-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Moottoripyöräily selkävaivaisena?
- Keskustelun aloittaja Miq
- Aloituspäivä
Oikeesto ei hirveesti muistikuvia millaisia unia Tramalin syömisen aikana, mutta heti kun lopetin ne niin kolme yötä aivan levottomia....
mullakin panacodista loppui potku kun roppa tottui niihin.muuta ei enää tapahtunu ku että jäykän selän lisäksi oli p....kin jäykkä kuin rautakanki!!yritä siinä sitten käydä tarpeilla
.nyt on uusi lääkitys,ardinex.kyllä ainakin vähän poistaa pakotusta että sai nukutuksi.tukiliiviä ei kannata pitaa liikaa koska mitä enemmän pystyy liikkumaan ilman liiviä,sitä paremmin lihakset pysyy kondiksessa.joskus on vaan pakko käyttää tukena.
2007 syksyllä 23-vuotiaana alkoi pikkuhiljaa urheilun jälkeen venytellessä tuntumaan pientä kipua oikean jalan takaosassa. Siitä mentiin muutama viikko, niin jaloille ei enää noustu ja kivut oli makuullakin sitä luokkaa että saatanaa kutsuttiin vedet silmissä välillä äänekkäästikin apuun. jalasta katosi osittain tunto. Pahimpaan aikaan tramalit, panacodit, morfiinijohdannaiset jne. oli kuin karkkia olisi napsinut. Kuukausien jälkeen kun lopulta pääsi magneettikuvaan löytyi se prolapsi joka hermoa painoi. Leikkaukseen ei ryhdytty kun kivut kuitenkin h-i-t-a-a-s-t-i vähenivät. Talvi meni toipumiseen, opiskeluun tuli välivuosi, mutta mikä tärkeintä kesällä pääsi jälleen mopon selkään ja töihin.
Itselle tuli muutoksia mopoilun suhteen. Koko ikäni olen urheilua harrastanut ja kun kilpailuhenkinen olen ja aina haaveillut moottoriurheilusta ostin lopulta enduropyörän. Tarkoituksena oli alkaa kilpailla seuraavana kesänä. Vuoden ehdin treenata ennenkuin kivut alkoivat. Kilpailuhaaveet ja koko harrastus jäi siihen. Pyörän möin pois
Nyt mennään taas kadulla, tosin pyörällä pääsee tarpeen tullen maastoon ja ajoasento on minulle passeli. Suzuki DR800s.
Kesä meni ihan mukavasti särkylääkkeitä ei tarvinnut, tosin tieto siitä että selkä ei terve ollut oli jatkuvasti. Tiettyjä liikkeitä joutui välttämään, kun kivut muistuttivat olemassaolostaan aika-ajoin.
Tulipa jälleen talvi... Nyt selvittiin vuodenvaihteen yli. Tammikuun alussa 2009 aamulla huomasin että nyt on selkä kipeämpi kuin pitkään aikaan. Ennen puoltapäivää tiesin että taas mennään, muutamassa tunnissa kuminauha jalassa taas kiristyi. Jalan takaosassa tuntuu kuin olisi kuminauha kireällä ja kipu on sitä luokkaa kuin puukolla viiltäisi. Välillä tässä oli jo parempia päiviä. Väkisin olen tehnyt vatsalihaksia ja liikkunut keittiön/makuupaikan väliä heittäytyen taas sohvalle kivusta kiemurtelemaan. Tunto jalkapöydässä alkaa heiketä. Parhaana päivänä revin kengät jalkaan ja kävin n. 500m kävelyllä. Viimeisen 200m tultiinkin sitten niin että oikea jalka tuli täysin puujalaksi ja jännä tunne kun yhtäkkiä tuntuu kuin ei jalkaa juuri olisikaan ja vain raahaa sitä perässään. Nyt odotellaan taas kutsua magneettikuvaan Seinäjoelle... Toinen opiskeluvuosi putkeen kankkulan kaivoon.
Ei muutakuin voimia vaan kaikille ketkä siellä tahollaan makailee! Onneksi kivut tulee täköjään enimmäkseen talvella, niin todennäköisesti mopot taas keväällä liikkuvat.
Allekirjoitan kyllä sen että nuo keskivartalon syvät lihakset kannattaa pitää kunnossa. Kiitokset vinkistä tuohon Hoover liikkeeseen. Todella hyvä liike, kas kun ei fysioterapiassa tuota neuvottu.
