Motoristi yritti ajaa poliisien päälle

[dabster]

Tuolla joku peräänkuulutti testiä jolla voisi tuota reaktioaikaa mitata. Nyt on keksitty sellainen, eikä maksa paljoa. Testiin tarvitset vain 30 cm viivoittimen(pidemmät on tarkoitettu vanhainkotiin) ja kaverin joka osaa tehdä testin kunnolla.

Testin kulku:

- Anna kaverille se viivotin ja asettukaa seisomaan tai istumaan naamat vastakkain.

- Ojenna "parempi" kätesi eteen ja ota ns. pinsettiote(peukku ja etusormi). Voit testata myös toisella kätösellä, vaikkapa vertailun vuoksi.

- Sormien väli voi olla tuollainen ~3-4 cm.

- Kaveri asettaa viivoittimen kärjen sormiesi väliin ja kun sanot, että testi voi alkaa, kaveri odottaa satunnaisen ajan kunnes tiputtaa viivaimen.

- Arvasit oikein, sinun tulisi saada se viivain kiinni.

- Lukekaa cm asteikolla kuinka monta senttiä viivain ehti pudota.

- Toista testi muutamia kertoja, sitten voitte vaihtaa kaveria.

Testi toimii hyvin jos se suoritetaan eleettömän tieteellisesti, eikä yritetä hämätä kaveria, heiluta, höpötellä testiä tehdessä yms. monkeybusinesta.

Tuloksia voi pistää vaikkapa tähän ketjuun, niin joku voi sitten laskea niistä miten kauan aikaa meni silmähavainnosta viivaimen nappaamiseen.

PS. Jos joku ei saa koko viivainta kiinni, voi pyörän avaimet lähettää minulle tai lähemmälle poliisiasemalle ilman erillistä korvausta. En veloita myöskään pyörän noutokustannuksia.

 

[vetomies]

PS. Jos joku ei saa koko viivainta kiinni, voi pyörän avaimet lähettää minulle tai lähemmälle poliisiasemalle ilman erillistä korvausta. En veloita myöskään pyörän noutokustannuksia.

Kukkahatuille tiedoksi, että viivaimen on hyvä olla vähintään 8.3 metrin mittainen, niin sen kiinniottaminen onnistuu tuon aiempana määritellyn reaktioajan puitteissa.

 

[NOx]

- Kaveri asettaa viivoittimen kärjen sormiesi väliin ja kun sanot, että testi voi alkaa, kaveri odottaa satunnaisen ajan kunnes tiputtaa viivaimen.

Jos tuohon lisäisi vielä vaikka punaisen ja vihreän valon, niin vaikeusaste nousisi edes hieman. Vihreän palaessa saa yrittää ja ottaa kopin, punaisella otetusta kopista tai yrityksestä kaveri lämäsee turpaan heti.

 

[Huru-ukko]

Kukkahatuille tiedoksi, että viivaimen on hyvä olla vähintään 8.3 metrin mittainen, niin sen kiinniottaminen onnistuu tuon aiempana määritellyn reaktioajan puitteissa.

Perhana, aattelin ensin, että oot laskenu väärin. Mutta totta se on. Runsaan 8 metriä pitkän viivottimen saa vielä just ja just kiinni, jos reaktioaika on tuo 1,3 sekkaa.

0,2 sekunnin miehet tarraa viivaimeen jo 20 sentin kohdalla, mutta 0,3 sekunnin hitaat tarttee jo yli 43 senttiä pitkän viivaimen saadakseen sen kiinni.

 

[terkale]

Tuolla joku peräänkuulutti testiä jolla voisi tuota reaktioaikaa mitata. Nyt on keksitty sellainen, eikä maksa paljoa. Testiin tarvitset vain 30 cm viivoittimen(pidemmät on tarkoitettu vanhainkotiin) ja kaverin joka osaa tehdä testin kunnolla.

Yhdellä viivaimella tuo mittaa tietynlaista reaktionopeutta, vaikka sitä että seisotaan liikennevaloissa odottamassa vihreää.

