• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Pienia kysymyksia aiheesta kuin aiheesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja D-Iivil
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Olisko kellään tarkempaa tietoa ZXR kiertokankien kiristystiukkuudesta, noi vakio kankien tiukkuudet on kyllä tiedossa mutta nää on jotku kiinalaiset no name H-tyyppiset kisakanget (ainakin tietääkseni jopa ajettu kilpaa mutta toi valmistusmaa oo kiveen hakattu)

Erona alkuperäisiin se että näiden alapää on kiinnitetty pulteilla kun alkuperäisessä on pinnapultti + mutteri. Pitäiskö vetää momentti+aste alkuperäisillä arvoilla (oma arvaus) vai kiinteesti momenttiin, mikä olis momentti?

Astekiristyksestä sitten juontuu uusi ongelma eli mistä pultit, noihin käy varmaan minkä tahansa valmistajan pultti jos se on vaan sopivan kokoinen ja samanlaiseen moottoriin tarkoitettu.

Kuvan tapainen kanki, ainoa merkintä kaikissa on laakerin alaosaan toiseen päähän stanssattu numero 8.
 

Liitetiedostot

  • H-Beam-Connecting-Rod.jpeg
    H-Beam-Connecting-Rod.jpeg
    11,7 KB · Katselut: 44
Rukkastuntumalla prätkän kankien pulttien kireys pyörii siinä 50Nm tietämillä. Eli jos ei ole muuta tietoa, niin vetäisin viiteenkymppiin ihan nauramatta.
 
Koheltaja sanoi:
Kyllä, lasketaan samalla tavalla kun rattaiden hammasluku.

Jepulis, ylläri automaattiset napalukot särki tosta uusimmasta ostoksesta niin tartti tilata AVM:n manuaaliset että saa nelikon pelaamaan ja jottei asia liian helpoksi menisi on näissä 27 JA 28 hampaisia vetareita virhemarginaalin maksimoimiseksi. Tuli ne hampaat sen verran moneen kertaan eilen laskettua että 99% tässä on kaksseiskat.
 
Tumppi sanoi:
Rukkastuntumalla prätkän kankien pulttien kireys pyörii siinä 50Nm tietämillä. Eli jos ei ole muuta tietoa, niin vetäisin viiteenkymppiin ihan nauramatta.

Alkuperäisen kiristysarvo on 25Nm+120 astetta, eli tuo lienee valistunut arvaus :thumbup:
 
jarhe sanoi:
Olisko kellään tarkempaa tietoa ZXR kiertokankien kiristystiukkuudesta, noi vakio kankien tiukkuudet on kyllä tiedossa mutta nää on jotku kiinalaiset no name H-tyyppiset kisakanget (ainakin tietääkseni jopa ajettu kilpaa mutta toi valmistusmaa oo kiveen hakattu)

Erona alkuperäisiin se että näiden alapää on kiinnitetty pulteilla kun alkuperäisessä on pinnapultti + mutteri. Pitäiskö vetää momentti+aste alkuperäisillä arvoilla (oma arvaus) vai kiinteesti momenttiin, mikä olis momentti?

Astekiristyksestä sitten juontuu uusi ongelma eli mistä pultit, noihin käy varmaan minkä tahansa valmistajan pultti jos se on vaan sopivan kokoinen ja samanlaiseen moottoriin tarkoitettu.

Kuvan tapainen kanki, ainoa merkintä kaikissa on laakerin alaosaan toiseen päähän stanssattu numero 8.

Pultit kuvan mukaiset niin sopivat on arp pultit (vaikkapa arp2000)
ja ne kiristettään venymän mukaan siis jos ne kiristetään kunnolla,
niin että niistä sekä kankien vaihdosta saa sen kaiken hyödyn mikä on saatavilla,
eli ei mitään NM tai asteita

oletettavasti se B
on merkki siitä miten päin kanki tulee kiinni suhteessa pyörimis suuntaan
(ei siis että kumpi on ala ja kumpi yläpää :blink:)
 
Ennen momenttia kannattaa katsoa, mahtuuko pyörimään, jos kovastikin erilaiset muodoltaan.
 
