• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Motoristi yritti ajaa poliisien päälle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kosta
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
vetomies ja Tylyttäjä: mahdollisen vaaratilanteen sattuessa kuluva miettimisaika ei ole mitään syvällistä pohdiskelua, vaan tilanneanalyysi tapahtuu aivoissa itsestään (jopa vetomiehillä).

Jos ajaa 250km/h kaksikaistaisella maantiellä, tulee siinä aistihavaintoja melko huimaa tahtia. Kaikki näköärsykkeet päätyvät aivoihin, jotka päättävät mitä tehdä eri ärsykkeille: tienpinnan muutokset, mitä tiellä näkyy horisontissa, mitä tien laidoilla on jne.

Esimerkkinä vaikkapa tienpinta. Minä en ainakaan maantiellä paina jarrua jos tienpinnan muutokset ovat normaaleja. Edes uusi asvaltti ei ole virheetöntä. Eihän sitä voi ajaa tiellä ollenkaan, jos aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain. Teistä vetomiehistä en tiedä. Aivot siis koko ajan prosessoivat silmien syöttämää dataa ja analysoivat, että onko syytä reagoida jotenkin. Ajoradan reunalla oleva tupakka-aski ei vaadi välttämättä reagoimista kun taas keskellä ajolinjaa oleva kivi voi vaatia.

Myönnättepä tai ette, niin teidänkin aivoissanne pyörii 250km/h maantiellä ajaessa monimutkaisempi prosessi kuin se teidän olettama "vaaratilanteessa jarrua"-prosessi. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä riittää kun vain reagoi ärsykkeeseen. Ärsykettä ei siis tarvitse käsitellä sen kummemmin. Ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja reaktioajoista voi lukea lisää vaikka netistä. Ihmisen reaktioaikoja on maailmalla tutkittu paljonkin, joten parin vetomiehen subjektiivisilla kokemuksilla ei voi tässä asiassa paljon argumentoida.
 
Jos tuo oletus 1.3 sekunnin sytytyslangasta pitäisi paikkaansa, olisi esimerkiksi mutkatiellä ajaminen lähes mahdotonta; joka mutkassa joutuisi tekemään syvällisen analyysin, kumpaan suuntaan kannattaa kääntää ja kuinka paljon. Myöskään kävely ruuhkaisella jalkakäytävällä ei onnistuisi lainkaan.
Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen. Vaikka sitten jälkikäteen usein huomaakin, että ei olisi tarvinnutkaan jarruttaa. Parempi näin päin.. Usein on myös tullut tarpeeseen se jarrutus.
Käytännössä jokainen ajaa noin, valmiina jarruttamaan. Ei sitä varmaan tarvitse erikseen mainita. Mutta onpa erikoinen tyyli ajella mutkatietä tai rataa tyyliin reaktioiden perusteella. Vedetään mutkasta ulos - a-ha suoraa - jaa, nyt tämä suora näytti loppuvan, JARRUA! Ja sitten sovitetaan pyörää ajolinjalle? Menkää ny. Taatusti katsotte vieraalla tiellä jo mutkasta auetessa minne se vie ja ajolinjaa aletaan hieromaan kohilleen heti eikä vasta suoran päässä.
biggrin.gif


Hyvä kun huomasit mainita tuon, että jälkikäteen huomaa ettei olisikaan tarvinnut. Reaktiosi oli siis ehkä nopea, mutta valinta oli väärä eli et olisi läpäissyt go/no go -testiä. Siinä se on lyhyesti.[/QUOTE]
Voihan tuon asian koittaa noinkin kai vääristellä
nixweiss.gif


Jos edessä ei näy mitään "poikkeavaa", esim. joku tulossa tielle, risteyksiä, joku kääntymässä tai vilkuttamassa tms, ei tarvitse jarruttaa.

Jarrutetaan silloin varmuuden vuoksi liikenteessä, kun edessä näkyy potentiaalisia vaaratilanteiden aiheuttajia.