Edes hiukan lähempänä liikenteessä tarvittavaa reaktiota on testi jossa on kaksi kättä, kaksi viivainta ja kaveri sitten pudottaa satunnaisesti jommankumman viivaimen.

 

[pitkäkoipi]

Alleolevan linkin takaa löytyy hieman syvällisempää tietoa siitä, mikä on autoilijan reaktioaika ja mitkä asiat siihen vaikuttavat:

http://www.visualexpert.com/Resources/reactiontime.html

Tässä pääkohdat suomeksi:
- Reaktioaika koostuu seuraavista komponenteista: 1) henkinen käsittelyaika (aistimus+havainnon tunnistaminen+valppaus[tilanteen tulkinta]+toimintamallin valinta) 2) Liikeaika (esim. kaasunvapauttaminen ja jarrutuksen aloittaminen) 3) Jarrutusaika
- Valppauden vaikutus reaktioaikaan: 1) Odotettu tapahtuma = 0,7s, 2) Odottamaton tapahtuma = 1,25s, 3) Yllätys 1,5s
- Automaattiset reaktiot ovat nopeita, mutta reaktio voi olla väärä: oikealta tulevaa autoa väistetään vaistomaisesti vasemmalle
- Iän myötä reaktioajat hiukan tippuvat
- Signaalin laatu: on vaikea arvioida kaukana edessä olevan kohteen nopeutta (onko se pysähdyksissä, liikkuuko, kiihdyttääkö). Oma liike vaikeuttaa arviointia entisestään. Normaalisti tiellä ei ole pysähtyneitä auto, joten moisen tajuaminen ottaa lisäaikaa
- Näkyvyys vaikuttaa reaktioaikaan: kontrasti, sää, ääreisnäkö. Näkökenttä luonnollisesti kapenee nopeuden kasvaessa.
- Vasteen monimutkaisuus: sarvien kääntäminen vaatii vähemmän reaktioaikaa kuin esim. kaasun päästäminen ja jarrutuksen aloittaminen

Tuossa ei sinänsä ole mitään uutta ainakaan minulle. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä saan tuloksia 0,160-0,180s, mikä on keskimääräistä (~0,200s) paremmin. Tuohon siis pääsee kun tuijottaa näyttöä sormi hiiren napilla odottaen, että ruutu vaihtaa väriä. Ei tarvita tohtorintutkintoa tajutakseen, että aivoilla menee kauemmin aikaa jos pitää oikeasti analysoida mitään tehdään seuraavaksi. Jokainen voi tietysti aivan vapaasti uskotella itselleen oman reaktioaikansa liikenteessä olevan alle 0,200s. Jotenkinhan itsensä pitää suggeroida, että ei tunne olevansa vaaraksi liikenteessä ajaessaan 250km/h normaalilla kaksikaistaisella maantiellä.

 

[pecha]

Korreloisikohan tämä täälläkin ilmeisen kovassa kurssissa oleva Vetomiehuus, ts.kaiken osaaminen, havaitseminen ja hallitseminen sekä ajotaitojen oletettu ylivertaisuus muihin nähden mahdollisesti jotenkin nuoruuden ja hurjuuden kanssa?

HS:
Nuorten kuljettajien riski ajaa kuolonkolari on yli kaksinkertainen. 18–24-vuotiaat ajavat neljänneksen kuolonkolareista, vaikka heitä on ajokortinhaltijoista vain kymmenesosa.

 

[dabster]

Tuolla joku peräänkuulutti testiä jolla voisi tuota reaktioaikaa mitata. Nyt on keksitty sellainen, eikä maksa paljoa. Testiin tarvitset vain 30 cm viivoittimen(pidemmät on tarkoitettu vanhainkotiin) ja kaverin joka osaa tehdä testin kunnolla.

Yhdellä viivaimella tuo mittaa tietynlaista reaktionopeutta, vaikka sitä että seisotaan liikennevaloissa odottamassa vihreää.

Edes hiukan lähempänä liikenteessä tarvittavaa reaktiota on testi jossa on kaksi kättä, kaksi viivainta ja kaveri sitten pudottaa satunnaisesti jommankumman viivaimen.

Ai sulla toi kytkin ja jarru jotenkin vaihtaa paikkaa silloin tällöin!?

