-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Mikä sai aloittamaan moottoripyöräilysi?
- Keskustelun aloittaja Jim Goose
- Aloituspäivä
jlik
MotOrg ry jäsen
Kyllähän se on tuo pikkupojan haave. Mulla oli aikoinaan kevari ja siitä sitten jäi päälle ikuinen haave saada isompi pyörä. Kevarin jälkeen alko sitten opiskelut jolloin kevari oli myytävä. Sitten tuli vaimo ja asuntolainakierre. Viimeisten 10 vuoden aikana on ollu aina silloin tällöin haave saada pyörä mutta vaimo torppas aina kaikki nää haaveet. Keväällä -14 sitten päätin että nyt se pyörä on vaan hankittava, sano vaimo mitä tahansa. Pääsiäisenä rupesin kattelemaan kamppeita ja kun ne oli hankittu niin meni vain viikko ja pyöräkin oli hankittu. Siitä se siten lähti taas liikkeelle ja viime perjantaina tuli sitten vaihettua pyörä kun ekaan oli jo tullu kilsoja melkoisesti motokätköilyn ansiosta.
Noista vaihtoehdoista lähimmäksi varmaan osuu se kyyditys. En edes muista koska olen ollut ekan kerran faijan kyydissä, sittemmin kyyditsijöitä on ollut muitakin (setä, poikaystävä, mies). Jotenkin en kuitenkaan tullut itse ajamista ajatelleeksi (kyydissäkin oli mukavaa) kunnes mies ilmoitti, että ei hän enää jaksa ajella ja mua kyyditä. Oli sitten pakko alkaa ajaa itse (ajokouluun menossakin vähän kesti, en kyllä tajua miksi, sillä nautin myös autolla ajamisesta ja nuorena on ollut skootteri ja nekin olen oppinut ajamaan ihan helposti), ja onhan se nyt paljon kivempaa kun vain kyydissä istuminen 
.
.Ei oikeastaan mitään syytä.
Huomasin vaan katselevani prätkiä ja ajattelin, että se vois olla kivaa. Lisäks totesin, että parempi kokeilla nyt kuin joskus viidenkympin kriisissä. Ei oikein mitään mielikuvia ollut, ajattelin vaan että vois olla kivaa kurvailla yksikseen maaseudun pikkuteitä ja haistella vaikka tuoreen sianpaskan hajua pelloilta. Pyöräksi jokin sellainen, mihin kokoni puolesta mahduin istumaan ilman, että on polvet leuassa. Kantavana ajatuksena oli, että halpaa huviahan tuota on kokeilla, korkeintaan menee A-kortin hinta hukkaan. Ja pyörä vaan alle, kun saahan sen myytyä, jos ei olekaan oma juttu.
No myinhän minä sen sitten pari vuotta myöhemmin, kun ostin toisen tilalle. Harrastuksen aloittamisesta lähtien 10-15tkm mittariin joka kausi, vähän muista kiireistä johtuen vaihtelevasti. En vaihtaisi pois.
Huomasin vaan katselevani prätkiä ja ajattelin, että se vois olla kivaa. Lisäks totesin, että parempi kokeilla nyt kuin joskus viidenkympin kriisissä. Ei oikein mitään mielikuvia ollut, ajattelin vaan että vois olla kivaa kurvailla yksikseen maaseudun pikkuteitä ja haistella vaikka tuoreen sianpaskan hajua pelloilta. Pyöräksi jokin sellainen, mihin kokoni puolesta mahduin istumaan ilman, että on polvet leuassa. Kantavana ajatuksena oli, että halpaa huviahan tuota on kokeilla, korkeintaan menee A-kortin hinta hukkaan. Ja pyörä vaan alle, kun saahan sen myytyä, jos ei olekaan oma juttu.
No myinhän minä sen sitten pari vuotta myöhemmin, kun ostin toisen tilalle. Harrastuksen aloittamisesta lähtien 10-15tkm mittariin joka kausi, vähän muista kiireistä johtuen vaihtelevasti. En vaihtaisi pois.
Loistava vanha ketju.
