Taitaa olla mittarissa kymmenkunta Pohjois-Norjan kierrosta niin täytyy kehua tuota norjalaisten asfalttimiesten taitoa hävittää routasaumat huomaamattomiksi. Mukavaa vedellä kyykyllä serpentiinejä isoa kovaa kun ei lyö sormille. Paikalliset rekkakuskit oma lukunsa, leikkaavat varsinkin nousuissa mutkissa aika usein vastaantulijan kaistan puolelta. Ajotaidot toki todella rautaiset ainakin norski rekkamiehellä ja suht reippaasti pudottelevat ainakin noilla rannikon pääteillä. Varoituksen sanana voi sanoa, että auta armias sitten kun tulee se puolalainen tms itäblokin kalarekka tien tukkeeksi, jonka kuski ei osaa yhtään lukea tieprofiilia ja varautua nousuihin. Pitkät tunnelit on kyllä jotenkin epämielyttäviä ajaa prätkällä, mielummin menee lautalla jos mahdollista.
Norjaan kannattaa kyllä ottaa kalavehkeet matkaan. Perus bilteman teleskooppivapa + keskikoinen 4000kokoluokan avokela kulkee kätevästi kyykkypyörän takaponttoonin sisällä. Bilteman 20-30g seitipilkit on kyllä kova sana turskan ja seitin kalastukseen oikeastaan kaikkialla Jäämeren rannikolla. Kissakalaa(Anarhichas lupus) sitten pyydetään painavalla jigipäällä ja seitin kylkifileen pala syötiksi. Suht agressiivinen kala tuo kissakala ja puruvoima suurinpiirtein sama kuin sakemanneilla, niin kannattaa varoa sormia. Pirun hyvän makuinen kalakeitto tulee tuosta kissakalasta + viherpippurijuustoa mausteeksi. Perunat pitää sitten ostaa vasta Norjan puolelta, koska ei saisi pernaruttovaaran vuoksi tuoda Suomesta.
Yleensä on tullut oltua mökki ja telttamajoituksessa vuonon varsilla, eikä mitään ongelmia sen suhteen ollut. Saksalaisia eläkeläisiä matkailuautoineen rittää joka paikassa, mutta eivät ole yleensä pahapäisiä.
Varoituksen sanana vielä hirvivaarasta. Kautokeinon tietä pudottelin suht reippaasti paikallisen volvokuskin perässä, kunnes yht´äkkiä sarvipää ilmestyi tunturikoivujen takaa ja täysosuma edellämenneen Volvon keulaan. Rumaa jälkeä tuli mutta koska kolaritesteissä täydet ***** Volvo, niin autokuskin henki säilyi.