vetomies ja Tylyttäjä: mahdollisen vaaratilanteen sattuessa kuluva miettimisaika ei ole mitään syvällistä pohdiskelua, vaan tilanneanalyysi tapahtuu aivoissa itsestään (jopa vetomiehillä).
Jos ajaa 250km/h kaksikaistaisella maantiellä, tulee siinä aistihavaintoja melko huimaa tahtia. Kaikki näköärsykkeet päätyvät aivoihin, jotka päättävät mitä tehdä eri ärsykkeille: tienpinnan muutokset, mitä tiellä näkyy horisontissa, mitä tien laidoilla on jne.
Esimerkkinä vaikkapa tienpinta. Minä en ainakaan maantiellä paina jarrua jos tienpinnan muutokset ovat normaaleja. Edes uusi asvaltti ei ole virheetöntä. Eihän sitä voi ajaa tiellä ollenkaan, jos aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain. Teistä vetomiehistä en tiedä. Aivot siis koko ajan prosessoivat silmien syöttämää dataa ja analysoivat, että onko syytä reagoida jotenkin. Ajoradan reunalla oleva tupakka-aski ei vaadi välttämättä reagoimista kun taas keskellä ajolinjaa oleva kivi voi vaatia.
Myönnättepä tai ette, niin teidänkin aivoissanne pyörii 250km/h maantiellä ajaessa monimutkaisempi prosessi kuin se teidän olettama "vaaratilanteessa jarrua"-prosessi. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä riittää kun vain reagoi ärsykkeeseen. Ärsykettä ei siis tarvitse käsitellä sen kummemmin. Ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja reaktioajoista voi lukea lisää vaikka netistä. Ihmisen reaktioaikoja on maailmalla tutkittu paljonkin, joten parin vetomiehen subjektiivisilla kokemuksilla ei voi tässä asiassa paljon argumentoida.
Jos ajaa 250km/h kaksikaistaisella maantiellä, tulee siinä aistihavaintoja melko huimaa tahtia. Kaikki näköärsykkeet päätyvät aivoihin, jotka päättävät mitä tehdä eri ärsykkeille: tienpinnan muutokset, mitä tiellä näkyy horisontissa, mitä tien laidoilla on jne.
Esimerkkinä vaikkapa tienpinta. Minä en ainakaan maantiellä paina jarrua jos tienpinnan muutokset ovat normaaleja. Edes uusi asvaltti ei ole virheetöntä. Eihän sitä voi ajaa tiellä ollenkaan, jos aina pitää jarruttaa kun havaitsee jotain. Teistä vetomiehistä en tiedä. Aivot siis koko ajan prosessoivat silmien syöttämää dataa ja analysoivat, että onko syytä reagoida jotenkin. Ajoradan reunalla oleva tupakka-aski ei vaadi välttämättä reagoimista kun taas keskellä ajolinjaa oleva kivi voi vaatia.
Myönnättepä tai ette, niin teidänkin aivoissanne pyörii 250km/h maantiellä ajaessa monimutkaisempi prosessi kuin se teidän olettama "vaaratilanteessa jarrua"-prosessi. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä riittää kun vain reagoi ärsykkeeseen. Ärsykettä ei siis tarvitse käsitellä sen kummemmin. Ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja reaktioajoista voi lukea lisää vaikka netistä. Ihmisen reaktioaikoja on maailmalla tutkittu paljonkin, joten parin vetomiehen subjektiivisilla kokemuksilla ei voi tässä asiassa paljon argumentoida.