1340R86 sanoi:
Pultit kuvan mukaiset niin sopivat on arp pultit (vaikkapa arp2000)
ja ne kiristettään venymän mukaan siis jos ne kiristetään kunnolla,
niin että niistä sekä kankien vaihdosta saa sen kaiken hyödyn mikä on saatavilla,
eli ei mitään NM tai asteita

oletettavasti se B
on merkki siitä miten päin kanki tulee kiinni suhteessa pyörimis suuntaan
(ei siis että kumpi on ala ja kumpi yläpää :blink:)

Käsittääkseni nuo arp pultit ovat juurikin venyvät pultit )kuten mainitsit) niin kuin alkuperäisetkin vaikka ovatkin pinnapultit.
Venymän mukaan kiristäminen käyttämättä Nm ja asteita hiukan ihmetyttää, miten se tehdään?

Se merkki on 8, ei B eikä siitäkään ole hyötyä jos ei ole valmistjan ohjeita kyseisistä veiveistä vaikka sillä merkittäisiinkin kk:n asentoa. No nuo olivat kampaikselissa paikoillaa joten luotan siihen että edellinen mekaanikko on ne oikein asentanut. Jos olisivat irtokanget, laittaisin tehtaan ohjeen mukaisesti

JMH sanoi:
Ennen momenttia kannattaa katsoa, mahousse pyörimään, jos kovastikin erilaiset muodoltaan.
Tuohan kannattaa tietysti tarkastaa vaikka ovatkin samanlaisesta moottorista koska ei tiedä tarkkaan mistä kombosta toi on peräisin.
 
Se köyhän miehen venymä on ensin jonkinlainen pieni peruspänninki momentilla ja sitten asteina lisää jolloin arvuutellaan venymää ruuvin nousun mukaan. Ruuvin Venymäänhän se perustuu ihan momenttikin, mutta siinä on kierteen kitka sotkemassa ja aiheuttamassa epätarkkuutta.

Oikea venymä on ruuvin mitta asennuksen jälkeen - mitta ennen asennusta. Joskus vesivoimalan francis-turbiinin kannen pultteja vedettiin kiinni hydraulisesti venyttämällä. Mittakello meni vaarnan läpi vaarnan pohjalla olevaan pidätinruuviin. Mitään momentteja ei käytetty, vaan puhdas venyttämällä tehty pänninki ja useampi vaarna yhtäaikaa. Tämä on se tarkin tapa. Kaikki muut ovat arvuuttelua ja sinnepäin. Toki normihommiin riittää.

Pienissä moottoreissa veivin pultit ovat läpipultteja ja venymän voi mitata ihan vain pultin yli mikrometrillä.
 
B12 sanoi:
Se köyhän miehen venymä on ensin jonkinlainen pieni peruspänninki momentilla ja sitten asteina lisää jolloin arvuutellaan venymää ruuvin nousun mukaan. Ruuvin Venymäänhän se perustuu ihan momenttikin, mutta siinä on kierteen kitka sotkemassa ja aiheuttamassa epätarkkuutta.

Oikea venymä on ruuvin mitta asennuksen jälkeen - mitta ennen asennusta. Joskus vesivoimalan francis-turbiinin kannen pultteja vedettiin kiinni hydraulisesti venyttämällä. Mittakello meni vaarnan läpi vaarnan pohjalla olevaan pidätinruuviin. Mitään momentteja ei käytetty, vaan puhdas venyttämällä tehty pänninki ja useampi vaarna yhtäaikaa. Tämä on se tarkin tapa. Kaikki muut ovat arvuuttelua ja sinnepäin. Toki normihommiin riittää.

