• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

parin sormen pito jarrukahvalla

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja noutaja
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Absit saa napista pois.
thumbs-up.gif
 
Arvioilta n. 95% moottoripyöräilijöistä ei pysty tekemään optimaalista jarrutusta edes testiolosuhteissa vaikka annettaisiin kolme yritystä. Samoin arviolta 99% moottoripyöräilijöistä ei pysty optimaaliseen jarrutukseen äkkitilanteessa. Tästä 99%:sta internetissä kysyttyna 99% ei pysty myöntämään, että ei osaa jarruttaa, kun naamatusten n. 70% tuosta 99%:sta sen kuitenkin pystyy myöntämään. Tämän valossa on siis ihan turha funtsia auton jarrutusmatkaa. Auto pysähtyy käytännössä aina moottoripyörää nopeammin jos kyseessä on äkillinen liikennetilanne.

Tämän kirjoittaja puhuu täyttä asiaa!
 
En mäkään osaa mitään optimaalisia jarrutuksia tehdä, tiedän sen ihan hyvin. Mutta ei se sitä poista että nuo auton jarrutusmatkaluvut on autokantaan nähden vääristyneitä.
 
biggrin.gif
absit juu...  
biggrin.gif


meinasin suihkasta naapurin tontille kun absijarruilla hiekkatiellä hiukan hulluttelin ,eikä pyörä hidastanutkaan vaikka oli jarrut pohjassa ,eikä ollutkaan pitoa tienpinnassa...
crazy.gif


samanlainen tunne kuin autolla talvella kun tuntuu että vauhti vaan kiihtyy kun jarrua sotkee...
blush.gif
Tätä legendaa vaan jaksetaan työntää. Poistaako apsi jotenkin mystisesti pidon? No ei.

Auton kanssa on todella paljon helpompi ohjailla haluamaansa suuntaan apsien kanssa, kunhan vaan muistaa pitää jarrupedaalin pohjassa.

Ei mitään tarvetta palata apsittomiin, ei edes napin kanssa. Joku kurapyörä soralla/savessa voi olla eri juttu.
 
Tekniikka auttaa. Jos mopossa on yhdistelmä-ABS-jarrut niin optimaalinen jarrutus tapahtuu vetämällä kahva pohjaan ja mopo hoitaa loput. Suosittelen lämpimästi.
No, näinkin voi toki halutessaan tehdä, ja joskus tilannekin voi olla semmoinen, että moni kuski näin tekee.... mutta mikään paras mahdollinen se jarrutus ei silloin ole, vaan kyllä jarrutustekniikkaa kannattaa harjoitella jarrujen tyypistä riippumatta.
 
Tuohon aloittajan ongelmaan lienee paras lääke lämpökahvat, jos sormet meinaa kohmettua.
 
Mulla on aina keskari jarrukahvalla (vain keskari siks etten o jaksanu säätää kahvoi niin et ylttäis myös etusormi). Tämä kouluttajan vinkkelistä napattu kikka. Ja sitte, onpahan keskari valmiina actioniin tarvittaessa
wink.gif
Mulla on SuperDuke R niin ei tartte ku höllätä hiukan kaasua. Se vipstaakkeli on siinä vaan sitä varten et jos joku tulee liian lujaa selkä eellä vastaan ni voi hiukan avittaa ettei mee konttiin
cool.gif
 
Tekniikka auttaa. Jos mopossa on yhdistelmä-ABS-jarrut niin optimaalinen jarrutus tapahtuu vetämällä kahva pohjaan ja mopo hoitaa loput. Suosittelen lämpimästi.
No, näinkin voi toki halutessaan tehdä, ja joskus tilannekin voi olla semmoinen, että moni kuski näin tekee.... mutta mikään paras mahdollinen se jarrutus ei silloin ole, vaan kyllä jarrutustekniikkaa kannattaa harjoitella jarrujen tyypistä riippumatta.
Millainen on paras mahdollinen jarrutus apsipyörällä? Sekö että pyritään välttämään apsien toiminta? Harjoittelua toki tarvitaan.