Itselle tuli muutoksia mopoilun suhteen. Koko ikäni olen urheilua harrastanut ja kun kilpailuhenkinen olen ja aina haaveillut moottoriurheilusta ostin lopulta enduropyörän. Tarkoituksena oli alkaa kilpailla seuraavana kesänä. Vuoden ehdin treenata ennenkuin kivut alkoivat. Kilpailuhaaveet ja koko harrastus jäi siihen. Pyörän möin pois
Nyt mennään taas kadulla, tosin pyörällä pääsee tarpeen tullen maastoon ja ajoasento on minulle passeli. Suzuki DR800s.
Kesä meni ihan mukavasti särkylääkkeitä ei tarvinnut, tosin tieto siitä että selkä ei terve ollut oli jatkuvasti. Tiettyjä liikkeitä joutui välttämään, kun kivut muistuttivat olemassaolostaan aika-ajoin.
Tulipa jälleen talvi... Nyt selvittiin vuodenvaihteen yli. Tammikuun alussa 2009 aamulla huomasin että nyt on selkä kipeämpi kuin pitkään aikaan. Ennen puoltapäivää tiesin että taas mennään, muutamassa tunnissa kuminauha jalassa taas kiristyi. Jalan takaosassa tuntuu kuin olisi kuminauha kireällä ja kipu on sitä luokkaa kuin puukolla viiltäisi. Välillä tässä oli jo parempia päiviä. Väkisin olen tehnyt vatsalihaksia ja liikkunut keittiön/makuupaikan väliä heittäytyen taas sohvalle kivusta kiemurtelemaan. Tunto jalkapöydässä alkaa heiketä. Parhaana päivänä revin kengät jalkaan ja kävin n. 500m kävelyllä. Viimeisen 200m tultiinkin sitten niin että oikea jalka tuli täysin puujalaksi ja jännä tunne kun yhtäkkiä tuntuu kuin ei jalkaa juuri olisikaan ja vain raahaa sitä perässään. Nyt odotellaan taas kutsua magneettikuvaan Seinäjoelle... Toinen opiskeluvuosi putkeen kankkulan kaivoon.
Ei muutakuin voimia vaan kaikille ketkä siellä tahollaan makailee! Onneksi kivut tulee täköjään enimmäkseen talvella, niin todennäköisesti mopot taas keväällä liikkuvat.
Allekirjoitan kyllä sen että nuo keskivartalon syvät lihakset kannattaa pitää kunnossa. Kiitokset vinkistä tuohon Hoover liikkeeseen. Todella hyvä liike, kas kun ei fysioterapiassa tuota neuvottu.
killa
Motorbreath
Hoover-liike pähkylänkuoressa niille, jotka eivät tiedä, mistä puhutaan:
"Staattinen liike on esim. hoover-pito. Liikkeessä ollaan kyynärvarsien ja varpaiden varassa vatsa erittäin tiukkana ja siis takamus alhaalla. Liikettä voi helpottaa laskemalla polvet maahan ja vaikeuttaa nostellen vuorotellen kumpaakin jalkaa irti lattiasta. Liikkeestä on eri variaatioita, voit mm. siirtää painoa vuorotellen eteen ja taakse tai kyljeltä toiselle. Käy koko keskivartalon treenistä ja kehittää erityisesti syviä vatsalihaksia. Tärkeintä on pitää keskivartalo tiukkana koko ajan."
Kroppa siis tarkoitus pitää ikään kuin suorana levynä syvät selkä- ja vatsalihakset aktivoituna, tarakka linjassa ja hartiat "köyryssä" rankaa lapojen välistä nostaen (kun väsyy niin yleensä lapojen välistä linja tippuu ja peräpää nousee). Tuossa mainittujen variaatioiden kera erittäin oiva, helppo perusliike myös laiskalle reenaajalle (ei vaadi hirvittävän pitkää jumppailua). Ihan alkuun kannattaa testailla että miten kauan kestää täysin paikallaan staattisesti tuossa asennossa jäkittäen, se kertoo syvien lihaksien kunnosta jotain. Jos pysyy päälle parin minuutin niin ei ole ihan ripulikunnossa. Jos pullistuma painaa hermoa niin 10 sekuntia voi olla aika paha jo.