Toki ajolinjat valitaan jo niin hyvissä ajoin kuin mahdollista, ei liity mitenkään tuohon hommaan, että on koko ajan varuillaan, ja jarruttaa jos näkyy jotain omituista.

Ihan maalaisjärjellä kannattaa kokeilla avata, jos ei muuten onnistu..
 
vetomies ja Tylyttäjä: mahdollisen vaaratilanteen sattuessa kuluva miettimisaika ei ole mitään syvällistä pohdiskelua, vaan tilanneanalyysi tapahtuu aivoissa itsestään (jopa vetomiehillä).

Jos ajaa 250km/h kaksikaistaisella maantiellä, tulee siinä aistihavaintoja melko huimaa tahtia. Kaikki näköärsykkeet päätyvät aivoihin, jotka päättävät mitä tehdä eri ärsykkeille: tienpinnan muutokset, mitä tiellä näkyy horisontissa, mitä tien laidoilla on jne.

Esimerkkinä vaikkapa tienpinta. Minä en ainakaan maantiellä paina jarrua jos tienpinnan muutokset ovat normaaleja. Edes uusi asvaltti ei ole virheetöntä. Eihän sitä voi ajaa tiellä ollenkaan, jos aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain. Teistä vetomiehistä en tiedä. Aivot siis koko ajan prosessoivat silmien syöttämää dataa ja analysoivat, että onko syytä reagoida jotenkin. Ajoradan reunalla oleva tupakka-aski ei vaadi välttämättä reagoimista kun taas keskellä ajolinjaa oleva kivi voi vaatia.

Myönnättepä tai ette, niin teidänkin aivoissanne pyörii 250km/h maantiellä ajaessa monimutkaisempi prosessi kuin se teidän olettama "vaaratilanteessa jarrua"-prosessi. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä riittää kun vain reagoi ärsykkeeseen. Ärsykettä ei siis tarvitse käsitellä sen kummemmin. Ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja reaktioajoista voi lukea lisää vaikka netistä. Ihmisen reaktioaikoja on maailmalla tutkittu paljonkin, joten parin vetomiehen subjektiivisilla kokemuksilla ei voi tässä asiassa paljon argumentoida.
Aika hankalaa tuntuu joillain olevan. Kuka tahansa, edes lähelle normaalijärkinen ihminen, tunnistaa kyllä liikenteessä edessään mahdollisesti toimenpiteitä aiheuttavat muuttujat.

Toki voi yrittää esittää, että asia olisi jotenkin erikoisen monimutkainen, vaan se ei ole.

Tuskin kukaan jarruttaa, jos näkee tupakkiaskin pientareella. Onko joku väittänyt että "aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain", kuten sinä kirjoitat? Mielestäni jarruttaminen silloin, kun edessä on mahdollisen vaaran aiheuttajia, on automaattista useimmille.

Esimerkkejä mahdollisen vaaran aiheuttajista:
1. auto odottamassa sivutiellä tielle pääsyä
2. kävelijä/pyöräilijä kävelee/seisoo lähellä tien reunaa
3. auto seisoo tien varressa
4. hiekkaa/savea/koloja tinpinnassa
4. edellä oleva auto
5. vastaantuleva auto
6. jne jne.. Ylipäätään kaikki lähellä olevat ihmiset, eläimet tai ihmisten ohjaamat laitteet

Aika ihmeellistä, että nuo pitää jollekin luetella, kun luulisi jokaisen tietävän nuo automaattisesti. Mutta nähtävästi joku väittää tuonkin olevan sama asia, kuin että "aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain".

Ei se ole tosiaan niin monimutkaista tai vaikeeta, kuin jotkut antavat ymmärtää.
 