Viime keväänä oltiin isohkon porukan kanssa ajoharjoitteluradalla ja meidät laitettiin tekemään tehojarrutuksia eri nopeuksista. Ohjaaja ei ensin hoksannut, että meidän tietyn merkkisissä pyörissä oli absit. Koko harjoitus meni siinä mielessä puihin, että mitään opastamista vaativaa ei tapahtunut, kun jengi vaan veti kahvan pohjaan ja odotti pysähtymistä. Kuulemma edellisen porukan kanssa oli paljon mielenkiintoisempaa, mikä sitten lie ollutkin.
 
Tekniikka auttaa. Jos mopossa on yhdistelmä-ABS-jarrut niin optimaalinen jarrutus tapahtuu vetämällä kahva pohjaan ja mopo hoitaa loput. Suosittelen lämpimästi.

Toinen asia on se, että suuri osa autoilijoista puhuu puhelimeen / syö tai juo jotain / säätää radiota / tyynnyttelee lasta jne jolloin jarrutus ei ehdi edes alkaa kun edessä oleva mopo on jo pysähtynyt. Uskoisin että mopoilijat keskittyvät ajamiseen keskimäärin enemmän kuin autoilijat.
näinhän niitä markkinoidaan...mutta aikoinaan kun hommaa testailtiin jarrutusmatka lyheni entisestään käyttämällä myös takajarrua..
 
Mulla on aina keskari jarrukahvalla (vain keskari siks etten o jaksanu säätää kahvoi niin et ylttäis myös etusormi). Tämä kouluttajan vinkkelistä napattu kikka. Ja sitte, onpahan keskari valmiina actioniin tarvittaessa
wink.gif
Tässä on vaan se vika, että joissain tapauksissa saattaa kahvan muotoilu aiheuttaa säpinää, kun etusormi sitten jää ekana tupen ja kahvan väliin....

Kahdella sormella jarruttamisesta sen verran, että ei kannata sitä viljellä täällä kaikille, ne jarrut on vaan eri tehoisia eri vehkeissä.
Itse käytän kahta sormea ns. normi ajossa ja tilanteissa, mutta tää pyörä ei tiukanpaikan tullen vaan pysähdy 2:lla sormella, vaatii sitten kaikkia 4:ä ennen kuin se paras teho tulee ulos.

Kaupunkiajossa, missä alvariinssa jarrutellaan, noi pari sormea viihtyy siinä kahvalla, mutta jos nyt vähänkin aukeaa baanaa, niin ne sormet kyllä siihen tupen ympärille kiertyy.
 
Etujarrussa tuntuma ja jarrutusvoiman säätö on varmasti parempi neljällä sormella kuin yhdellä tai kahdella. Ja omissa näpeissä voimaa on riittävästi ja kourassa kokoa.
Tuohan pätee oikeastaan kaikkeen. Kahdella sormella joudut vetämään vivun tyvipäästä todella voimalla = täysillä etkä pysty mitenkään annostelemaan voimiasi. Neljällä sormella helpottaa vipusuhteenkin vuoksi vaikka ulkona onkin voimattomimmat sormet.
Sama hommahan on vaikka pistää vajaavoimainen pilkkomaan kirveellä puita, onnettomuusriski on isompi koska hän joutuu vetään täysillä että klapi edesä vähän halkeaa ja sivaltaa jalkaansa siinä noin kolmannella pölkyllä. Jep ja tuo liittyi prätkiin...eilen kävin pilkkomassa mökillä puita, prätkällä kuljin matkat
062802moto_prv.gif
 
Koko harjoitus meni siinä mielessä puihin, että mitään opastamista vaativaa ei tapahtunut, kun jengi vaan veti kahvan pohjaan ja odotti pysähtymistä.
eikö nykypyörä mene etukautta ympäri jos puristaa jarrukahvaa liikaa? vai vedittekö hallitussa endossa?
Ei edes takarengas noussut senttiäkään näissä pyörissä. Sehän siitä juuri teki niin helppoa. Vauhdit max 190km/h.