OBS! Sanomattakin selvää, mutta ei välttämättä sovellu akuutin kipujakson krampeissa tehtäväksi! Kuitenkin omien kokemuksieni mukaan niitä ekoja varsinaisia reeniliikkeitä venyttelyjen lisäksi mitä yleensä pystyy tekemään. Eikä muuten ole pahitteeksi kellekään vaikkei olisi kuuna päivänä selkävaivoja (vielä) ollut...
"Staattinen liike on esim. hoover-pito. Liikkeessä ollaan kyynärvarsien ja varpaiden varassa vatsa erittäin tiukkana ja siis takamus alhaalla. Liikettä voi helpottaa laskemalla polvet maahan ja vaikeuttaa nostellen vuorotellen kumpaakin jalkaa irti lattiasta. Liikkeestä on eri variaatioita, voit mm. siirtää painoa vuorotellen eteen ja taakse tai kyljeltä toiselle. Käy koko keskivartalon treenistä ja kehittää erityisesti syviä vatsalihaksia. Tärkeintä on pitää keskivartalo tiukkana koko ajan."
Kroppa siis tarkoitus pitää ikään kuin suorana levynä syvät selkä- ja vatsalihakset aktivoituna, tarakka linjassa ja hartiat "köyryssä" rankaa lapojen välistä nostaen (kun väsyy niin yleensä lapojen välistä linja tippuu ja peräpää nousee). Tuossa mainittujen variaatioiden kera erittäin oiva, helppo perusliike myös laiskalle reenaajalle (ei vaadi hirvittävän pitkää jumppailua). Ihan alkuun kannattaa testailla että miten kauan kestää täysin paikallaan staattisesti tuossa asennossa jäkittäen, se kertoo syvien lihaksien kunnosta jotain. Jos pysyy päälle parin minuutin niin ei ole ihan ripulikunnossa. Jos pullistuma painaa hermoa niin 10 sekuntia voi olla aika paha jo.
OBS! Sanomattakin selvää, mutta ei välttämättä sovellu akuutin kipujakson krampeissa tehtäväksi! Kuitenkin omien kokemuksieni mukaan niitä ekoja varsinaisia reeniliikkeitä venyttelyjen lisäksi mitä yleensä pystyy tekemään. Eikä muuten ole pahitteeksi kellekään vaikkei olisi kuuna päivänä selkävaivoja (vielä) ollut...
Kokoajan paranee vointi
Tänään kävelyssä jo alkaa olla täys askel mitta ja vauhtia! No oon sitä treenannutkin jo 18.1. alkaen jolloin cauda oireet laski pystyyn...
En ole edes viitsinut vaivata Viialan terveyden huoltoa, kun se ei varmasti toimi. Kokeilin työterveyden huoltoa (mehiläinen), mut se pysty tarjoon lähinnä lääkkeitä ja toiveen et joskus oon takas töihin. Ja tietty lähetteen TAYSiin mihin sitten kiirehdittynä pääsikin jo 1,5kk odotuksella
Kävin mä kyllä kolmesti päivystyksessäkin tarkastaan ettei tarvii mitään nopeita toimia kun oli tietyt kriittiset alueet aivan tunnottomat, mut aina saatiin helpottaan tietyssä asennossa levossa...
Kun hermo kivut karkaa ihan kokonaan (kodeiini, tramadooli polku kokeiltu) niin itse voin suositella noita kipukynnyksen ja neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettuja masennuskipu/epilepsia lääkkeitä (esim. triptyl tai lyrica) ennen kuin menee hirteen. Niitä määrätään yleensä vasta kun noi tava nappulat menettää tehonsa mut sain onneksi ton lyrican heti kun karkasi oikeassa jalassa hermokivut niin ettei niitä saannut kuriin millään. Noissa on se hyvä puoli ettei tarvii popsia muita pillereitä niin palkjon ja ne ehkäisee hermokivun kroonistumisen eli kipu jää kukkuman vaikkei lähdettä olekaan. Ja ne tosiaan estää pahimmat kivun tuottamat depressiot (ajatus köyden jatkoksi yms.).
Olenkin lyhentynyt sellasen reilun kolme senttiä intti ajoista, mut saattaa selittyä havaitulla alaselän skolioosillakin...