Pienissä moottoreissa veivin pultit ovat läpipultteja ja venymän voi mitata ihan vain pultin yli mikrometrillä.
Noi turbiinihommat onkin jääny vähän vähemmälle joten tollaset mittaustavat ei ole tullut tutuksi :D. Esim. autonvalmistajat antaakin noita köyhänmiehen ohjeita, varmaan siksikin että esim. kannenpulttien mittaaminen paikallaan on aika mahotonta

Kawan ohjeessakin annetaan pinnapultille mitta, mutta vain maksimi mikä tarkoittaa vaihtorajaa.
Joten valmistajat ilmoittaa esim. tuon 25Nm+120astetta siis peruskiristyksellä löysät pois ja asteilla siihen että pultti alkaa venyä jolloin se on oikeassa kiristystiukkuudessa.

Silloin kuin noita venyviä pultteja alettiin autoissa, pääasiassa autojen sylinterikannen pultteina käyttää tuli usein ohjeena esim. max 3 kiristystä tai joku maksimimitta kuten kawan tapauksessa. Pikkuhiljaa nuo ohjeet ovat muutuneet niin että pultit pitää vaihtaa aina, ehkä pultit ei kestäneet kun niitä ei mitattu tai merkitty oikein jonka takia seurasi harmia kun pultit ei enää pitäneetkään, en tiedä.

Taidan siis mennä alkuperäisen ohjeen mukaan ja jos ei pultit kestä niin sitten ihmetellään lisää.
Kai noitakin pultteja tehdään eri arvoilla eri käyttökohteisiin.

Kiitos hyvistä vastauksista.
 
jarhe sanoi:
Käsittääkseni nuo arp pultit ovat juurikin venyvät pultit )kuten mainitsit) niin kuin alkuperäisetkin vaikka ovatkin pinnapultit.
Venymän mukaan kiristäminen käyttämättä Nm ja asteita hiukan ihmetyttää, miten se tehdään?

Se merkki on 8, ei B eikä siitäkään ole hyötyä jos ei ole valmistjan ohjeita kyseisistä veiveistä vaikka sillä merkittäisiinkin kk:n asentoa. No nuo olivat kampaikselissa paikoillaa joten luotan siihen että edellinen mekaanikko on ne oikein asentanut. Jos olisivat irtokanget, laittaisin tehtaan ohjeen mukaisesti


Tuohan kannattaa tietysti tarkastaa vaikka ovatkin samanlaisesta moottorista koska ei tiedä tarkkaan mistä kombosta toi on peräisin.

ARP mukaan Pultit on uudellen käytettäviä kunhan ei ole tullt mitta muutoksia/muita vaurioita,
Kiristys tehdään helposti vaikkapa tuolaisella https://www.ebay.co.uk/itm/302932033533
itse tehnyyt sen niin että mittari on koko ajan paikallaan sitten vaan kirsitää pulttia(sen päissä kolota tuota varten) niin että mittari näyttää oikaa lukemaa, kun sen tekee noin ei pääse vahingossa kiristämään liikaa tuossa kun näkee homman edistymisen kokoajan

kannen pulttien venymän voi mitaat kätevästi ultraäänin mittarilla jos ova semmoisia
että toinen pää ei ole näkyvillä(kuten suurin osa on)
tai sitten ottaa pultin päästä ennen kiristystä 0 vertailu tason johonkin sopivaan kohtaan

senkin takia on hyvä varmistaa että mahtuu pyörimään vaikka tietäis missä ennen ollut
että pultin kantoja on eri vaikka kierre olisi sama

usein se heikon kohta kangessa on pultin kiinitys kohta/pultti sen jälkeen se laakerikansi

