Miksi B korttilaiset vanhukset haluaa AB?

[Zen]

Oma pyörä on viimeinen valmistuserä ennen dualbrakea, last day of the old school. Ei oo abseja, dualbrakea, kattia, ruiskua, moodeja, eikä mitään ohjelmoitavia karttoja. Mikä on aika pitkälle sitä mitä haluankin.
Kärjetön sytytys on Sähköprätkät tulevat kohta voimalla, tällä mennään niin kauan kuin voi.

Eniten ehkä pelkää tilannetta, jossa joku tulee pihatieltä eteen ja itsellä on täysi kurvailuvauhti päällä. Siinä voi kyllä yleensä väistää vastaantulijan kaistalle. Jos sattuu yhtaikaa vielä vastaantulija niin sitten on jo paska säkä.
Itse pidän aina sormet jarrukahvalla, vanha tapa. Se puristusvoiman annostelu hätätilanteessa on se heikko lenkki.
Takajarrun sitä potkaisee lukkoon jos paha paikka tulee ja pyörä on suorassa. Etusella sitten mitä uskaltaa.

Joo epäselvä tilannekin voi tulla liikenteessä. Elikot tietysti, ja sitten luulet että joku odottaa kolmion takana ja sitten myöhään tajuat ettei se perkele odotakaan. Ei ole oikeastaan kertaakaan liikenteessä sattunut tilannetta että olisi joutunut ihan hengenhädässä jarruttamaan. Kerran 90-luvun alussa ajoin pitsikansituutilla mutkaan niin, niin että päädyin kaatumatta pystyssä ojan pohjalle. Oppirahoja.

 

[vstrom]

Olen ymmärtänyt, että keskiarvoinen tilanne motoristilla joutua kohtalokkaaseen onnettomuuteen on joko liian suurella tilannenopeudella itse aiheutettu suistuminen joko tieltä ulos tai vastaantulevalle kaistalle tai törmätä yht'äkkiä eteen kääntyvään autoon.

Jarrutus- ja väistämistekniikan riittävä hallinta äkkitilanteessa voi pelastaa kummassakin onnettomuustyypissä.

Loppujen lopuksi muut ajamisen hienoudet ovat merkitykseltään tässä suhteessa huomattavasti vähäisempiä.

 

[Harald Hirmuinen]

Olen ymmärtänyt, että keskiarvoinen tilanne motoristilla joutua kohtalokkaaseen onnettomuuteen on joko liian suurella tilannenopeudella itse aiheutettu suistuminen joko tieltä ulos tai vastaantulevalle kaistalle tai törmätä yht'äkkiä eteen kääntyvään autoon.

Jarrutus- ja väistämistekniikan riittävä hallinta äkkitilanteessa voi pelastaa kummassakin onnettomuustyypissä.

Loppujen lopuksi muut ajamisen hienoudet ovat merkitykseltään tässä suhteessa huomattavasti vähäisempiä.

Noinhan se suurinpiirtein menee. Ja noita pitäisi saada tällä kaudella hieman opeteltua.

Tietääkö joku Pirkanmaan pääpiirteiseltä suunnalta jotain opetustilaisuutta jossa noihin keskityttäisiin ja johon kehtaisi mennä toheltamaan? sellaista joka ei ole sidottu jonkun puulaakin jäsenyyteen?

 

[Pet_M]

No, jos et ymmärrä mitä eroa on ajamasi laitteen yleisellä hallinnalla (tai temppujen tekemisellä) ja hallinnalla äkkitilanteessa, niin en voi auttaa. Voin vain kertoa että kyse on aivan eri asioista.

Voit osata tehdä sillä pyörälläsi vaikka millaisia temppuja ja halvaantua sitten täysin oikeassa äkkitilanteessa kun et tiedä mitä pitäisi tehdä. Vain juuri sellaisen liikesarjan harjoittelulla on merkitystä, jota juuri siinä äkkitilanteessa tarvitaan, ei keulimisen tai kiveltä toiselle loikkimisen tai muun vastaavan opettelulla. Muutenhan voisimme opetella ihan vain jotain ja sitten osaisimme kaiken muunkin.