Tuskin kukaan jarruttaa, jos näkee tupakkiaskin pientareella. Onko joku väittänyt että "aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain", kuten sinä kirjoitat?
Lyhyt tuntuu olevan muisti. Jokunen viesti aiemmin kirjoitit näin:

"Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen. Vaikka sitten jälkikäteen usein huomaakin, että ei olisi tarvinnutkaan jarruttaa. Parempi näin päin.. Usein on myös tullut tarpeeseen se jarrutus."
 
Pitäisi varmaan laittaa kamera pyörään kiinni kun lähtee ajamaan niin voitaisiin sitten siittä nauhalta zuumailla meneekö se lähemmäksi 0.2sek vai 1.3sek kun alkaa jousitus painumaan traktorin näkemisen jälkeen
 
vetomies ja Tylyttäjä: mahdollisen vaaratilanteen sattuessa kuluva miettimisaika ei ole mitään syvällistä pohdiskelua, vaan tilanneanalyysi tapahtuu aivoissa itsestään (jopa vetomiehillä).

Jos ajaa 250km/h kaksikaistaisella maantiellä, tulee siinä aistihavaintoja melko huimaa tahtia. Kaikki näköärsykkeet päätyvät aivoihin, jotka päättävät mitä tehdä eri ärsykkeille: tienpinnan muutokset, mitä tiellä näkyy horisontissa, mitä tien laidoilla on jne.

Esimerkkinä vaikkapa tienpinta. Minä en ainakaan maantiellä paina jarrua jos tienpinnan muutokset ovat normaaleja. Edes uusi asvaltti ei ole virheetöntä. Eihän sitä voi ajaa tiellä ollenkaan, jos aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain. Teistä vetomiehistä en tiedä. Aivot siis koko ajan prosessoivat silmien syöttämää dataa ja analysoivat, että onko syytä reagoida jotenkin. Ajoradan reunalla oleva tupakka-aski ei vaadi välttämättä reagoimista kun taas keskellä ajolinjaa oleva kivi voi vaatia.

Myönnättepä tai ette, niin teidänkin aivoissanne pyörii 250km/h maantiellä ajaessa monimutkaisempi prosessi kuin se teidän olettama "vaaratilanteessa jarrua"-prosessi. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä riittää kun vain reagoi ärsykkeeseen. Ärsykettä ei siis tarvitse käsitellä sen kummemmin. Ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja reaktioajoista voi lukea lisää vaikka netistä. Ihmisen reaktioaikoja on maailmalla tutkittu paljonkin, joten parin vetomiehen subjektiivisilla kokemuksilla ei voi tässä asiassa paljon argumentoida.
näillä miehillä näkökenttä ei kapene vauhdin kasvaessa, SUPERnäköä on treenattu radalla ja nintendolla jo vuosia. 250kmh vauhdissa voi vaikka laskea vasemman ja oikean penkan käpyjen määrän erotuksen.
Mitä nopeammin ajetaan sitä pidemmälle nämä miehet näkee. Katuhaukan tavoin zoomaavat silmät korvaavat menetetyn reaktioajan nopeuden kasvaessa. Sitä kauemmas näkee mitä kovempaa ajetaan ja tämä pitää muuten täysin paikkansa sillä kohteet tulee nopeammin vastaan ja tällöin voit reagoida niihin nopeammin kuin hitaammin ajavat.
Tiukasti vartaloa myötäävä nahkapuku antaa SUPERhidastuvuuden kun 250kmh vauhdissa aloitetaan jarrutus nostamalla selkä pystyyn.
Aamuteen sekaan laitettu delvac saa vetomiehen sorminivelet toimimaan Mobil SUPER nopeasti. Delvac on hunajan väristä, siksi sitä voi käyttää hunajan korvikkeena.
Radalla jarrutetaan 99.99%:sti aina liian aikaisin mutkiin, liikenteessä jarrua painoi oikeaan aikaan kaikki ne ketä täällä ei ole enää kirjottelemassa.
Muistakaa että mitä nopeammin ajetaan sitä vähemmän tapahtuu vahinkoja. Jos Ajat 250kmh lahdesta helsinkiin moottoritietä 125kmh sijaan ajat puolet vähemmän ylinopeutta koska ajat puolet kovempaa, ei tämä voi olla niin vaikeaa ymmärtää..?
 