Mun jarrukahva kun on aina löytynyt siitä oikealta puolelta etu- ja keskisormen alta..

 

[vetomies]

- Automaattiset reaktiot ovat nopeita, mutta reaktio voi olla väärä: oikealta tulevaa autoa väistetään vaistomaisesti vasemmalle

Tuossa ei sinänsä ole mitään uutta ainakaan minulle. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä saan tuloksia 0,160-0,180s, mikä on keskimääräistä (~0,200s) paremmin. Tuohon siis pääsee kun tuijottaa näyttöä sormi hiiren napilla odottaen, että ruutu vaihtaa väriä. Ei tarvita tohtorintutkintoa tajutakseen, että aivoilla menee kauemmin aikaa jos pitää oikeasti analysoida mitään tehdään seuraavaksi.

Jos ajaa lujaa prätkällä, ei yllättävissä tilanteissa mitään syvällistä analyysiä tai miettimistaukoa tarvita; luonnollinen, oikea, automaattinen ja nopea reaktio on löysätä kaasua ja jarruttaa. Hidastamisen aikana on sitten aikaa pähkäillä, kannattaako hidastaa edelleen, väistää, vai painaa kaasua.

Tämä siis normaaliliikenteessä, jos ajetaan huomattavan lujaa. Ainoastaan radalla kilpailun aikana voi joutua miettimään, kannattaako hidastaa.

Jos tuo oletus 1.3 sekunnin sytytyslangasta pitäisi paikkaansa, olisi esimerkiksi mutkatiellä ajaminen lähes mahdotonta; joka mutkassa joutuisi tekemään syvällisen analyysin, kumpaan suuntaan kannattaa kääntää ja kuinka paljon. Myöskään kävely ruuhkaisella jalkakäytävällä ei onnistuisi lainkaan.

 

[dabster]

Jotenkin tuntuu, että näissä viranomaisten ilmoituksissa reaktioajoista ja jarrutusmatkoista on esitetty nämä worst-case tulokset.
Eli otetaan testiin sata ukkoa ja akkaa, sitten katsotaan että tuossa on keskikohta - mutta myös noilla häntäpään tyypeillä on voimassaolevat kortit, joten ilmoitettu tulos pitää ottaa sieltä huonoimmasta päästä, ettei tulokset anna liian optimistista kuvaa niille oikeasti hitaille tyypeille.

Piruko näistä tietää, ajakaa tilanteen ja kykyjenne mukaan..

 

[Tylyttäjä]

- Automaattiset reaktiot ovat nopeita, mutta reaktio voi olla väärä: oikealta tulevaa autoa väistetään vaistomaisesti vasemmalle

Tuossa ei sinänsä ole mitään uutta ainakaan minulle. Yksinkertaisissa reaktioaikatesteissä saan tuloksia 0,160-0,180s, mikä on keskimääräistä (~0,200s) paremmin. Tuohon siis pääsee kun tuijottaa näyttöä sormi hiiren napilla odottaen, että ruutu vaihtaa väriä. Ei tarvita tohtorintutkintoa tajutakseen, että aivoilla menee kauemmin aikaa jos pitää oikeasti analysoida mitään tehdään seuraavaksi.

Jos ajaa lujaa prätkällä, ei yllättävissä tilanteissa mitään syvällistä analyysiä tai miettimistaukoa tarvita; luonnollinen, oikea, automaattinen ja nopea reaktio on löysätä kaasua ja jarruttaa. Hidastamisen aikana on sitten aikaa pähkäillä, kannattaako hidastaa edelleen, väistää, vai painaa kaasua.

Tämä siis normaaliliikenteessä, jos ajetaan huomattavan lujaa. Ainoastaan radalla kilpailun aikana voi joutua miettimään, kannattaako hidastaa.

Jos tuo oletus 1.3 sekunnin sytytyslangasta pitäisi paikkaansa, olisi esimerkiksi mutkatiellä ajaminen lähes mahdotonta; joka mutkassa joutuisi tekemään syvällisen analyysin, kumpaan suuntaan kannattaa kääntää ja kuinka paljon. Myöskään kävely ruuhkaisella jalkakäytävällä ei onnistuisi lainkaan.

Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen. Vaikka sitten jälkikäteen usein huomaakin, että ei olisi tarvinnutkaan jarruttaa. Parempi näin päin.. Usein on myös tullut tarpeeseen se jarrutus.

Uskoisin, että kaikilla kohtuu täysjärkisillä motoristeilla on ihan samalla tavalla.

Kukkisten mielestä ei voi olla mahdollista, vaikka tuo on ihan automaattista suurimmalle osalle ihmisistä. Kukkisten mielestä ko. tavalla ajattelevat ja ajavat ylentävät itsensä "superihmisiksi", vaikka tuo on ihmiselle ihan normaali toimintatapa.

 

[Röllixv]

Nyt kun on todistettu että kukkahattujen reaktioaika on 1,3s ja vetomiesten vaikka 0,3s niin aletaan kaivaa lisää metrejä... sekunti kun vähennetään niin matka lyhenee 55m, vielä pitää kaivaa 60m jotta päästään alimpiin arvioihin. Ai niin, vetomieshän ajaa vain superpitävällä ja sileällä asfaltilla... ja ruotsinlauttaa vastaava ilmanvastus jarruttaa loput, myöskin fysiikanlait saattavat muuttua jarrutuksen ajaksi.

Olen ollut mukana kun noita jarrutusmatkoja arvioidaan ja testataan ihan käytännössä(tosin autoilla) ja lähes poikkeuksetta jarrutusmatka on ollut selvästi pitempi kuin arvio. Tosin vetomieshän ei tee virheitä, ennen sitä viimeistä.

 

[vetomies]

Olen ollut mukana kun noita jarrutusmatkoja arvioidaan ja testataan ihan käytännössä(tosin autoilla) ja lähes poikkeuksetta jarrutusmatka on ollut selvästi pitempi kuin arvio.

Sitten osaat varmaan kertoa muita foorumin jäseniä paremmin, paljonko on jarrutusmatka esimerkiksi 300 km/h -> 0 tai 200 km/h -> 0
Entä hidastuvuus eri nopeuksissa?

 

[dabster]

Nyt kun on todistettu että kukkahattujen reaktioaika on 1,3s ja vetomiesten vaikka 0,3s niin aletaan kaivaa lisää metrejä... sekunti kun vähennetään niin matka lyhenee 55m, vielä pitää kaivaa 60m jotta päästään alimpiin arvioihin. Ai niin, vetomieshän ajaa vain superpitävällä ja sileällä asfaltilla... ja ruotsinlauttaa vastaava ilmanvastus jarruttaa loput, myöskin fysiikanlait saattavat muuttua jarrutuksen ajaksi.

Olen ollut mukana kun noita jarrutusmatkoja arvioidaan ja testataan ihan käytännössä(tosin autoilla) ja lähes poikkeuksetta jarrutusmatka on ollut selvästi pitempi kuin arvio. Tosin vetomieshän ei tee virheitä, ennen sitä viimeistä.

Ensinnäkin, kuka hullu ajaa esim. 200km/h huonolla asfaltilla tai soralla?

Toiseksi, kurviin tullessa ja katteen takaa ylös jarrutukseen noustaessa tuo ilmanvastus on kyllä ihan todellinen suure, joka vaikuttaa pysähtymismatkaan. Yritäppä autolla samaa, ja vaikka sulla avoauto olisikin, on siinä massaa hieman enemmän kuin pyörässä.

Kolmanneksi, siinä ajassa kun autossa nostat jalan kaasulta (pohjassa?) ja painat jarrua, on mopomies kerinnyt puristamaan sormensa yhteen jo moneen kertaan.

Tarkoitatko tuolla "arviolla" kuskin omaa arviota pysähtymismatkasta, vaiko laskennallista arviota?

 

[Röllixv]

Olen ollut mukana kun noita jarrutusmatkoja arvioidaan ja testataan ihan käytännössä(tosin autoilla) ja lähes poikkeuksetta jarrutusmatka on ollut selvästi pitempi kuin arvio.