Jahas asia on sit just niin Turha odottaa, että pyöränhallinnalla on mitään merkitystä siinä oikeassa äkkitilanteessa. Pääasia, että liikesarjat on harjoiteltu..

 

[Pet_M]

Jos kokeilisin yksinäni miten ABS toimii kaarreajossa, lähtisin todennäköisesti sinne tangentin suuntaan nopeammin kuin ajatus. Tarvitaan joku joka kertoo miten tuota ylipäätään harjoitellaan ilman pyörän ja kuskin korjaamoreissua ja miten sitä voisi lähestyä pikkuhiljaa. Maksimilla kaarteeseen ja absit pärisemään ei liene se oikea tapa?

Kannattaa opetella trail braking eli etujarrulla mutkaan sisään. Treenasin pelkästään tätä yhden viikon ajamalla 1000 km ramppeja. Sen jälkeen voi sitten miettiä hätäjarrutusta mutkassa. Ajoin viime vuonna 14 600 km pelkkää treeniä. Jotkut ei vaan osaa, joten sama homma jatkuu tänä vuonna.

 

[Harald Hirmuinen]

Jahas asia on sit just niin Turha odottaa, että pyöränhallinnalla on mitään merkitystä siinä oikeassa äkkitilanteessa. Pääasia, että liikesarjat on harjoiteltu..

Joo, enhän minä mistään mitään tiedä, etenkään hätä- ja äkkitilanne koulutuksesta. Mutta antaa olla, mielipiteitä on jokaisella vähintään yksi aivan kuin.....

 

[Harald Hirmuinen]

Kannattaa opetella trail braking eli etujarrulla mutkaan sisään. Treenasin pelkästään tätä yhden viikon ajamalla 1000 km ramppeja. Sen jälkeen voi sitten miettiä hätäjarrutusta mutkassa. Ajoin viime vuonna 14 600 km pelkkää treeniä. Jotkut ei vaan osaa, joten sama homma jatkuu tänä vuonna.

En jaksa noin paljoa, jos en opi vähemmällä, antaa olla. Ei riitä kärsivällisyys, jos sen takia tulee noutaja, antaa tulla. On se paidanliepeitä ennenkin viikatteellaan sohinut. Se on nopea lähtö kun levittää itsensä ja kulkuvälineensä useamman kilometrin matkalle maastoon.

Mutta idea sinänsä on hyvä. Tästä tuonne Muroleen ja takaisin sisältää ainakin riittävästi mutkia joissa harjoitella. Ajettu jo monta kertaa, mutta vähän ei harjoitusaiheella.

 

[vstrom]

Kannattaa opetella trail braking eli etujarrulla mutkaan sisään. Treenasin pelkästään tätä yhden viikon ajamalla 1000 km ramppeja. Sen jälkeen voi sitten miettiä hätäjarrutusta mutkassa. Ajoin viime vuonna 14 600 km pelkkää treeniä. Jotkut ei vaan osaa, joten sama homma jatkuu tänä vuonna.

Miten Suomessa edes rikesakkorajalla ajaessa voi harjoitella mutkiin tuloa jarruttamalla "trail braking"-tyylillä?

Mielestäni vaatii järkevästi onnistuakseen radan, jossa suorilla voi omaa ajokorttia ja lompakkoa olennaisesti vaarantamatta, ajaa sen verran kovaa, että mutkaan tullaan kahdella jarrulla edes kevyesti.

Muutenkin tuon hienon sanayhdistelmän mukainen jarrutustapa tulee luonnostaankin hallintaan, mikäli ajetaan suljetulla alueella kelloa/kaveria vastaan. Ellei tule, niin meno mutkissa on tökkimistä.