Seuraavaksi taitaa tulla kysymys, että mitä pyöriä. No alkaa B:lla ja päättyy W:een. Kolme kirjainta.
tounge.gif
 
Etujarrussa tuntuma ja jarrutusvoiman säätö on varmasti parempi neljällä sormella kuin yhdellä tai kahdella. Ja omissa näpeissä voimaa on riittävästi ja kourassa kokoa.
Tuohan pätee oikeastaan kaikkeen. Kahdella sormella joudut vetämään vivun tyvipäästä todella voimalla = täysillä etkä pysty mitenkään annostelemaan voimiasi. Neljällä sormella helpottaa vipusuhteenkin vuoksi vaikka ulkona onkin voimattomimmat sormet.
Sama hommahan on vaikka pistää vajaavoimainen pilkkomaan kirveellä puita, onnettomuusriski on isompi koska hän joutuu vetään täysillä että klapi edesä vähän halkeaa ja sivaltaa jalkaansa siinä noin kolmannella pölkyllä. Jep ja tuo liittyi prätkiin...eilen kävin pilkkomassa mökillä puita, prätkällä kuljin matkat  
062802moto_prv.gif
Ihan välihuomautuksena, että onneksi tähän aikaan maailmassa on jarrukahvassa pultti minkä löysäämällä kahvan saa siirrettyä niin, että kahta sormea voi pitää jarrukahvan päässä.

Vähän sama kuin halkoessa puita ottaa sieltä kirveen tyvestä vs. varren päästä kiinni. Se jos joutuu täysiä lyömään niin silloin otetaan tunnetusti isompi kirves sitten... Kuten jarruissa parempia paloja tai vastaavaa.
 
biggrin.gif
absit juu...  
biggrin.gif


meinasin suihkasta naapurin tontille kun absijarruilla hiekkatiellä hiukan hulluttelin ,eikä pyörä hidastanutkaan vaikka oli jarrut pohjassa ,eikä ollutkaan pitoa tienpinnassa...
crazy.gif


samanlainen tunne kuin autolla talvella kun tuntuu että vauhti vaan kiihtyy kun jarrua sotkee...
blush.gif
Tätä legendaa vaan jaksetaan työntää. Poistaako apsi jotenkin mystisesti pidon? No ei.

Auton kanssa on todella paljon helpompi ohjailla haluamaansa suuntaan apsien kanssa, kunhan vaan muistaa pitää jarrupedaalin pohjassa.

Ei mitään tarvetta palata apsittomiin, ei edes napin kanssa. Joku kurapyörä soralla/savessa voi olla eri juttu.
Nyt kaikki ne, joilla illuusio ABS-jarrujen ylivoipaisuudesta
aina ja joka tilanteessa, joka paikassa, elää ja voi hyvin,
kokeilemaan hommaa ihan turvallisesti yhdellä hyvin käytännöllisellä tavalla:

Kovapohjainen sora-alusta, jonka päällä on "kuulalaakerikiveä".

Missiohan on nyt saada vauhtia pudotettua nopeasti ja tehokkaasti, tai jopa peli pysähtymään.

ABS-jarrut: Polkaisu - pyörä lukittuu hetkeksi... ja "putoaa"
irtopinnan läpi... nappaa pidon kiinteästä
alustasta..... ja vauhti putoaan tehokkaasti.

Sitten... ABS löysää lukittuneen pyörän... joka
nousee takaisin irtopinnan päälle... eli ei "jarruta"
ja tämä ees sun taas homma jatkuu ja jatkuu....
ja lopulta vauhti tietenkin putoaa ja jossain
se autokin lopulta pysähtyy.


EI ABS: Tempaiset liinat kiinni, peli "rojahtaa" löysän
pidottoman pinnan läpi ja tarraa kiinni
pitävään alustaa.