Itsellä ensimmäinen "kipinä" moottoripyöriin iski lapsuudessa, kun käytiin katsomassa Artukaisissa kaikkia mahdollista moottorikilpailuja, myös moottoripyöriä.
Ja nyt ympyrä tavallaan sulkeutuu, kun ens viikonvaihteessa ollaan Imatralla katsomassa katuratakisoja.
Ja toinen syy oli, että tuli taloudellisesti mahdolliseksi hankkia moottoripyörä. Ulkomaille kun lähdin niin jossain vaiheessa totesin, että jos omin jaloin tulen takaisin niin mä ostan moottoripyörän. Kiitos Petelle, että vei mut 2011 prätkämessuille... Siinä tuli bensaa liekkeihin oikein urakalla.
Itsellä ensimmäinen "kipinä" moottoripyöriin iski lapsuudessa, kun käytiin katsomassa Artukaisissa kaikkia mahdollista moottorikilpailuja, myös moottoripyöriä.
Ja nyt ympyrä tavallaan sulkeutuu, kun ens viikonvaihteessa ollaan Imatralla katsomassa katuratakisoja.
Ja toinen syy oli, että tuli taloudellisesti mahdolliseksi hankkia moottoripyörä. Ulkomaille kun lähdin niin jossain vaiheessa totesin, että jos omin jaloin tulen takaisin niin mä ostan moottoripyörän. Kiitos Petelle, että vei mut 2011 prätkämessuille... Siinä tuli bensaa liekkeihin oikein urakalla.
Äänestysvaihtoehdoista ei osu oikein yksikään. Päällimmäisenä syynä oli se, että kyllästyin ajamaan samaa työmatkaa autolla 30min suuntaansa eikä hyvää työpaikkaa huvittanut vaihtaa. Eli jotain uutta ja vaihtelua piti keksiä. En ollut koskaan ajanut mopoa tms eikä oikeastaan aikaisemmin ollut mitään kiinnostustakaan. Se olikin se toinen syy: halusin kokeilla oppiiko 35 vuotias vielä jotain täysin uutta. Ensimmäinen päivä ajokoulussa olikin aika haparoivaa, mutta jännästi sitä hermoradat olivat yön aikana oppineet kun seuraavana päivänä toisella tunnilla kädet ja jalat alkoivat toimia yhdessä. Tavallaan oli myös hauska käydä ajokoulussa uudestaan ~17v edellisen kerran jälkeen. Ei sitä osannutkaan kaikkea mitä luuli osaavansa eli ihan positiivinen havainto sekin.
Sitten kun tuli kortin saamisen jälkeen hankittua oma pyörä, onkin laji alkanut kiinnostaa ihan toisella tavalla ja nettimoto ja tämä foorumi on tullut tutuksi. Kolmen vuoden aikana ei ole tullut tehtyä kuin pari reissua työmatkojen lisäksi prätkällä, mutta työmatkat ovat usein nykyään pidempiä mutkareittejä etsiessä.
Sitten kun tuli kortin saamisen jälkeen hankittua oma pyörä, onkin laji alkanut kiinnostaa ihan toisella tavalla ja nettimoto ja tämä foorumi on tullut tutuksi. Kolmen vuoden aikana ei ole tullut tehtyä kuin pari reissua työmatkojen lisäksi prätkällä, mutta työmatkat ovat usein nykyään pidempiä mutkareittejä etsiessä.
Vaikea valita nyt ihan oikeaa. Pikkupojan haave se on ainakin ollut, muistan edelleen jutun silloisesta lehdestä kun Jammu esitteli maxin aikoinaan. Kuitenkinkin vuosia vierähti eikä pyörää tullut hommattua, ei koskaan muka oikein ollut rahaa.
Sitten kaveri hankki pyörän, ajoi sillä kesän ja osti loppukesästä toisen. Entinen Honda VF500 jäi edelleen kaverille, se liisasi sen mulle syksyksi eli siihen asti kun siitä oli vakuutukset voimassa. Tuli vielä niin halvalla etten maksanut siitä kuin pelkät vakuutukset.