Aika hankalaa tuntuu joillain olevan. Kuka tahansa, edes lähelle normaalijärkinen ihminen, tunnistaa kyllä liikenteessä edessään mahdollisesti toimenpiteitä aiheuttavat muuttujat.

Toki voi yrittää esittää, että asia olisi jotenkin erikoisen monimutkainen, vaan se ei ole.
Eihän tässä ole kyse siitä, etteikö jokainen tunnistaisi toimenpiteitä aiheuttavat asiat. Kyse on siitä, että ihmisen aivoilta menee aikaa aistimusten käsittelyyn. Yksinkertaisessa testissä ärsykkeeseen voi reagoida nopeastikin, mutta ärsyketulva on eri asia. Ei tämä ole mikään uskon asia vaan moneen kertaan tutkittu tosiasia. Voit aivan vapaasti väittää vastaan, mutta ei se asiaa miksikään muuta.
 
Aika hankalaa tuntuu joillain olevan. Kuka tahansa, edes lähelle normaalijärkinen ihminen, tunnistaa kyllä liikenteessä edessään mahdollisesti toimenpiteitä aiheuttavat muuttujat.

Toki voi yrittää esittää, että asia olisi jotenkin erikoisen monimutkainen, vaan se ei ole.
Eihän tässä ole kyse siitä, etteikö jokainen tunnistaisi toimenpiteitä aiheuttavat asiat. Kyse on siitä, että ihmisen aivoilta menee aikaa aistimusten käsittelyyn. Yksinkertaisessa testissä ärsykkeeseen voi reagoida nopeastikin, mutta ärsyketulva on eri asia. Ei tämä ole mikään uskon asia vaan moneen kertaan tutkittu tosiasia. Voit aivan vapaasti väittää vastaan, mutta ei se asiaa miksikään muuta.
Jos liikennetilanteet ovat liian monimutkaisia, otetaan yksinkertaisempi esimerkki:

Pystyykö joku kävelemään törmäilemättä ostoskeskuksessa vaikka ihmisten välinen etäisyys olisi alle 5 metriä, vai pitääkö olla mustanaamio, mr Rossi tai ainakin kunnon vetomies? Tämähän vaatisi alle 1.3 sekunnin reaktioaikaa.
 
Jos liikennetilanteet ovat liian monimutkaisia, otetaan yksinkertaisempi esimerkki:

Pystyykö joku kävelemään törmäilemättä ostoskeskuksessa vaikka ihmisten välinen etäisyys olisi alle 5 metriä, vai pitääkö olla mustanaamio, mr Rossi tai ainakin kunnon vetomies? Tämähän vaatisi alle 1.3 sekunnin reaktioaikaa.
En minäkään jaksa sentään noin lapsellisiin provoihin tarttua.
 
Aamuteen sekaan laitettu delvac saa vetomiehen sorminivelet toimimaan Mobil SUPER nopeasti. Delvac on hunajan väristä, siksi sitä voi käyttää hunajan korvikkeena.
Saakeli, nyt joutui kyllä siivoamaan kahvit monitorilta!!

(Tähän loputtomaan) aiheeseen vielä, että ei lopputulos ole pitkässä juoksussa kiinni ihan vaan absoluuttisista ajotaidoista tai reaktioajasta. Kannattaa miettiä, mikä on sellainen riskitaso, jonka itse on valmis tuolla liikenteessä ottamaan.