Ihan monissa käytännön tilanteissa, vastaavalla
alustalla, peli pysähtyy "kuin seinään" verrattuna
ABSeihin.

Näin se vaan valitettavasti menee, riippumatta
siitä ymmärtääkö kaikki arkirealiteettejä.

Vastaavanlaisia "olosuhteita" ilmenee ihan normiliikennöinnissä
eritoten talvikautena, jolloin pinnassa on suolasohjoa ym. ym.

ABS-jarruilla ei hidastumista tapahtu käytännön tasolla
nimeksikään... ja tästä tulee se tunne, että vauhti vaan
tuntuu kiihtyvän.

Tässä yhteydessä myös "kello käy", kun mieleen pompahtaa että "mitä Vitt..." ja tilanteen klaaraamisen suhteen on taas
palanut kallisarvoisia silmänräpäyksiä enemmän kuin on
suotavaa.

ABS-jarruilla ei liioin "poistuta hallitusti" tangentin suuntaan
silloin kun se on enää viimeinen konsti välttää jotain... tai
valita vaihtoehdoista vähiten huono.

Ihan konkreettisena esimerkkinä... kun auto lähtee "piirtämään liian isolla kynällä", eli perä on tulossa yli, eikä enää korjattavissa vastaohjauksella.
Jo kohtalaisellakin kokemuksella tajuaa siinä silmänräpäyksessä.... kun "lähtö tulee" jostain polanteesta tai
vastaavasta, että yli menee.... "kulmat kiinni" ja tangentin suuntaan "omalle puolelle" on aina parempi ratkaisu kuin
uudeksi lähestyvän rekan keulakoristeeksi tms.

Ei ole tarkoitus dissata ABS-jarrujen monia kiistatta hyviä
puolia monissa tilanteissa ja olosuhteissa.

Täysin pöyristyttävää imbesilliyttä kuitenkin on mennä asenteella, ettei niihin liity määrätyissä, ihan käytännössäkin
suhteellisen usein ilmenevissä olosuhteissa ja tilanteissa....
suorastaan hengenvaarallisia ilmiöitä.... joiden seurauksena
kuski jää kädettömäksi ja jalattomaksi.... niiden mahdollisesti
ratkaisevien hetkien ajaksi.

Nyt ihan aikuisten oikeesti!

Mopohommissa tietenkin tilanne ei ole "ihan yhtä huono",
koska talviolosuhteet puuttuvat ainakin pääosin.
 
Kovapohjainen sora-alusta, jonka päällä on "kuulalaakerikiveä".
Ei kuulosta sellaiselta alustalta, missä absien edes väitettäisiin olevan vahvoilla. Joten tämä on vähän sama kuin alettaisiin ihmettelemään sliksirenkaiden heikkoutta pehmeässä hiekassa, tai rupulikumien kehnoa pitoa rata-ajossa.

Ja huomaa myös se, että monista satunnaisesti taikka säännöllisesti asfaltin ulkopuolella ajettavaksi tarkoitetuista pyöristä absit saa painikkeen avulla kytkettyä pois päältä.

Absit voivat parantaa keskiverto sukankuluttajan henkiinjäämismahdollisuuksia tiukassa tilanteessa ASFALTILLA. Muilla alustoilla se, onko ne hyöty vai haitta, riippuu ihan ajoalustasta, ja minkälainen tilanne on kyseessä. Eikä ne itsessään pelasta ketään. Ja niiden turvallisuusedun voi helposti myös ulosmitata omalla harkintakyvyn puutteellaan.

Ja ne sikataitavat kuljettajat, jollaisia keskiverto nettikommentaattorit ovat (tosin tavallisesti ainoastaan omien korviensa välissä), saattavat edelleen päihittää ne absit missä tahansa. Mutta jos alle sattuu asfaltti, jonka pinnalla on satunnaisesti esimerkiksi vettä, hiekkaa, dieseliä, yms. pitoon vaikuttavaa, niin sitten saa kyllä ollakin jo melkoinen McGyver, jos oikeasti meinaa siihen pystyä.