 

[ted]

Kannattaa opetella trail braking eli etujarrulla mutkaan sisään. Treenasin pelkästään tätä yhden viikon ajamalla 1000 km ramppeja. Sen jälkeen voi sitten miettiä hätäjarrutusta mutkassa. Ajoin viime vuonna 14 600 km pelkkää treeniä. Jotkut ei vaan osaa, joten sama homma jatkuu tänä vuonna.

Viikossa tuhat kilsaa ramppeja. Jos ramppi on puoli kilsaa, se tekeepi parituhatta ramppia per viikko. 2000/7 = 286 ramppia päivässä. Daa.

Mitä tulee kaarteessa jarruttamiseen, se on sangen hyödyllinen taito ja asia, johon taidan käyttää enemmän aikaa ja vaivaa kuin viemärinkansien pujotteluun parkkiksella. Toki myönnän, että ylipäätään olisi syytä harjoitella enemmän ja ajaa suoria motareita vähemmän. Suoraa tietä nyt voi körötellä maantienässälläkin.

Mää olen viimeisiä arpajais-A:n saaneita. Ekalla pitkäaikaisella tyttöystävälläni oli kevari, jota en saanut lainaan, ennen kuin kävimme autokoulun takapihalla, jossa osoitin osaavani käsitellä pyörää. Tovi tosiaan meni opetteluun.

 

[HiTec]

Siinä tapauksessa Hondalla on usea malli sinua varten. Jalkajarru vaikuttaa yhteen etulevyyn takajarrun lisäksi.

Itse ratkaisin "ongelman" valitsemalla mopon jossa ei jalkoja tartteta kuin korkeintaan paikallaan seisoessa, omassa Hondassani vas.kahvan toimiessa yhdistelmäjarruna ja sormia aika usein tuleekin tuolla kahvalla ajossa lepuuteltua, valmiina välittömään toimintaan

Itse asiassa olen tässä funtsinutkin joskos päivittäisi kalustoa vaikka NC750XD, mutta asennuttaisi tuohon Integran vas.kahvan, oik.polkimen tilalle => oikean prätkän näköinen päristin, jota kuitenkin ajetaan kuin maxia

 

[vetomies]

Joko nyt on opittu niin jarruttamaan kuin kääntymäänkin? Olisi korkea aika; kohta alkavat ajokelit.

 

[Pet_M]

Viikossa tuhat kilsaa ramppeja. Jos ramppi on puoli kilsaa, se tekeepi parituhatta ramppia per viikko. 2000/7 = 286 ramppia päivässä. Daa.

Mitä tulee kaarteessa jarruttamiseen, se on sangen hyödyllinen taito ja asia, johon taidan käyttää enemmän aikaa ja vaivaa kuin viemärinkansien pujotteluun parkkiksella. Toki myönnän, että ylipäätään olisi syytä harjoitella enemmän ja ajaa suoria motareita vähemmän. Suoraa tietä nyt voi körötellä maantienässälläkin.

Mää olen viimeisiä arpajais-A:n saaneita. Ekalla pitkäaikaisella tyttöystävälläni oli kevari, jota en saanut lainaan, ennen kuin kävimme autokoulun takapihalla, jossa osoitin osaavani käsitellä pyörää. Tovi tosiaan meni opetteluun.

No ei nyt ihan noin, mutta tuossa on 5 ramppia mitä pystyy ajamaan muutaman kilometrin ympyrällä edestakaisin. Loppuviikosta tuli suullista palautetta ja poliisiakin asia alkoi kiinnostamaan Kaikenlaiset hullut pitääkin mielestäni poistaa häiritsemästä kunnon kansalaisia varsinkin liikenteessä

 

[Bone]

Koskas "kortilla" on ajettu mitään vehjettä?
Ajo-oikeudestahan siinä on kyse .