Liikenteessä se (siis riskitaso!) kasvaa nopeuden kasvaessa, vaikka tätäkin voi jonkun olla vaikea myöntää, mutta niin se menee silloin, kun on huomattava määrä muiden aiheuttamia tuntemattomia tekijöitä mukana. Ja kun on kyse tällaisesta ns. hupiajosta, niin käytetyillä nopeuksilla on taipumus kasvaa ja kasvaa, jos sille linjalle lähtee. Varsinkin kun ei oikeastaan mikään nopeus enää tunnu nykypyörillä missään.

Hetkellinen ylinopeus ei välttämättä ole vaarallista, jos paikka on valittu fiksusti, ja jos silti paskempi tuuri käy, on varaa maksaa sakot. Jatkuvasti kovia nopeuksia hakeva ajotapa sensijaan lyhentää terveitä päiviäsi tai jopa elinikääsi melkoisella todennäköisyydellä.

Tokihan hitaammin ajavallekin voi käydä heikosti, jos ei hoksottimet pelaa, ja asiaan tietysti vaikuttaa moni muukin asia kuin vain vauhti. Mutta jos otettaisiin verrokkijoukko, jossa 100 ajaa aina nätisti, ja 100 ottaa tavakseen ajella usein lähellä limittiään & hurjia nopeuksia yleisillä teillä, kolaritilastot näistä kertoisivat varmasti omaa kieltään. Jopa siinä tapauksessa, että molemmissa ryhmissä olisi pelkkiä Vetomiehiä.

Se on vaan sillä lailla, että mitä kovempi vauhti, sitä isompia on ´tilanteet´ sitten kun sellaiseen joutuu, sitä vähemmän jää aikaa toimia oikein ja sitä vakavampia ovat myös seuraukset sitten, jos kaikesta huolimatta tulee osumia. Tätä ei varmaan Vetomiesten ryhmästäkään käy kiistämään kuin korkeintaan Aasit.
 
Aika hankalaa tuntuu joillain olevan. Kuka tahansa, edes lähelle normaalijärkinen ihminen, tunnistaa kyllä liikenteessä edessään mahdollisesti toimenpiteitä aiheuttavat muuttujat.

Toki voi yrittää esittää, että asia olisi jotenkin erikoisen monimutkainen, vaan se ei ole.
Eihän tässä ole kyse siitä, etteikö jokainen tunnistaisi toimenpiteitä aiheuttavat asiat. Kyse on siitä, että ihmisen aivoilta menee aikaa aistimusten käsittelyyn. Yksinkertaisessa testissä ärsykkeeseen voi reagoida nopeastikin, mutta ärsyketulva on eri asia. Ei tämä ole mikään uskon asia vaan moneen kertaan tutkittu tosiasia. Voit aivan vapaasti väittää vastaan, mutta ei se asiaa miksikään muuta.
Tuollaisesta ärsyketulvasta voidaan juurikin puhua perus autoilijan kohdalla.

Autoa ajetaan hieman väsyneenä vakionopeudensäädin päällä, kuunnellaan mankkarista musiikkia, puhutaan samalla puhelimessa ja ajatellaan jo jotain kolmatta asiaa. Takapenkillä lapset tappelee ja vieressä vaimo koittaa ohjata autoa hyvillä vinkeillään.

vs.

Motoristi ajaa adrenalinista ja kahvista pirteänä hyvällä kelillä, kohtalaisella asfaltilla hetkellistä harkittua ylinopeutta ja tarkoituksena on selvitä kotiin hengissä. Ajotekniikka on kunnossa ja sormet lepäävät koko ajan jarrukahvalla, kun kuljettaja on valmis jarruttamaan minkä tahansa normaalista poikkeavan asian nähdessään.

Ja kun se putkinäkö tulee, on se vain motoristisankarimme etu hänen keskittyessä suoraan edessä olevaan tiehen, eikä mihinkään opastekyltteihin. Huom!(Oletuksena tien pätkä jossa ei risteyksiä!)

Kumpi näistä nyt reagoi nopeammin, autoilija vaiko motoristi?
 