Unohtamatta sitä, että oikeasti pahat tilanteet tulee päälle täysin varoittamatta, muutenhan ne tuskin kovin pahoja tilanteita olisivatkaan. Monelta kokeneeltakin kuskilta voi siinä vaiheessa unohtua suurin osa jarrutustekniikan hienouksista.
 
Legenda sai taas vähän jatkoa. Eihän apsit mikään täydellinen ratkaisu ole kaikkiin mahdollisiin keksittävissä oleviin tilanteisiin, mutta kuinka suurta osaa käytännön elämästä nuo määrätyt ongelmatilanteet edustavat? Kuinka usein apseilla ajavat joutuvat keskimäärin ongelmiin? Kuinka usein he ovat selvinneet ongelmista apsien avulla? Jonkun gallupin voisi kai perustaa, mutta olisikohan siitä kuitenkaan mitään hyötyä.

Ei ole kovin kauaa siitä kun Suomessa ei kuulemma tarvittu ilmastointia autoissa. Ja automaattivaihteita ei missään nimessä. Ne kun menevät kuitenkin rikki ja ennenkin on tultu toimeen ilman. Kitkoillakaan ei voinut ajaa talvella, jne.

Itse on ole apsien kanssa joutunut ongelmiin milloinkaan. Mistä se voisi johtua? En ala leuhkimaan kuinka paljon tietä olen kuluttanut, mutta enköhän riittävästi. En silti usko niiden kaikkivoipaisuuteen, tiedostan niiden ongelmat. (Ja jopa osan omista ongelmistani.
lookaround_orig.gif
)
 
Kuten totesin, esimerkit ovat ihan normaaliliikennöinnistä,
ympäri vuoden ja erilaisilta alustoilta, erilaisista olosuhteista.

Hiekkatiet ovat toki katoavaa luonnonvaraa ja sitä myöten niillä ongelmiin ajautuminen.

Talvikautena autoilun parissa taas " ABS -- > mis on jarrut
tilanteita tulee yllättävän paljon. Varsinkin jos joutuu liikkumaan paljon, eri vuorokaudenaikoina ja vaihtelevissa
paikoissa.

On kiistatta selvää, että laajemmassa mittakaavassa
absit ovat turvallisuutta parantava asia.
Siitä on turha kiistellä.

Tälläkin asialla on valitettavasti kääntöpuolensa, jolta
kirkasotsainen silmien sulkeminen on omanlaistaan tyhmyyttä.
Etenkin kun niitä "kääntöpuolia" ilmenee jännäkakkoina hyvin
erilaisia edellytyksiä ja kokemusta omaavilla kuskeilla,
ihan "ei poikkeuksellisissa olosuhteissa ja paikoissa".

Miljooniakin könynnyt konkari löytää välillä itsensä
tilanteesta, jossa ei mielellään istu kyytiläisenä
ratin takana..... sinänsä muuten hienon tekniikan kahleissa.

Kun todellisuudessa pito ja hidastuvuus korreloi aika lailla....
ei vaan mahdeta sille mitään että tuolla tulee tilanteita
joissa absit ihan käytännössä "kadottaa sen pidon/hidastuvuuden.

Silloin ei ohjautuvuuden jatkuva säilyminen auta asiaa,
valitettavasti.

Mopohommissa, varsinkin liikenteessä ja asvaltilla,
absit ovat erinomaiset. Näissä puitteissa huonojen puolien
keksiminen menee jo tieteen puolelle.... täälläkin
tounge.gif
.
 