Sillä ajeltiin syksy vaimon kanssa ja jossain vaiheessa käytiin vanhempien luona. Varastosta löytyi mun vanha solikka, vaimo harjoitteli viikonlopun sillä, minä ajelin isän automaatilla. Sen jälkeen selitin että moottoripyörä toimii täysin samalla tavalla. Se vaan on isompi, painavampi ja tehokkaampi. Viikonlopun jälkeen tilanne olikin että voisihan sitä harkita, mutta sitten pitää olla sellainen että myös vaimo pystyy sillä ajamaan. Mittaa on siis 155 senttiä ja Suzuki Savagehan sieltä tuli. Sittemmin on pyörät vaihtuneet ja nyt taisi tulla seitsemäs tai kahdeksas kesä.
Sitten kaveri hankki pyörän, ajoi sillä kesän ja osti loppukesästä toisen. Entinen Honda VF500 jäi edelleen kaverille, se liisasi sen mulle syksyksi eli siihen asti kun siitä oli vakuutukset voimassa. Tuli vielä niin halvalla etten maksanut siitä kuin pelkät vakuutukset.
Sillä ajeltiin syksy vaimon kanssa ja jossain vaiheessa käytiin vanhempien luona. Varastosta löytyi mun vanha solikka, vaimo harjoitteli viikonlopun sillä, minä ajelin isän automaatilla. Sen jälkeen selitin että moottoripyörä toimii täysin samalla tavalla. Se vaan on isompi, painavampi ja tehokkaampi. Viikonlopun jälkeen tilanne olikin että voisihan sitä harkita, mutta sitten pitää olla sellainen että myös vaimo pystyy sillä ajamaan. Mittaa on siis 155 senttiä ja Suzuki Savagehan sieltä tuli. Sittemmin on pyörät vaihtuneet ja nyt taisi tulla seitsemäs tai kahdeksas kesä.
Kai se vähän sellainen ikuinen pikkupoika päässä myllää. Joskus Kekkosen aikaan oli hetken CX 500 customi ennen kuin rahat loppui ja piti hukata. Sitten tuli 80-luvun lopulla ostettua ekoja Suzuki DR 650:ä mutta kaupat peruuntui kun ei pyörää alkanut kuulumaan. Olisi ollut lysti peli lasketella virveli selässä. Sitten menikin yli kaksikymmentä vuotta ja koko ajan tuli tässä maantien 616 penkalla asuessa kuunneltua kun mopoja ujelti ohi. Sitten kun vielä pääsi kaiken hapen tuhoavasta emännästä eroon ja rahatkin piisasi niin eikun Belgiasta Deukan ostoon. Ja siinä on mopoa loppuiäksi 
Vissiin se ihan pohjimmainen kipinä tuli kun näillä kulmilla pörisi silloin 70-luvulla tuuttia, vesipyssyä ja jos sun mitä. Niitähän sitä pentuna tuli kunnioittavan välimatkan päästä ihailtua. Ja Imatran ajot tietysti piti nuohota vaikka kaikkea muutahan siellä siinä iässä näki paitsi kisoja.
Vissiin se ihan pohjimmainen kipinä tuli kun näillä kulmilla pörisi silloin 70-luvulla tuuttia, vesipyssyä ja jos sun mitä. Niitähän sitä pentuna tuli kunnioittavan välimatkan päästä ihailtua. Ja Imatran ajot tietysti piti nuohota vaikka kaikkea muutahan siellä siinä iässä näki paitsi kisoja.
Viimeksi muokattu:
Tuota nyt kun tarkemmin miettii niin syitä on monia.
Kenties just nyt päällimmäisinä on se että aistii kaiken ennen muita. Sateen tulon, vastaleikatun nurmen, kaadetun puun, ilman kuivumisen jne.
Ennemmin mukana ollut vauhti ja siitä nauttimisen tunne on jäänyt taka-alalle, en varmaan tänä kesänä ole kierrättänyt yhtään perheen pyöristä punarajalle...väännöstä kyllä nautiskelen.