Tuskin kukaan jarruttaa, jos näkee tupakkiaskin pientareella. Onko joku väittänyt että "aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain", kuten sinä kirjoitat?
Lyhyt tuntuu olevan muisti. Jokunen viesti aiemmin kirjoitit näin:

"Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen. Vaikka sitten jälkikäteen usein huomaakin, että ei olisi tarvinnutkaan jarruttaa. Parempi näin päin.. Usein on myös tullut tarpeeseen se jarrutus."
Tehokkaasti jätät tämän huomioimatta:

sanoi:
Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen.

Tuo häiriö tarkoittaa juurikin näitä em. mahdollisia vaaratekijöitä:
sanoi:
Esimerkkejä mahdollisen vaaran aiheuttajista:
1. auto odottamassa sivutiellä tielle pääsyä
2. kävelijä/pyöräilijä kävelee/seisoo lähellä tien reunaa
3. auto seisoo tien varressa
4. hiekkaa/savea/koloja tinpinnassa
4. edellä oleva auto
5. vastaantuleva auto
6. jne jne.. Ylipäätään kaikki lähellä olevat ihmiset, eläimet tai ihmisten ohjaamat laitteet

Ilmeisesti et myöskään ymmärtänyt että "jos jotain havaitsen" viittaa myöskin näihin häiriöihin.

Ehkä oli huonosti ilmaistu, tai sitten tahalteen huonosti ymmärretty. Veikkaan jälkimmäistä
tounge.gif
 
Jos liikennetilanteet ovat liian monimutkaisia, otetaan yksinkertaisempi esimerkki:

Pystyykö joku kävelemään törmäilemättä ostoskeskuksessa vaikka ihmisten välinen etäisyys olisi alle 5 metriä, vai pitääkö olla mustanaamio, mr Rossi tai ainakin kunnon vetomies? Tämähän vaatisi alle 1.3 sekunnin reaktioaikaa.
En minäkään jaksa sentään noin lapsellisiin provoihin tarttua.
Syykin on selvä; käytännön kokemus osoittaa, että tuo on täysin mahdollista ja jopa helppoa.
Koska sen sijaan käytännön kokemus ajamisesta lujaa moottoripyörällä puuttuu lähes kaikilta kukkahatuilta, on helppoa väittää, että kysymys olisi jostain yli-inhimillisestä suorituksesta, ettei joku rohkaistuisi sitä itse kokeilemaan.
 
Jos liikennetilanteet ovat liian monimutkaisia, otetaan yksinkertaisempi esimerkki:

Pystyykö joku kävelemään törmäilemättä ostoskeskuksessa vaikka ihmisten välinen etäisyys olisi alle 5 metriä, vai pitääkö olla mustanaamio, mr Rossi tai ainakin kunnon vetomies? Tämähän vaatisi alle 1.3 sekunnin reaktioaikaa.
En minäkään jaksa sentään noin lapsellisiin provoihin tarttua.
Syykin on selvä; käytännön kokemus osoittaa, että tuo on täysin mahdollista ja jopa helppoa.
Koska sen sijaan käytännön kokemus ajamisesta lujaa moottoripyörällä puuttuu lähes kaikilta kukkahatuilta, on helppoa väittää, että kysymys olisi jostain yli-inhimillisestä suorituksesta, ettei joku rohkaistuisi sitä itse kokeilemaan.
Jep. Asia ei ole yhtään sen vaikeampi tai monimutkaisempi, kuin tuo ruuhkassa kävely. Nuo 1.3s reagointiajat ovat tosissaan ihan täyttä tuubaa.
 
Tuollaisesta ärsyketulvasta voidaan juurikin puhua perus autoilijan kohdalla.

Autoa ajetaan hieman väsyneenä vakionopeudensäädin päällä, kuunnellaan mankkarista musiikkia, puhutaan samalla puhelimessa ja ajatellaan jo jotain kolmatta asiaa. Takapenkillä lapset tappelee ja vieressä vaimo koittaa ohjata autoa hyvillä vinkeillään.

vs.

