, ei se ole niin auringontarkkaa. Koskaan ei ole kierteitä särkynyt eikä myöskään putki liikkunut kolmiossa.

Yleisesti jos momentti ei ole tiedossa, niin kannattaa käyttää normaalia kuusiokoloavainta tai kiintolenkkiä. Nehän pitenee avainkoon kasvaessa, joku on miettinyt, että normaalilla käsivoimalla päästään sillä pituudella oikeanlaiseen momenttiin jos on kyseessä standardi ruuvi.

Kyllä, minulta löytyy tallilta vissiin 6kpl erilaisia momenttiavaimia, mutta käytän niitä lähinnä moottorihommissa. Muutenkin halpaan naksahtavaan momenttiavaimeen luottaminen on hieman kyseenalaista. Muutaman kierteen niillä rikottuani totesin käsipelin olevan luotettavampi.
 
Olen mennyt edellisen kanssa samoilla linjoilla toistaiseksi. Tosin tiedän ainakin Betan enskamopojen ZF:n keulojen kärsineen ulkoputken sisäpuolen pinnoitevaurioista, mahdollisesti liian kiristyksen vuoksi. Ohje oli 6 tai 8 Nm M8 pultille. Ulkoputken puristumisen kiristäessä huomaa hyvin yläkorkista. Kierrän ne suurinpiirtein sormitiukkuuteen itse. Yläkolmion pultit kiristettynä on tiukassa.
 
Tumppi sanoi:
Oon mennyt 15 vuotta keulaputkien osalta sillä tekniikalla, että kääntää avaimella kunnes se on kiinni. Siinä on kuitenkin kiinni puristuva liitos joka toimii jousena ja laittaa hanttiin. Jos on kahden pultin liitos, niin olen kiristellyt niitä vuoron perään kunnes ovat kiinni. Käsivaralta siis noin 20Nm kiristys, ei se ole niin auringontarkkaa. Koskaan ei ole kierteitä särkynyt eikä myöskään putki liikkunut kolmiossa.

Yleisesti jos momentti ei ole tiedossa, niin kannattaa käyttää normaalia kuusiokoloavainta tai kiintolenkkiä. Nehän pitenee avainkoon kasvaessa, joku on miettinyt, että normaalilla käsivoimalla päästään sillä pituudella oikeanlaiseen momenttiin jos on kyseessä standardi ruuvi.

Kyllä, minulta löytyy tallilta vissiin 6kpl erilaisia momenttiavaimia, mutta käytän niitä lähinnä moottorihommissa. Muutenkin halpaan naksahtavaan momenttiavaimeen luottaminen on hieman kyseenalaista. Muutaman kierteen niillä rikottuani totesin käsipelin olevan luotettavampi.
Hyvä nippelitieto! Kiitos!
 
PrivateeR sanoi:
Pitäisi tonnarin keulaa laskea pari milliä. Sellainen kysymys, että onko keulakolmioissa universaali kiristysmomentti johon se putki kiristyy? Jos, niin paljonko se on?

Jos sillä on väliä, ni Öhlinsin FGK 1400 iskarit on keulassa.

Nuo kolmioiden momenttiin kiristäminen on hiukan hankalaa kun niissä on yleensä kuusiokoloruuvit, putket joustaa ja kuusiokoloavain joustaa eikä momenttiavain naksahda millään. Suosittelen maltillista "rannemomenttia".
 
Back
Ylös