Kilometrejä on nyt kesän aikan tullut 2 -pyöräisillä reilu kymppitonni mutta alle viidenkymmen kilsan lenkkiä varten ei viitsi lähteä pärrällä, meen mieluummin autolla. Pitkät retket sitten prätkällä. Ja pitkiä >500km lenkkejä kyllä riittää kunhan keksii reittejä.
Ai piru kun tulisi sellainen FJR/Kottaraisen super adventure sekoitus valupyörillä, kohtuu maavaralla, sähköpleksillä, elektroniikalla ja väännökkäällä 150 heppaisella/150 vääntävällä 800cc turbokoneella ja 20000km huoltovälillä. Keppiveto ja tankattuna sen alle 300 kiloa ja kokonaispaino reippaat 500. Heti ostaisin...ellei nyt viittäkymppiä maksaisi
Mutta aloitukseen aikanaan oli ihan käytännön syyt. Pääsi nopeemmin ja luotettavammin kuin mopolla
Kenties just nyt päällimmäisinä on se että aistii kaiken ennen muita. Sateen tulon, vastaleikatun nurmen, kaadetun puun, ilman kuivumisen jne.
Ennemmin mukana ollut vauhti ja siitä nauttimisen tunne on jäänyt taka-alalle, en varmaan tänä kesänä ole kierrättänyt yhtään perheen pyöristä punarajalle...väännöstä kyllä nautiskelen.
Kilometrejä on nyt kesän aikan tullut 2 -pyöräisillä reilu kymppitonni mutta alle viidenkymmen kilsan lenkkiä varten ei viitsi lähteä pärrällä, meen mieluummin autolla. Pitkät retket sitten prätkällä. Ja pitkiä >500km lenkkejä kyllä riittää kunhan keksii reittejä.
Ai piru kun tulisi sellainen FJR/Kottaraisen super adventure sekoitus valupyörillä, kohtuu maavaralla, sähköpleksillä, elektroniikalla ja väännökkäällä 150 heppaisella/150 vääntävällä 800cc turbokoneella ja 20000km huoltovälillä. Keppiveto ja tankattuna sen alle 300 kiloa ja kokonaispaino reippaat 500. Heti ostaisin...ellei nyt viittäkymppiä maksaisi
Mutta aloitukseen aikanaan oli ihan käytännön syyt. Pääsi nopeemmin ja luotettavammin kuin mopolla
Kevari kuustoista kesäsenä, legendaarinen Yamaha RD125LC. Tällä ajoin pitkiäkin matkoja, tais tulla 16tkm kahdessa kesässä. Sen jälkeen venttaa ja nuoren perheen kiireitä kunnes kaveri hankki prätkän. Sitten tais mennä vielä pari vuotta innostuneena, ehkä enemmänkin, ennen kuin sain luvan ostaa pyörän -sillä ehdolla, että vaimo saa ensin uuden auton. Ja saihan se ja vieläpä nopeasti. Kaikki muut tunnetut suostuttelukeinot oli jo käytetty. Syynä jahkailuun oli se, että oli nähnyt kun aikoinaan olin ajellut kevarilla nuoruuden innolla. Ymmärrän kyllä hyvin.
Toinen hauska episodi oli kun katsoin harrasteautoa netistä, ihan vaan huvikseni, jolloin pikkunassikkamme tuli utelemaan mitä teen. Kerroin, ja poika juoksi tanssien äitinsä luokse kertoen, että isä ostaa meille Porschen. Sain kuulla kunniani asian järjettömyydestä etc. Pitkän ripityksen jälkeen viimeinen toteamus oli, että osta vaikka uusi moottoripyörä. Arvatkaa mitä tein. No, en toki uutta ostanut mutta paremman kyllä. Sanottakoon, että tuolloin minulla oli jo pyörä, joka tosin rungoltaan ei erityisen hyvin sopinut "korstolle".
Niin ja myin vanhan pyörän kaverilleni, joka tinki sen sopusopusopuhintaan käyttämällä sellaisia argumentteja kuten "anna vielä vähän lisää alennusta, jolloin sinulle tulee pienemmät luottotappiot tai väittäen minulla olevan sydämen paikalla taskulaskin, omatuntokin oli kuulemma kirurgin toimesta ohitusleikattu jne.". Näin seuraava -pienempivartinen- jäi koukkuun tähän jaloon harrastukseen.