Legenda sai taas vähän jatkoa. Eihän apsit mikään täydellinen ratkaisu ole kaikkiin mahdollisiin keksittävissä oleviin tilanteisiin, mutta kuinka suurta osaa käytännön elämästä nuo määrätyt ongelmatilanteet edustavat? Kuinka usein apseilla ajavat joutuvat keskimäärin ongelmiin? Kuinka usein he ovat selvinneet ongelmista apsien avulla? Jonkun gallupin voisi kai perustaa, mutta olisikohan siitä kuitenkaan mitään hyötyä.
Kaksipyöräisten kanssa ei ABS:istä ole pahemmin kokemusta, mutta autolla noista on mulle ollut suunnilleen yhtä useasti haittaa kuin hyötyäkin. Ongelmia on tullut juuri edellä kuvatulla tavalla irtonaisella tienpinnalla, lumella ja soralla. On muuten kohtuullisen **ttumainen tunne kun jarrua painaessa ei tapahdu mitään vaikka pitoa olisikin oikeasti tarjolla siedettävästi. Mutta onhan nuo välillä ihan mukavatkin, esim. jos talvikelillä tulee vastaan äkkinäinen paikka, jossa pitää samaan aikaan pudottaa nopeutta ja tehdä väistöliikkeitä. Mulla tähän plussien ja miinuksien jakaumaan saattaa vaikuttaa se, että päivittäisellä ajoreitillä on muutama kilometri pientä soratietä, jolla näitä epäedullisia olosuhteita esiintyy melko usein.

Katupyörässä sen sijaan pitäisin kunnolla toimivaa ABS:ää varsin hyvänä turvavarusteena. Välillä aina läpeensä kohmeessa syystihkussa ajellessa tulee mieleen, että tuskin sitä kovin optimaalista jarrutusta saisi aikaiseksi jos tulisi tilanne yllättäen vastaan. Että sinällään voisin pitää ABS:ää ihan hyödyllisenä ominaisuutena, jos olisin muuten ostamassa sen ikäluokan pyörää johon noita on saatavilla (mitä tuskin tapahtuu ihan heti). Mutta en mä tuon takia ala kuitenkaan pyörää vaihtamaan enkä jättäisi muuten kiinnostavaa vaihtoehtoa ostamatta ABS:n puutteen takia. Aika niukasti noita ABS:ää kaipaavia tilanteita on tähän mennessä tullut vastaan.
 
Tästähän saa hauskan aasinsillan "ikääntyvien autoilijoiden"
riskeihin
biggrin.gif
.

Ihan vakavasti ja konkreettinen esimerkki.

Ensin on kolmenkymmenen vuoden aikana hankittu "miljoonaluokan" ajokokemusta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ollut riittävästi eri olosuhteissa..... ja perinteisillä jarruilla ilman muitakaan "apujärjestelmiä".
Asiat, reaktiot ja syy-seuraussuhteet ovat syöpyneet alitajuntaan ja selkäytimeen.

Tällä pohjalla sitten mennään kun "vanhuksella" yllättää
uppista- paikka.
Tilanne, jossa jokainen millisekunti ja "oikea ratkaisu" on vähintäänkin tärkeä, ellei täysin ratkaiseva.

Siinäpä sitten matkustetaan tukka pystyssä apsien ja espien ja muiden herkkujen kyydissä
biggrin.gif
.

Tilanteen selvitessä lopulta onnellisesti, ensimmäisenä tulee
sitten mieleen: Jos tässä kyydissä pitää istua, niin sitten
pirssin takapenkillä ja mielummin vielä pienessä kännissä
biggrin.gif
.

Kyllä kyllä..... harjoitus tekee mestarin. Totta.
Ihan yhtä totta on myös se, että vanha koira oppii
hitaammin uusia temppuja... ja pinttyneistä tavoista on
vaikea päästä eroon.

"Hallituissa tilanteissa" kaiken maailman vispilöillä vetää ihan
sujuvasti, mutta ylläripaikoissa selkäydinmuisti on valitettavasti se millä mennään.

Päätetään tämä Clint Eastwoodin legendaariseen tokaisuun:

"Man gotta know his limitations"
thumbs-up.gif


Se monesti vähintään yhtä olennaista kuin se mitä osaa
biggrin.gif
.
 
Back
Ylös