En ole edes viitsinut vaivata Viialan terveyden huoltoa, kun se ei varmasti toimi. Kokeilin työterveyden huoltoa (mehiläinen), mut se pysty tarjoon lähinnä lääkkeitä ja toiveen et joskus oon takas töihin. Ja tietty lähetteen TAYSiin mihin sitten kiirehdittynä pääsikin jo 1,5kk odotuksella
Missä hän vaikuttaa? TAYS vai joku yksityinen? Meinaan jos tarvii jotain tehdä vaikka nyt vaikuttaa konservatiivinen hoito toimivan.
Kun hermo kivut karkaa ihan kokonaan (kodeiini, tramadooli polku kokeiltu) niin itse voin suositella noita kipukynnyksen ja neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettuja masennuskipu/epilepsia lääkkeitä (esim. triptyl tai lyrica) ennen kuin menee hirteen. Niitä määrätään yleensä vasta kun noi tava nappulat menettää tehonsa mut sain onneksi ton lyrican heti kun karkasi oikeassa jalassa hermokivut niin ettei niitä saannut kuriin millään. Noissa on se hyvä puoli ettei tarvii popsia muita pillereitä niin palkjon ja ne ehkäisee hermokivun kroonistumisen eli kipu jää kukkuman vaikkei lähdettä olekaan. Ja ne tosiaan estää pahimmat kivun tuottamat depressiot (ajatus köyden jatkoksi yms.).
ps. kasvoin leikkauksessa 2cm pituutta.
Olenkin lyhentynyt sellasen reilun kolme senttiä intti ajoista, mut saattaa selittyä havaitulla alaselän skolioosillakin...
Yöt (ja päivät) on ollut hyvin outoja välillä. Itsellä tramal on ollut suht neurtaali ja sen kanssa mielestäni ei oo ollut yö tai päivä ongelmia.
Mulla milestäni lyrican käyttö lisäsi unia ja muutti yöt painajais pitoisiksi eli sen minkä sai nukuttua (Tenoxilla sai joskus unen päästä kiinni) oli jotenkin oli kokoajan jotain painajaista. Tuo lyrica on muuten siitä hauskaa että sen annosten nostoilla saa kauhiat kännit päiväksi. Mulla meni rataa 150->300->450->600mg mikä on nyt tasottunut hyväksi eli oon kait suht normaali, mitä nyt vaimon mielestä oon eri ihminen yms. Esim. nyt oon kahtena viime yönä vaimon mukaan duunannut ja jutellut jotain outoja eli kai vois olla ehkä jo aika alkaa laskee jotain roppeja
Ilta/iltapäivät on jotenkin aikas sekaisin enkä oo varma mikä sen tekee esim. jos relaa pitkälleen niin alkaa nähdä valveunta vaikka kokoajan tietää missä on ja kuulee muut, mut silti alkaa niiku näkee unta
Mut joka tapauksessa sekakäyttäjänä saapi välillä kärsiä sivuvaikutuksista, mut ompahan kivut kurissa ja kuntoutuminen vauhdissa...
Täällä löytyy reumaa selästä ja niskasta, eikä haittaa. Kaikkea saa tehdä kivun sallimissa rajoissa ja pitääkin tehdä. Enskaa piestessä ei tunnu missään, mutta päivän pari ajojen jälkeen on pikkuisen jumia. Vittuako noita ominaisuuksia surkuttelemaan. Syöttöä vain niin pitkään kun paikat pelaa edes joten kuten!
Oma korteni...
Puolitoista vuotta kärsitty iskiasvaivoista. Lääkäreitä ja diagnooseja mahtunut matkaan jo aika monta. Alla olevasta MRI kuvasta itse näin jo joulukuussa aika selvän prolapsin, mutta lääkärin mielestä ei kannattanut leikata. "Kyllä se siitä vetäytyy"
Nooh, tulihan se dramaattinen muutos tilanteeseen edellisviikon keskiviikkona. Nyt sitten syödään lyricaa, tramalia, panacodia, ketorinia, buranaa... Vaikeuksia on silti nukkua kun kivut on niin kovat. Leikkaus ensi tiistaina, katsotaan kuinka käy.
Mopona on 10R, joka ei kyllä vaivoja viime kesänä lisännyt. Pelkällä arcoxialla selvisi hyvin. Radalla ajo ehkä hieman kipeytti, varsinkin kantatessa roikkuminen tuntui lievänä kipuna.