On toki totta, että tuon oikeuden lunastamisen eteen on jotain ajo/hallintakykyä vaadittu ja
nykyisin paljon enemmän kuin ennen. Ihan hyvä niin, mutta jos pelkästään tuolla pohjalla
ollaan sitten laillisesti liikkeellä..... ja "muodollisesti" riittävästi pätevöityneenä...…
ollaan alla rullaavien gummipyörien määrästä riippumatta kovin ohuella jäällä.

Vaikka ne kesät oli ennen tosiaan kovin lämpöisiä ja pulut pulskia, ei siinä vielä kaikki.
Oli myös ihan ratkaisevan paljon enemmän mahdollisuuksia ja paikkoja hyödylliseen käytännön harjoitteluun.

Nykyään tästä.... harvemmin kettään missään oikkeest häirinneestä touhusta saa alta aikayksikön
pamppua, sakkoa ja vehkeet valtiolle + 10v keinutuolia kaupan päälle.... että "oppii olemaan" .

Liikennetilanteet, normaalit tai yllättävät, ovat oma siivunsa osaamisessa ja turvallisuudessa.
Ajoneuvon hallintaan liittyvä osaaminen omansa, mutta kaikki nivoutuu kokonaisuudeksi jolla mennään.

"Teoriatiedolla" on oma merkityksensä, jota ei pidä väheksyä.... mutta ei liioin yliarvottaa.
Voi lukea itsensä todella kirjaviisaaksi, mutta ei se viulu tai piano vaan tahdo soida jos
Ukko Nooan tapailun jälkeen ihminen heitetään "livenä lauteille" Juhannusfestareilla... selvin päin .

Omituinen vertaus, mutta aika lailla noilla mennään kun on saatu ajo-oikeus kylmiltään taskuun.

Ihan samat haasteet ja käytännön harjoittelun vaatimukset on kädessä juurikin kaksipyöräisen kanssa.
"Soittotunti" siellä täällä... silloin tällöin ei tietenkään haittaa, mutta niiden todellisen hyödyn merkitys
halutaan eri syistä karmealla tavalla yliarvostaa. Niin siellä liitutaulun päässä kuin "siellä takarivissä".

Reenaa, reenaa ja reenaa…. niin perkeleesti. Ei sitä kättä sinne taskuun kehoiteta laittamaan
minkään muun takia kun että saadaan se käsi menemään sinne kuin itsekseen.... ja
pään kapasiteetti saadaan enemmän ja paremmin muuhun käyttöön.... eli tilanteen hahmottamiseen
ja korttien pelaamiseen. Asiat kun tapahtuu aina pääosin kronologisessa letkassa.... ja nopeasti
kun sikseen tulee.

Vaan miten reenaat tarpeeksi ja missä ?

No et ikinä tarpeeksi missään.... ainakaan ollessasi koko ajan taloudellisessa ja terveydellisessä mielessä
sanamukaisesti veitsenterällä. Vakuutusyhtiökään ei tuo tähän ratkaisua riittävässä mitassa
Eli "kalliilla" helposti tuhoutuvalla vehkeellä... kovalla pidolla ja "laaki/ vainaa, tai ainakin melkein menolla.


Hommatkaa vaikka kimpassa joku ajokelpoinen, karkeilla kumeilla varustettu halpa paska joka
ei ole ajokelvoton heti kaatuessaan paikoiltaan kyljelleen.


Ryönätkää, vetäkää paskarinkiä ja leikkikää huonolla ja vaihtelevalla pidolla olevalla alustalla.
Aloittakaa tältä pohjalta pienillä nopeuksilla ja "opetelkaa kävelemään" ennen satasen sileen
juoksutekniikan hiomista parina- kolmena päivänä viikossa.... sinällään viisaiden ja oikeiden
puheiden säestyksellä.