Motoristi ajaa adrenalinista ja kahvista pirteänä hyvällä kelillä, kohtalaisella asfaltilla hetkellistä harkittua ylinopeutta ja tarkoituksena on selvitä kotiin hengissä. Ajotekniikka on kunnossa ja sormet lepäävät koko ajan jarrukahvalla, kun kuljettaja on valmis jarruttamaan minkä tahansa normaalista poikkeavan asian nähdessään.

Ja kun se putkinäkö tulee, on se vain motoristisankarimme etu hänen keskittyessä suoraan edessä olevaan tiehen, eikä mihinkään opastekyltteihin. Huom!(Oletuksena tien pätkä jossa ei risteyksiä!)

Kumpi näistä nyt reagoi nopeammin, autoilija vaiko motoristi?
Mikä ihme tässä on niin vaikeaa? Minähän linkitin reaktioajoista kertovan sivun, mutta vetomiehiä ei sitä kiinnosta lukea.

Ko. sivulla nimenomaan mainitaan yhtenä reaktioaikoihin vaikuttavana asiana aivojen kognitiivista lohkoa kuormittavat asiat: puhelimeen puhuminen ym. muut häiriötekijät. Ko. sivulla myös sanotaan, että valpas kuljettava reagoi nopeammin kuin sellainen, jolle tilanteet tulevat täytenä yllätyksenä. Käden pitäminen jarrulla auttaa asiaa entisestään.

Valpas kuljettaja siis reagoi nopeammin kuin ei-valpas? Onko se joku uutinen? Pointti on se, että valpaskaan kuski ei pysty 0,2 sekunnissa kuin vaistonvaraiseen reaktioon, eikä se monesti ole se oikea jos tilanne on sellainen, että reaktioajalla on väliä.

Toisaalta, vaikka vetomiehen silmistä olisi kuuma linja pyörän jarrusylintereihin, pysähtymismatka 250km/h vauhdista keskivertopyörällä on aika paljon enemmän kuin autoilijalla, jonka reaktioaika on 1,5s ja nopeus 80km/h. Erotus lienee jotain toista sataa metriä edellyttäen, että motoristi osaa käyttää jarruja.
 
Tuollaisesta ärsyketulvasta voidaan juurikin puhua perus autoilijan kohdalla.

Autoa ajetaan hieman väsyneenä vakionopeudensäädin päällä, kuunnellaan mankkarista musiikkia, puhutaan samalla puhelimessa ja ajatellaan jo jotain kolmatta asiaa. Takapenkillä lapset tappelee ja vieressä vaimo koittaa ohjata autoa hyvillä vinkeillään.

vs.

Motoristi ajaa adrenalinista ja kahvista pirteänä hyvällä kelillä, kohtalaisella asfaltilla hetkellistä harkittua ylinopeutta ja tarkoituksena on selvitä kotiin hengissä. Ajotekniikka on kunnossa ja sormet lepäävät koko ajan jarrukahvalla, kun kuljettaja on valmis jarruttamaan minkä tahansa normaalista poikkeavan asian nähdessään.

Ja kun se putkinäkö tulee, on se vain motoristisankarimme etu hänen keskittyessä suoraan edessä olevaan tiehen, eikä mihinkään opastekyltteihin. Huom!(Oletuksena tien pätkä jossa ei risteyksiä!)

Kumpi näistä nyt reagoi nopeammin, autoilija vaiko motoristi?
Mikä ihme tässä on niin vaikeaa? Minähän linkitin reaktioajoista kertovan sivun, mutta vetomiehiä ei sitä kiinnosta lukea.

Ko. sivulla nimenomaan mainitaan yhtenä reaktioaikoihin vaikuttavana asiana aivojen kognitiivista lohkoa kuormittavat asiat: puhelimeen puhuminen ym. muut häiriötekijät. Ko. sivulla myös sanotaan, että valpas kuljettava reagoi nopeammin kuin sellainen, jolle tilanteet tulevat täytenä yllätyksenä. Käden pitäminen jarrulla auttaa asiaa entisestään.