Puolitoista vuotta kärsitty iskiasvaivoista. Lääkäreitä ja diagnooseja mahtunut matkaan jo aika monta. Alla olevasta MRI kuvasta itse näin jo joulukuussa aika selvän prolapsin, mutta lääkärin mielestä ei kannattanut leikata. "Kyllä se siitä vetäytyy"
Nooh, tulihan se dramaattinen muutos tilanteeseen edellisviikon keskiviikkona. Nyt sitten syödään lyricaa, tramalia, panacodia, ketorinia, buranaa... Vaikeuksia on silti nukkua kun kivut on niin kovat. Leikkaus ensi tiistaina, katsotaan kuinka käy.
Mopona on 10R, joka ei kyllä vaivoja viime kesänä lisännyt. Pelkällä arcoxialla selvisi hyvin. Radalla ajo ehkä hieman kipeytti, varsinkin kantatessa roikkuminen tuntui lievänä kipuna.
puolileikillään ajatellen me voitaisiin jo pitää "selkätapaaminen" tai kokoontumisajot tällä selkävaivaporukalla. emme väheksyisi muitakaan vaivaisia, jos jollakin vaikka polvet, pää tai pumppu krenkkaisi niin mukaan vain. vertaisryhmissä on voimaa.
tänään on mennyt jo ilman särkylääkettä. siis mun ohimenevä vaiva on niin lievä ja tällä kertaa tavallistakin lievempi, että täällä raskaansarjan selkäveteraanien seassa en paljoa kehtaa suutani aukoa.
tukiliiveistä eli motoristin selkäpanssarista olen itse kokenut akuuttivaiheessa suuren hyödyn kun pitää käydä ulkona ainakin koirien takia ja vaikka kaupassa. tänään pystyin jo ulkoilemaan ilman tukiliiviäkin. mulla se panssari toimii paremmin kuin sairaalan omat tukivyöt. yks lääkärikin kerran ihmetteli selkäpanssaria ja sanoi tuollaisen olevan parempi kuin pelkkä vyö. no nämä selkäjutut ovat hyvin yksilöllisiä, samat asiat toimii yksillä ja toiset toisilla.
pitääkin jatkossa taas miettiä kun salilla rymistelee, että jättää ne isoimmat romut selän terveyden nimissä muille, joilla _vielä_ on parempi selkä. kun malttais aina.
tänään on mennyt jo ilman särkylääkettä. siis mun ohimenevä vaiva on niin lievä ja tällä kertaa tavallistakin lievempi, että täällä raskaansarjan selkäveteraanien seassa en paljoa kehtaa suutani aukoa.
tukiliiveistä eli motoristin selkäpanssarista olen itse kokenut akuuttivaiheessa suuren hyödyn kun pitää käydä ulkona ainakin koirien takia ja vaikka kaupassa. tänään pystyin jo ulkoilemaan ilman tukiliiviäkin. mulla se panssari toimii paremmin kuin sairaalan omat tukivyöt. yks lääkärikin kerran ihmetteli selkäpanssaria ja sanoi tuollaisen olevan parempi kuin pelkkä vyö. no nämä selkäjutut ovat hyvin yksilöllisiä, samat asiat toimii yksillä ja toiset toisilla.
pitääkin jatkossa taas miettiä kun salilla rymistelee, että jättää ne isoimmat romut selän terveyden nimissä muille, joilla _vielä_ on parempi selkä. kun malttais aina.
Konsteja on monia. Minua vitutti, kun en saanut aamuisin käännettyä päätäni. Aloin hiihtämään. Kolmen kuukauden päästä pää kääntyili ja selkä oli oireeton.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ei auta jäädä sikiöasentoon itkemään vaan laittaa perse liikkeelle, ellei lääkäri kiellä. Uskaltaisin jopa väittää, että suurin syy näihin ongelmiin on liikunnan puute.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ei auta jäädä sikiöasentoon itkemään vaan laittaa perse liikkeelle, ellei lääkäri kiellä. Uskaltaisin jopa väittää, että suurin syy näihin ongelmiin on liikunnan puute.
samaa mieltä. minua on vaivannut jo kolme viikkoa samat oireet. lääkäriin ei suomalainen mies mene
Nyt taas pitkä 2.5h lenkki takana! Soitin jo päivällä pomolle, että tuun hengaileen duuniin maanantaina (otan patjan messiin) ja varoitin, että voin olla ajoittain hieman doupingin vaikutuksen alainen. Mut joka tapauksessa, jos nyt ei tuu takapakkia niin eiköhän elämä taas ala tästä vaikkei mitään muuta voi tehdä kun kävellä ja kävellä ja kävellä ja sit huilia
niin ja tietty nappia välillä kehiin
Itseasiassa elämä on ihan kivaa... vielä kun lanne ranka antas taas periksi hoitaa noi aviovelvollisuudetkin
Kyllä näillä nappulloilla jaksaa ollakin hauskaa... sori on jo ihan asiatonta...