Sitten osaat varmaan kertoa muita foorumin jäseniä paremmin, paljonko on jarrutusmatka esimerkiksi 300 km/h -> 0 tai 200 km/h -> 0
Entä hidastuvuus eri nopeuksissa?

Eipä niitä ole nyt ohjelmoituna "ajotietokoneeseeni", laskemaanhan ne suunnilleen pystyisi mutta alkaa päähän sattua.

Tuon lainauksen pointti oli siis se että ihmiset arvioivat lähes poikkeuksetta jarrutusmatkansa väärin.

 

[mjtee]

Ei tarvita tohtorintutkintoa tajutakseen, että aivoilla menee kauemmin aikaa jos pitää oikeasti analysoida mitään tehdään seuraavaksi.

Jos ajaa lujaa prätkällä, ei yllättävissä tilanteissa mitään syvällistä analyysiä tai miettimistaukoa tarvita; luonnollinen, oikea, automaattinen ja nopea reaktio on löysätä kaasua ja jarruttaa. Hidastamisen aikana on sitten aikaa pähkäillä, kannattaako hidastaa edelleen, väistää, vai painaa kaasua.

Tämä siis normaaliliikenteessä, jos ajetaan huomattavan lujaa. Ainoastaan radalla kilpailun aikana voi joutua miettimään, kannattaako hidastaa.

Jos tuo oletus 1.3 sekunnin sytytyslangasta pitäisi paikkaansa, olisi esimerkiksi mutkatiellä ajaminen lähes mahdotonta; joka mutkassa joutuisi tekemään syvällisen analyysin, kumpaan suuntaan kannattaa kääntää ja kuinka paljon. Myöskään kävely ruuhkaisella jalkakäytävällä ei onnistuisi lainkaan.

Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen. Vaikka sitten jälkikäteen usein huomaakin, että ei olisi tarvinnutkaan jarruttaa. Parempi näin päin.. Usein on myös tullut tarpeeseen se jarrutus.

Uskoisin, että kaikilla kohtuu täysjärkisillä motoristeilla on ihan samalla tavalla.

Juu sama toimintamalli ihan normaalinopeudessakin. En minä löydä montaakaan pätkää tästä kaupungista, missä ajelisin "1,3s moodissa" esim kytkinkäsi reidellä. Joka risteyksessä niin valmiina kuin suinkin jaksaa ja muistaa - oli nopeutta minkä verran tahansa. Hyvin usein nopeuteni esim kääntyvää autoa kohdatessa on rajoitusnopeutta alempi - toiminta alkaa jo ENNEN vaaratilannetta. Saatan myös ajaa kohtaushetkellä ylinopeutta, jos näen, että siten ehdin kohdata auton ennen risteystä, jonne se kääntyy.

Tervejärkinen vetomieskin sovittaa nopeutensa siten, että reagoimaan ja toimenpiteisiin ehtii. Tervejärkinen kukkahattu tekee varmasti saman. Idiootteja löytyy varmasti, mutta ylinopeudesta en leimaa otsaan vielä löisi. Se tässä tuntuu tavoitteena osalla olevan. Lainsäätäjän asettama rajoitusnopeus ei takaa sitä, että kaikkea voisi väistää saati pysäyttää eikä se myöskään takaa eloonjäämistä tai vähäisiä vammoja.

Ollappa keskusteluun osallistuvien ihmisten ajamisesta videot, niin voitaisiin tuomita ihan surutta. Loppuviimeinhän tässä ei tiedetä miten kukin ajaa. Harmi vain kun moiset videot varmasti kiinnostavat myös muita tahoja.

 

[vetomies]

Tuon lainauksen pointti oli siis se että ihmiset arvioivat lähes poikkeuksetta jarrutusmatkansa väärin.

Ainakin sellaiset ihmiset, jotka eivät ole kyseisen kaltaista jarrutusta koskaan suorittaneet. Jo tuhatkin toistoa alkaa tuoda tuntumaa, miten pyörä pysähtyy.

 

[Daredevil]

Tuon lainauksen pointti oli siis se että ihmiset arvioivat lähes poikkeuksetta jarrutusmatkansa väärin.