Tällaiselle "säälittävälle" touhulle on edelleen ruuhkasuomessakin ihan kohtalaiset mahdollisuudet.
Panos/tuotossuhde sille, että opettelee seisomaan ja kävelemään ennen "radalle" specifiotumista"
on aivan ylivoimainen. Jos et usko, mieti hetki seuraavaa:

Oppisiko pieni lapsi kävelemään ja sen "motoriset taidot" kehittyisivät..... oikeastaan mitenkään
riittävästi..... jos mentäis samalla taktiikalla kuin "pätevöidytään" hallitsemaan kaksipyöräistä ????
…..ja HEI. Varsin moninaisella tavalla haastavassa suoritusympäristössä.... LIIKENTEESSÄ.

Ei tässä mitään ainoita avaimia onneen ja autuuteen olla jakamassa.
Kunhan edes hieman heräisi joku miettimään omalta kohdalta.... "Mitä jäbä duunaa"? Miten ja miksi ?

 

[750cc]

Aika usein se vahinko sattuu kun uskoo osaavansa ja on tuota itsevarmuutta vähän liikaa

 

[Harald Hirmuinen]

Alkaa tuntua näin kolmannen kauden alkaessa että tästä mopon ajamisen vaikeudesta ja sen ylistämisestä ollaan tehty melkoista taidetta. Vaikeaa? ei ole. Ihmisille tehtyjä vehkeitä nuo mopot. Vaatii harjoittelua? totta hitossa, mutta melkolailla vähemmän kuin täällä kouhotetaan.

 

[yöLiitäjä]

Alkaa tuntua näin kolmannen kauden alkaessa että tästä mopon ajamisen vaikeudesta ja sen ylistämisestä ollaan tehty melkoista taidetta. Vaikeaa? ei ole. Ihmisille tehtyjä vehkeitä nuo mopot. Vaatii harjoittelua? totta hitossa, mutta melkolailla vähemmän kuin täällä kouhotetaan.

Mullakin nyt kolmas kausi aluillaan ja on tämä kyllä ihan erilaista kuin ensimmäisen kauden alussa... Ajamaan oppii ajamalla. Enää ei päätä huimaa niin helposti, ohittaminen sujuu herkästi ja uukkarinkin pystyy heittämään ilman, että jaloilla ottaa kiinni maasta. Vähän sitä mielessä välillä käy, että pitäisikö käydä Iron Buttia kokeilemassa. Mutten ehkä yksin.

Ja näin lahjakortillisena sanoisin, että kotityöt on tullut tehtyä - eilen "suoritin" A-luokan käsittelykoetehtävät. Sen verta on pakko kehua. Ja tytär teki ne tänään (AM120) ja korttihan sieltä tuli! - mopokortti nimittäin. Tai tulee. Jos Posti ei hukkaa sitä.

 

[Kotarikuski]

Aika usein se vahinko sattuu kun uskoo osaavansa ja on tuota itsevarmuutta vähän liikaa

Siinä se lajin viehätys ehkä piileekin kun mp:tä ei ikinä opi ajamaan täydellisesti. En ainakaan itse ole oppinut vaikka 47. kausi alkaa. Muutaman kerran olen kontannutkin joten ilmeisesti yritetty on.

 

[Bone]

Siinä se lajin viehätys ehkä piileekin kun mp:tä ei ikinä opi ajamaan täydellisesti. En ainakaan itse ole oppinut vaikka 47. kausi alkaa. Muutaman kerran olen kontannutkin joten ilmeisesti yritetty on.

Ei opi ei. Eikä oppi automaattisesti tuo "liikaa itsevarmuutta".
Jos näin käy, silloin on hankala asennevamma joka kostautuu ennemmin tai myöhemmin.

Varmuuden hankkiminen ja lisääntyminen on aivan eri juttu kuin valtavat pallit ja järkkymätön usko jotka
sumentaa järjen.

