Tällaisten rangaistuksen omaisten maksujen maksamisesta aiheutuvaan vitutukseen helpottaa seuraava konsti. Sakkoa ei kannata maksaa ennen kuin paikallinen ulosottomies ottaa yhteyttä sen tiimoilta kehottaen maksamaan laskun. Postiin kolahtaa ainakin yksi karhukirje ennen tätä, ja kaikenkaikkiaan aikaa kuluu noin vuosi. Kun vouti on kirjeen lähettänyt, alkaa maksamaan sakkoa sopivaksi katsomallaan summalla kerran kuussa. Käytännössä on huomattu, että n. 10€ kuukautinen suoritus ei aiheuta suurempaa potutusta maksajassa. Viranomainen on kuitenkin velvollinen postittamaan kuitin jokaisesta maksuerästä, ja ei voi siirtää saatavaa ulosottoon. Kun tuollaisen esim. 240€ sakon maksaa kolmen vuoden aikana, joista ensimmäinen lyhennysvapaa, ei korpea läheskään niin paljoa. Lisäksi virkakoneisto saa töitä koko rahan edestä, ja itse pääsee helpolla, kun automatisoi maksun nettipankissa. Epäilijöille vielä tiedoksi, että mitään maksuhäiriö/muita elämää vaikeuttavia merkintöjä ei näin menetellen saa. Kannattaa kuitenkin hoitaa vielä verosuunnittelu hyvin, että veronpalautukset eivät pääse pilaamaan hyvin tehtyä osamaksusuunnitelmaa.
Asiaa!!
Missä?
Pöntöin idea pitkään aikaan. Virhehän on oma, mitä naatintoa virkamiesten kiusaaminen tuo? On se kumma jos ei ole parempaa tekemistä.
Sakko tulee, vituttaa, maksetaan pois, unohdetaan ja lähdetään hakemaan seuraavaa.
On toi sakko ainakin tasapuolinen. Tätä se on täällä, pilkunnussimista, joustetaan kuin rautakanki. Toisaalta olisin ymmärtänyt, vaikka olisi jätetty antamattakin, ja otettu huomioon tilanne. Mutta eipä sitä tehdä.