E: pultit luultavasti kestää tuon kawan ohjeen mukaisen kiristyksen,
ideahan momenttin kirstimäsessä on että saadaan sopiva liitos puritus(pultin/kappaleen esijännityksellä)
samoin tuossa venymän mittauksella tehtävässä, tuolaisessa liitoksessa mikä kk pulteilla tehdään (2 pulttia) on myös tavoite että molemin puolin sama esijännitys, jos toisen on eri kuin toisen
niin se ei ole hyvä kestoa ajatellen voimat jakauttu epätasisesti pulttien/liitos kohtien
kesken eli toiselle tulee enemän kestetävää kuin tarkoiitus/suuniteltu kestämmän
(sitten ihmeteelän että miksi se kanki tuli koneesta ulos vaikka piti kestää vielä paljon enemän)

ohi varsinaisen niin
pitkään ihmetellyt että miksi hankitaan
usein kaliitakin osia jos niistä ei otetta koko sitä hyötyä mikä niistä olisi helposti saatavilla varsinkin kun usein ovat vielä osia mitkä vaihdetaan juurikin sen takia esim kiertokanget, niiden pultit keston takia yleensä hankitaan, tai vaikka jotkut kevyt vanttet ja sitten pälle väänetään jotkut painavat kumit tai vaikka jotkut hipokevyet ketjut ratta ja sitten anettan pyöriä kuivan, tai
huippu alusta mutta jätettän renkaat vaille painotusta jne
 
jarhe sanoi:
Silloin kuin noita venyviä pultteja alettiin autoissa, pääasiassa autojen sylinterikannen pultteina käyttää tuli usein ohjeena esim. max 3 kiristystä tai joku maksimimitta kuten kawan tapauksessa. Pikkuhiljaa nuo ohjeet ovat muutuneet niin että pultit pitää vaihtaa aina, ehkä pultit ei kestäneet kun niitä ei mitattu tai merkitty oikein jonka takia seurasi harmia kun pultit ei enää pitäneetkään, en tiedä.

Itse en ole koskaan oikein ymmärtänyt noita ohjeita vaihtaa aina uudet pultit, jos vanhat ovat ehjät. Eihän niitä sentään myötörajalle vedetä, vaan pysytään kimmoisalla alueella. Myötörajalla teräs alkaa virua kuin räkä ilman voiman lisäämistä, kunnes alkaa muokkauslujittua. Myötörajan alla palautuu ennalleen kuin jousi, mikä se itse asiassa onkin. Jotakin varmuuden tai varaosamyynnin maksimoimista se on. Väsymälläkään nuo eivät poikki mene.

Tuo arp työkalu on oikeaoppinen ja samoin ohje.
 
B12 sanoi:
Itse en ole koskaan oikein ymmärtänyt noita ohjeita vaihtaa aina uudet pultit, jos vanhat ovat ehjät. Eihän niitä sentään myötörajalle vedetä, vaan pysytään kimmoisalla alueella. Myötörajalla teräs alkaa virua kuin räkä ilman voiman lisäämistä, kunnes alkaa muokkauslujittua. Myötörajan alla palautuu ennalleen kuin jousi, mikä se itse asiassa onkin. Jotakin varmuuden tai varaosamyynnin maksimoimista se on. Väsymälläkään nuo eivät poikki mene.

Tuo arp työkalu on oikeaoppinen ja samoin ohje.

En tiedä mitä materiaaleja ym. auton valmistajat käyttää ja ovatko ne juuri ARP pultteja. Mutta kyllä ainakin jotkin auton sylinterikannenpultit venyvät kun niitä on tehtaan ohjeen mukaan kiristelty joitain kertoja. Ehkä se johtuu juuri ohjeista.
Eikä valistajat anna näihinkään, ainakaan kaikkiin merkkeihin niitä mittoja.

1340R86 :n ohje on hyvä, jos tietää mihin mittaan pultti pitää vetää.
Noita ultraäänimittareita ei ihan joka pakissa tai edes pajalla ole :)
 
B12 sanoi:
Itse en ole koskaan oikein ymmärtänyt noita ohjeita vaihtaa aina uudet pultit, jos vanhat ovat ehjät. Eihän niitä sentään myötörajalle vedetä, vaan pysytään kimmoisalla alueella. Myötörajalla teräs alkaa virua kuin räkä ilman voiman lisäämistä, kunnes alkaa muokkauslujittua. Myötörajan alla palautuu ennalleen kuin jousi, mikä se itse asiassa onkin. Jotakin varmuuden tai varaosamyynnin maksimoimista se on. Väsymälläkään nuo eivät poikki mene.