Paljoista kilometreistä on harvemmin haittaa, mutta jonkinlainen... suhteellinen kulminaatiopiste
tuossakin väistämättä piilee. Jos erilaisten ympäristöjen, olosuhteiden ja tilanteiden kautta syntynyt....
kokemuspohja "uppistarallaa tilanteineen" jää kovin ohueksi ja tapahtumaköyhäksi,
kilometrit voivat toki olla "ilometrejä", mutta ei välttämättä kovinkaan kehittäviä....
ja se paska sitten kuitenkin jossain välissä lävähtää useimmilla lapoihin.
Läheiset ja lämpimät välit neiti Fortunan kanssa ovat sitten aika ratkaisevat. Toisilla on, toisilla ei,
kellään ei loputtomasti.

Vaikka "lajit" ovatkin erilaiset, niin katu- ja kisakuskeilla on kovin useilla itse asiassa suurimpana
ongelmana "laadullisesti kehittävien kilometrien onneton määrä".
Kisapuolella kun vehkeistä ja lajista riippumatta ei tahdo monilla riittää "kilsoja" edes vehkeiden
kunnolla testaamiseen ja säätämiseen..... varsinaisesta reenaamisesta puhumattakaan.

Pakko taas kerran kaivaa esiin se crossissa mm-tasollakin yhdessä välissä koettu ilmiö.

Aikanaan pokattiin kultaa ja mirhamia "painamalla talvella metsätöitä" ja kuntoilemalla lajiharjoitteilla.
Sitten tuli Jenkkien hyökymäinen nousu aiemmasta poikkeavalla taktiikalla.

Ajetaan kovaa, ajetaan, ajetaan ja ajetaan..... ja vielä ajetaan. Näin siis "vanhanliiton" menestysreseptiin
verraten. Jälki oli hyvän aikaa isossa kuvassa varsin murskaavaa..... kunnes muut sai kirittyä raon umpeen.

Tästä oli kyse yksinkertaistaen.

Ihan kuin siitäkin, että varmuutta saadaan lisättyä "kulloisellakin suoritustasolla" painottamalla
pääosin vain kilometrejä, mutta pelkillä kilometreillä se suoritustaso ei niin tahdo nousta.

Eli taas yksinkertaistaen.... kovaa ei opi kuin ajamalla kovaa, eikä entistä kovempaa ajamatta
entistä kovempaa.... jolla tasolla taas "kilometrit" kasvattavat varmuutta.

Nopea junnu voi vetää pari kierrosta aivan ilmiömäistä kyytiä samoille tonteille A-kuskin kanssa MUTTA....
Ei juuri sen enempää. Reilussa puolessa tunnissa ajettavaa on hieman enemmän..... ja tuolla
junnun maksimilla se vanha A-kuski on ajamisillaan noussut kykeneväksi pitämään
tuota kyytiä koko setin ajan.

Liikenteessähän tuo aina vaan kovempaa yrittäminen ei ole ihan ykkösprioriteettejä, mutta
liikenteessä ja siellä väistämättä syntyvien tilanteiden "oppimisen" suhteen mennään aika samalla kaavalla.

Eli kilometrien lisääntyessä toki myös koetut tilanteet lisääntyvät, mutta oppimiskäyrään olisi hyvä
hakea hieman tiukempaa kulmaa..... ottamatta kuitenkaan liian suuria riskejä.

Loppuun voisi heittää ihan kuriositeettinä seuraavan.... ihan todellisen esimerkin.

Pikkujätkä ajelee ihan simona vaikka crossia tai sileellä minimotoa 4-12 ikävuoden välissä.
Tuossa loppupuolella sorvailee vielä vaikka "oikeilla vehkeillä" pikku kikkoja siellä täällä....
luvallisesti tai ilman .

No hyvä.... tuossa kohtaa "hallintataidot" ovat varmasti paremmat kuin monella "kokeneeksi" luokitellulla
motoristilla MUTTA .

Liikenteestä ja siellä syntyvistä tilanteista kaikkine muinekin haasteineen ei vittu hajuakaan.
Se lokero päässä on ihan tyhjä..... ei edes pölyhiukkasta.

