scuuba sanoi:
Tuonkaan periaatteen suhteen ei välttämättä kannata olla ihan noin ehdoton. Se mitä olen erittäin nopeiden hemuleiden datoja tutkiskellut eri radoilta tuollaisen tilanteen osalta, eli että perättäiset mutkat on eri suuntiin ja mikä on mopon kulkusuunta silloin kuin jarrutus aloitetaan, niin kyseessä on aina kompromissi.
Tottakai se on kompromissi ja toisilla radoilla ja/tai toisissa paikoissa tilanne voi olla eri.
scuuba sanoi:
Optimaalitilanteessa tärkeämpää on se että ajolinja mahdollistaa maksimaalisen avauksen, jarrutuksen ja apeksinopeuden välisen kompromissin. Ja sitten taasen se että mihin suuntaan mopon nokka osoittaa jarrumerkin kohdalla, on vain seurausta noista ajolinjan prioriteeteista.
Jos taasen priorisoi mopon nokan suunnan jarrumerkin kohdalla, niin ajolinja kärsii, ja sen seurauksena avauksen, jarrutuksen ja apeksinopeuden välinen kompromissi kärsii.
Nyt oli kyse Alastaron 2-3 välistä ja lemminkäinen-kikkamutka välistä, joihin tuo ulostulon uhraaminen edellisessä mutkassa on se paras kompromissi. 3-4 välissä ja Palmas-nopee vasuri välissä taas tuo ajolinjan suunta jarrumerkillä on vain kuskin laiskuutta, eli selkeä virhe jos mopo osoittaa väärään suuntaan. Lisäksi mitä loivemmaksi mutkan saa, sen kovempaa apeksinopeutta pystyy käyttämään, joten jos ei ole pakko niin miksi mopoa kääntäisi yhtään ylimääräistä?
scuuba sanoi:
Toki siinä, että priorisoi sen nokan suunnan, on se hyöty että se yksinkertaistaa ja helpottaa ajamista, kun jarrumerkki on aina selkeästi radan reunassa kiinni, vaikka se ei olekkaan optimaalisin tapa edetä tuollaisissa paikoissa. Joten se saattaa sopia hyvin varsinkin keskarin kuskeille, joiden suurin ongelma on (täysin) väärä ajolinja jarrumerkin ja apeksin välillä.
Ja sitten taasen kun vauhti kasvaa esim nopean ryhmän puoleen väliin, kannattanee päästää irti tuosta jarrumerkin betonoinnista radan reunaan, ja siirtyä käyttämään hieman dynaamisempaa lähestymistapaa ja siirtää prioriteetti ajolinjan optimoinnille kokonaisuuden suhteen.
Toistetaan vielä: Tuo mun ohje koskee Alastaron edellä mainittuja paikkoja, ja en itsekään ajanut noin ennen kuin Lahden Eemeli sen selitti mulle. En tiedä meneekö sun listalla riittävän nopeaksi hemuliksi, että pystyisi tarjoamaan suhteellisen luotettavia ohjeita. Tuon ajolinjamuutoksen vaikutus mulla kierrosaikaan oli n. 1-1,5s.
Tuo ajotapa toki vaatii sitä, että mopoa on ajettava puolenvaihdossa todella agressiivisesti noissa paikoissa, että siitä saa hyödyn irti. Jos vain istuu kyydissä ja valuttelee rauhassa niin avauksen joutuu jättämään niin myöhään tai pehmeäksi, ettei siinä menetettyä aikaa oikein saa enää kiinni jarrussa/apeksissa. Toki tuo ohje jarrun suunnasta toimii hyvin noin geneerisesti lähes kaikissa mutkissa. Eli jos omalla tekemisellä pystyy sen mopon ajamaan jarruun radan suuntaisesti, on se yleensä nopeampi tapa kuin se, että aloittaa jarrun ns. väärään suuntaan.
Poikkeuksena näistä varmaan Motoparkin 1-2 väli ja puolenvaihto ennen parkin sokeaa vasuria. Niissä molemmissa kannattaa optimoida ennemmin edellisen mutkan mutkanopeutta ja avausta.
Kemoralla taas esim. vikan vasurin ja kahvilan välissä tuo ajatusmalli toimii todella hyvin.
Botnialla taasen shikaanin ja neulansilmän välissä jarrun voi aloittaa keskeltä rataa ja valuttaa sieltä reunaan, koska varsinainen kääntäminen alkaa vasta jarrun loppuosalla.