Tuo arp työkalu on oikeaoppinen ja samoin ohje.

Hondan CBR600 PC40 moottorissa ohjekirja käskee vaihtamaan kaikki venyvät pultit, siis myös lohkon pultit, mikäli kone avataan. Kun mennään kisahommiin samalla moottorilla, niin HRC manuaali sanoo, että niitä voi käyttää kolme kertaa ennen uusimista :D

Kestää noi hondan pultit siis kisakäytössä, viritetyssä moottorissa, paremmin kuin katuajossa :blink:
 
Tumppi sanoi:
Hondan CBR600 PC40 moottorissa ohjekirja käskee vaihtamaan kaikki venyvät pultit, siis myös lohkon pultit, mikäli kone avataan. Kun mennään kisahommiin samalla moottorilla, niin HRC manuaali sanoo, että niitä voi käyttää kolme kertaa ennen uusimista :D

Kestää noi hondan pultit siis kisakäytössä, viritetyssä moottorissa, paremmin kuin katuajossa :blink:

Ero on siinä että kisamekaanikko osaa laskea kolmeen :) ts tietää tasan montako kertaa pultit on kiristetty.
 
Tumppi sanoi:
Hondan CBR600 PC40 moottorissa ohjekirja käskee vaihtamaan kaikki venyvät pultit, siis myös lohkon pultit, mikäli kone avataan. Kun mennään kisahommiin samalla moottorilla, niin HRC manuaali sanoo, että niitä voi käyttää kolme kertaa ennen uusimista :D

Kestää noi hondan pultit siis kisakäytössä, viritetyssä moottorissa, paremmin kuin katuajossa :blink:

Arvaus eivät ole samoja pultteja tai sitten on joku muu käyttön perustuva juttu missä ne uusitaan
vaikkapa tyyllin x kpl starteeja viivalta, kisa tunteja, vaihda moottori, vaihda jotain mutta ja kikki pultit,
joku ei manuallissa oleva kisakäytösiä koskeva yleisohje x kpl lähtjä ajettu tms
 
Lisää pultti-ihmettelyä :) Ovat näköjään Carillon 1/4" pultteja kooltaan (en ollu mitannut ennen) veivitkin ehkä saman pajan tuotoksia vuuodelta kivi ja kirves. Carillon taulukosta ei löydy suoraan tuota SPS 08 merkintää joka noissa pulteissa on, lähin 1/4" pultin merkintä on S4 ja tossa venymäksi annetaan 0,102-0,152 mm, maks momentti 31 Nm.
Täytyy kiusata lisää kuukkelia tai laittaa postia ko firmaan.
Edit:Tuon taulukon mukaan 0.140 mm venymä sopii kaikkien pulttien min-max väliin.

Mutta vietetään välillä uutta vuotta :)
 
Nyt tarvis kokeneiden vinkkejä.

Mulla on huolto vetänyt jälleen jarrusatulan pultit busasta 1234Nm momenttiin... Kolme sain auki ja pamaus oli melkoinen ku ne aukes (räikän jatkovarsi vääntyi), mutta neljäs on nii jumissa että pelkään että se pultin pää ei kestä.

Joten ennenkuin hajotan sen pultin pään, niin millä konstein olette irrottaneet tuollaisia kiinni palaneita pultteja? Työkalut ovat vähäiset joten mahdollisimman alkeellinen keino olisi paras tässä tapauksessa.

Jos sillä on merkitystä, niin pultin kanta on perus 12mm hylsy.

Kiitos :rakastunut:
 
Satulan pultit on yleensä laippakantaisia ja se on se laippa joka puree kiinni ja naksahtaa avattaessa. Kunnon 6-kulmainen hylsy ja puolenmetrin vääntövarsi käyttöön niin lähtee auki. Voit myös antaa lämpöä pultin vastakappaleelle jos on käytetty kovaa lukitetta, pitäisi saada vähintään 120 asteiseksi.
 
Back
Ylös