Ei nää asiat lopulta mitään rakettitiedettä ole, eikä siksi muutu.
Niitä muuttujia, syitä, seurauksia ja niiden yhdistelmiä vaan on loputon määrä.
Tästähän se loputon haaste syntyy.... eikä kukaan taida koskaan valmiiksi tulla vaikka jollain hetkittäin
sellainen harha iskeekin.

Lahjakortillisissakin on joltisestikin jo ennen omaa kortti-ikäänsä varsin pitkälle "pätevöityneitä" kuskeja.....
ja vielä helvetisti pitemmälle kuin nykyinen "koulu/korttijärjestelmä tuottaa.... vaikka se sinänsä hyvä onkin.

Ei ehkä kannata ihan suin päin rynnätä siihen tuon kanssa.... kuten jokunen vuosi sitten eräs parikymppinen,
mutta jo kohtalaisen alkoholiongelman itselleen kehittänyt viihdetaiteilija rehvastellessaan julkisesti
viinanjuontinsa määrällä.

Vanhemman polven "alan miehet" viihteen parissa totesivat lakonisesti:
Poika..... meillä on roiskunut rinnuksillekin enemmän kuin mitä olet koskaan saanut nieltyä .

 

[XJ 900]

Alkaa tuntua näin kolmannen kauden alkaessa että tästä mopon ajamisen vaikeudesta ja sen ylistämisestä ollaan tehty melkoista taidetta. Vaikeaa? ei ole. Ihmisille tehtyjä vehkeitä nuo mopot. Vaatii harjoittelua? totta hitossa, mutta melkolailla vähemmän kuin täällä kouhotetaan.

40 vuoden ajokokemuksella voin kertoa että tuo on juuri se vaarallisin vaihe ja tunne. Oletko joutunut kertaakaan ns.läheltä piti -tilanteeseen, nopea väistö eteen kääntyvän auton vuoksi, täysjarrutus sateella törmäyksen välttämiseksi, etu- tai takarenkaan pidon menetys kaarteessa ym.ym.?
Jos et niin jatka harjoittelua, jos olet niin jatka silti harjoittelua!

 

[HiTec]

Alkaa tuntua näin kolmannen kauden alkaessa että tästä mopon ajamisen vaikeudesta ja sen ylistämisestä ollaan tehty melkoista taidetta. Vaikeaa? ei ole. Ihmisille tehtyjä vehkeitä nuo mopot. Vaatii harjoittelua? totta hitossa, mutta melkolailla vähemmän kuin täällä kouhotetaan.

No omalla(kin) kohtaa homma lähti Kawan ZR7 koeajosta ihan 100% kylmiltään lahja-A:lla aikanaan 1.6.2001 Tuusmotorissa (http://www.motot.net/wiki/Moottoripyörä_Saksasta). Tuota ennen käynnissä olevan prätkän päällä ikinä edes istunut, vaikka mp-messuilla toki useammankin fillarin selkään piti kiipeillä ja fiilistellä "joskos sitä joskus vielä minäkin..." Kohta omakin eka fillari oli hommattava jne. ja tällä reissulla yhä ollaan. Kämmihistoriani on silti yhä tasan puhdas nolla, vaikka runsasriskisellä PK-seudun ruuhkissa pörräänkin. Toki tilanteitakin on sattunut, mutta liekö sitten tuuria vai mitä, osumia ei ole niistä tullut eikä (vielä) ole prätkää kipattukaan. Eli tämänkin asian kanssa voi toki stressata, kerätä niitä suoriutumisen paineita jne. kunnes tosiaan se Musta Pekka siitä korttipakasta löytyy, tai sitten ottaa homman rennosti, järki päässä, turhia murehtimati. Ihmisten ajettaviksi nämäkin kikottimet on tehty ja tyhmyydestä tässäkin lajissa sakotetaan, ennemmin tahi myöhemmin