Tavoite mihinkä mennessä kaikkien rampojen pitää olla ajokunnossa, jotta päästään turiseen "kuinka suoli toimii"
Kyllä näillä nappulloilla jaksaa ollakin hauskaa... sori on jo ihan asiatonta...
Olisi kerrassaan mainio ajatus
Totta. Ainakin mulla olisi pitänut hoksata jo aikaisemmin oireilevasta selästä alkaa treenata "jotain" lihaksia fysioterapeutin tai jonkun vastaavan vinkein. Akuutisssa vaiheessa joulu/tammikuussa ei saannut liikkua jos cauda oireet ilmaantui, koska jos niitä ei saannut helpottamaan olisi joutunut päivystysleikkaukseen... leikattu selkä on aina leikattu selkä, joten ei kiitos vielä
McGangee?
kyllä nuo nuppivikaset pitää rajata poies tapaamisesta..löytyykö yleesäkkään ihan täyttä patteria motoristilta
puhuit tossa noista syvistä vattalihaksista..sielläkös on juju noihin reiden etuosaan johtaviin kramppeihin ja pakottavaan kipuun?
viime kesänä meni oikein surkeax..sinänsä moponpääl oli oikeestaan hyvä olla..lieväs etukenos..mutku ei meinannu päästä poies..ja sattu niin vietävästi ku koitti seistä...
tuli vaan mieleen nää jokka kärsii hommasta jatkuvasti
Itseäni pelotti leikkaus silloin aikanaan koska moni pelotteli ettei enään ikinä tule kalua selästä. Mutta pitää todeta että jo ekalla leikkuulla kivut jäi sinne pöydällä, mutta sitten jotain tapahtui ja sama väli lipsahti taas ja tällä kertaa sitten oltiin oikein kunnon kipujen kanssa muutama päivä (olisko mennyt reilu viikko). Selkä leikattiin uudestaan ja tuolla kertaa sitten välilevy tyhjennettiin 70 prosenttisesti ja ei ole ollut kipuja... Joskus muistuttaa jäykkyydellä kun kylmää saa tai huono sänky, mutta ei pahempaa...Oma korteni...
Puolitoista vuotta kärsitty iskiasvaivoista. Lääkäreitä ja diagnooseja mahtunut matkaan jo aika monta. Alla olevasta MRI kuvasta itse näin jo joulukuussa aika selvän prolapsin, mutta lääkärin mielestä ei kannattanut leikata. "Kyllä se siitä vetäytyy"
Nooh, tulihan se dramaattinen muutos tilanteeseen edellisviikon keskiviikkona. Nyt sitten syödään lyricaa, tramalia, panacodia, ketorinia, buranaa... Vaikeuksia on silti nukkua kun kivut on niin kovat. Leikkaus ensi tiistaina, katsotaan kuinka käy.
Mopona on 10R, joka ei kyllä vaivoja viime kesänä lisännyt. Pelkällä arcoxialla selvisi hyvin. Radalla ajo ehkä hieman kipeytti, varsinkin kantatessa roikkuminen tuntui lievänä kipuna.
Jotkut sanovat että leikattu selkä on sitten paska, mutta uskallan väittää toista... Sanotaan että leikattu selkä on ensin kuten kipeytynyt selkä, mutta siitä on mahdollista saada kunnolla toimi kuin uusi... Nykypäivän leikkaustekniikka on niin kehittynyttä että ainakaan minä en miettisi kahta kertaa jos tarjotaan vaihtoehtoina " kuuntele tuota kipua, kuin joku talloisis kiveksiesi päälle kokoajan tai tule ja leikataan se selkä" En tiedä onko mulla käynyt tuuri noiden kirurgien kanssa, mutta pätkääkään ei kaduta leikkaus.