Pitää paikkansa. Radalla ajavista 99.99 % jarruttaa enemmän tai vähemmän liian aikaisin. Ja ettei kenellekään huonolle ja surkealle tule paha mieli, myös minä kuulun tuohon liian aikaisin jarruttavien joukkoon

Käykäähän kaikki kokeilemassa kahtaa sataa, niin tiedätte ettei se ole nykyaikaisella pyörällä ja oikeassa paikassa mikään kummoinen vauhti. Siinä samalla voi hieman nostella päätä pleksin takaa ja lopuksi reilusti puristaa jarrukahvasta.

 

[NOx]

Jos tuo oletus 1.3 sekunnin sytytyslangasta pitäisi paikkaansa, olisi esimerkiksi mutkatiellä ajaminen lähes mahdotonta; joka mutkassa joutuisi tekemään syvällisen analyysin, kumpaan suuntaan kannattaa kääntää ja kuinka paljon. Myöskään kävely ruuhkaisella jalkakäytävällä ei onnistuisi lainkaan.

Ihan samaa mieltä. Itse ainakin ole koko ajan "varpaillani" ja valmiina jarruttamaan pienenkin edessä näkyvän häiriön johdosta, jos ajan reippaammin. Jarrutankin sitten heti varmuuden vuoksi, jos jotain havaitsen. Vaikka sitten jälkikäteen usein huomaakin, että ei olisi tarvinnutkaan jarruttaa. Parempi näin päin.. Usein on myös tullut tarpeeseen se jarrutus.[/QUOTE]
Käytännössä jokainen ajaa noin, valmiina jarruttamaan. Ei sitä varmaan tarvitse erikseen mainita. Mutta onpa erikoinen tyyli ajella mutkatietä tai rataa tyyliin reaktioiden perusteella. Vedetään mutkasta ulos - a-ha suoraa - jaa, nyt tämä suora näytti loppuvan, JARRUA! Ja sitten sovitetaan pyörää ajolinjalle? Menkää ny. Taatusti katsotte vieraalla tiellä jo mutkasta auetessa minne se vie ja ajolinjaa aletaan hieromaan kohilleen heti eikä vasta suoran päässä.

Hyvä kun huomasit mainita tuon, että jälkikäteen huomaa ettei olisikaan tarvinnut. Reaktiosi oli siis ehkä nopea, mutta valinta oli väärä eli et olisi läpäissyt go/no go -testiä. Siinä se on lyhyesti.

 

[vetomies]

Mutta onpa erikoinen tyyli ajella mutkatietä tai rataa tyyliin reaktioiden perusteella. Vedetään mutkasta ulos - a-ha suoraa - jaa, nyt tämä suora näytti loppuvan, JARRUA! Ja sitten sovitetaan pyörää ajolinjalle? Menkää ny. Taatusti katsotte vieraalla tiellä jo mutkasta auetessa minne se vie ja ajolinjaa aletaan hieromaan kohilleen heti eikä vasta suoran päässä.

Joo mutkassa vedetään roikkumalla ja kun mutka loppuu, roikutaan vielä 1.3 sekuntia lisää, sitten oikaistaan pyörä, mietitään taas 1.3 sekuntia, sitten avataan kaasu. Mitenkään muutenhan tuota ei kai pystyisi tekemään, jos kerran toiminnon aloittamisen ja havainnon välinen ero on noin pitkä? Samaan tyyliin kun hätäjarrutusta ei voi aloittaa, ellei ole varma onko tiellä seisova elukka metsäpeura vain sen puoliksi kesytetty muoto, poro ja ellei ole varma siitä, että törmäys on väistämätön.
Myöskin kävely on tavattoman vaikeaa; 1.5 m/s löntystelevät kansalaiset törmäilevät jatkuvasti toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että pelkkä reagointi vaatisi 3.9 metrin turvaetäisyydet, ja sen lisäksi tulee vielä monojen pohjakuvioinnista riippuva pysäytysmatka. Usein näkee jalkakäytävillä ja ostoskeskuksissa käytettävän huomattavasti pienempiä turvaetäisyyksiä, mihin poliisin olisi mielestäni syytä puuttua.