Valpas kuljettaja siis reagoi nopeammin kuin ei-valpas? Onko se joku uutinen? Pointti on se, että valpaskaan kuski ei pysty 0,2 sekunnissa kuin vaistonvaraiseen reaktioon, eikä se monesti ole se oikea jos tilanne on sellainen, että reaktioajalla on väliä.

Toisaalta, vaikka vetomiehen silmistä olisi kuuma linja pyörän jarrusylintereihin, pysähtymismatka 250km/h vauhdista keskivertopyörällä on aika paljon enemmän kuin autoilijalla, jonka reaktioaika on 1,5s ja nopeus 80km/h. Erotus lienee jotain toista sataa metriä edellyttäen, että motoristi osaa käyttää jarruja.
Tähän ketjuun tulee sen verran viestejä, ettei kaikkia linkkejä tule luettua, eikä tähän asiaan nyt mitään ihme artikkelia edes tarvita, kun puhutaan päivänselvistä asioista.

Aika pitkälle sitä tuollaisessa nopeammassa tilanteessa mennään juurikin vaistojen varassa ja siksi täällä moni väittääkin reaktioiden olevan tällöin terävimmillään.

Ei kai kukaan nyt yritäkkään väittää, että 250km/h vs. 80 km/h vertailu olisi mitenkään mahdollinen. Ehkä motarilla joku kahvikuppi kädessä 120km/h ja tarkkaavainen 200 km/h voisi tulla kysymykseen.


PS. Itse en lukeudu vetomiehiin, mutta ei minusta kukkistakaan kovin helpolla saa, etenkin jos heidän näkemyksensä ovat tässäkin ketjussa nähdyn mustavalkoiset.
 
Jep. Asia ei ole yhtään sen vaikeampi tai monimutkaisempi, kuin tuo ruuhkassa kävely. Nuo 1.3s reagointiajat ovat tosissaan ihan täyttä tuubaa.
Seuraavan kerran kun teillä on vetomiespäivät, niin koittakaahan ensin seuraavaa:

Kaksi vetomiestä kävelee peräkkäin 0,5 metrin välein normaalia vauhtia. Yhtäkkiä edellä kävelevä pysähtyy niille sijoilleen. Takana tuleva ei pysähdy 0,2 sekunnissa sen jälkeen, vaikka sitä nimenomaan yrittää. Puhumattakaan siitä, että vastaava tilanne tulee yllättäen. En väitä, että siinä menee 1,3 sekuntia, mutta ei onnistu 0,2 sekunnissa.

En jaksa enää selittää enempää päivänselviä asioita, joten muut saavat jatkaa (jos jaksavat).

Edit. Dabsterille vielä: minä en moralisoi tässä ylinopeuksia, vaan olen yrittänyt sanoa, että vetomiesten reaktiot eivät ole niin nopeat kuin he luulevat. Noita asioita on tutkittu paljon, joten mutuilulla voi vain suggeroida itseään.
 
peltoaukea, 200m suoraa. puolivälistä pukkaa traktori eteen, auto tulee vastaan.

- kukkahattu 80km/h ja 1,3s reaktiot
- vetomies 160km/h ja 0,2 reaktiot

miten kävi?
 
peltoaukea, 200m suoraa. puolivälistä pukkaa traktori eteen, auto tulee vastaan.

- kukkahattu 80km/h ja 1,3s reaktiot
- vetomies 160km/h ja 0,2 reaktiot

miten kävi?
Ei mitenkään. Vetomies voi pellolle siirtyessään joutua hetkellisesti ylittämään maastoliikennelain säätämän 60 km/h maksiminopeuden, mutta koska se on vaaran välttämiseksi tarpeellista, ei tekoa voida pitää rangaistavana.
 
Back
Ylös