Nyt ollut kymmenen vuotta erilaisia prätkiä ja järki mukana pyrin ajelemaan. Näin asiasta ja vähän sen vierestä.
Toinen hauska episodi oli kun katsoin harrasteautoa netistä, ihan vaan huvikseni, jolloin pikkunassikkamme tuli utelemaan mitä teen. Kerroin, ja poika juoksi tanssien äitinsä luokse kertoen, että isä ostaa meille Porschen. Sain kuulla kunniani asian järjettömyydestä etc. Pitkän ripityksen jälkeen viimeinen toteamus oli, että osta vaikka uusi moottoripyörä. Arvatkaa mitä tein. No, en toki uutta ostanut mutta paremman kyllä. Sanottakoon, että tuolloin minulla oli jo pyörä, joka tosin rungoltaan ei erityisen hyvin sopinut "korstolle".
Niin ja myin vanhan pyörän kaverilleni, joka tinki sen sopusopusopuhintaan käyttämällä sellaisia argumentteja kuten "anna vielä vähän lisää alennusta, jolloin sinulle tulee pienemmät luottotappiot tai väittäen minulla olevan sydämen paikalla taskulaskin, omatuntokin oli kuulemma kirurgin toimesta ohitusleikattu jne.". Näin seuraava -pienempivartinen- jäi koukkuun tähän jaloon harrastukseen.
Nyt ollut kymmenen vuotta erilaisia prätkiä ja järki mukana pyrin ajelemaan. Näin asiasta ja vähän sen vierestä.
Vahinko.
Kesälomareissulla netin selailu. Sattu pyörä silmien eteen ja oli kohtalaisen lähellä sen hetkistä sijaintia. Kaupat tuli tehtyä ja sit ostaa varusteet ja ajaa korttia (tietty pyöräkin haettiin toiselta puolen suomea).
Autojen kanssa pelleillyt monta vuotta niin kokeillaan nyt näitä. Saas nähdä mitä näitten jälkeen.. tieliikenne ATV on kanssa kertaalleen omistettu
Kesälomareissulla netin selailu. Sattu pyörä silmien eteen ja oli kohtalaisen lähellä sen hetkistä sijaintia. Kaupat tuli tehtyä ja sit ostaa varusteet ja ajaa korttia (tietty pyöräkin haettiin toiselta puolen suomea).
Autojen kanssa pelleillyt monta vuotta niin kokeillaan nyt näitä. Saas nähdä mitä näitten jälkeen.. tieliikenne ATV on kanssa kertaalleen omistettu
En löytänyt itselle sopivaa vaihtoehtoa. Jotenkin sen on aina vaan tiennyt, että se on mun juttu... Muistan, kun pikkupoikana vierailimme jollain kokoontumisajolla ja siellä näin tämän sinisen "Yömahan" 
vielä ei oo tosin tähän päiväänä mennessä ollut yhtäkään "Yömahaa", mutta muutamia muita kyllä. Välillä on ollut kortit pois, jopa kaikki kortit, vuosia, mutta aina sen on tiennyt, että jos haluaa tuntea ittensä kokonaiseksi, niin se on mahdollista vain yhdellä tavalla eli sillä, että on mopo pihassa. Välillä ajaessa tulee sellainen tunne (jota ei tule mistään muusta asiasta) sellainen flow että sitä on mahdotonta kuvailla miltä se tuntuu, mutta se on niin hyvä tunne, että toista sellaista ei ole ja sen eteen on valmis tekemään paljon... Kysehän ei ole siitä kuka on kovin tien päällä vaan kuka on vapain tien päällä.
vielä ei oo tosin tähän päiväänä mennessä ollut yhtäkään "Yömahaa", mutta muutamia muita kyllä. Välillä on ollut kortit pois, jopa kaikki kortit, vuosia, mutta aina sen on tiennyt, että jos haluaa tuntea ittensä kokonaiseksi, niin se on mahdollista vain yhdellä tavalla eli sillä, että on mopo pihassa. Välillä ajaessa tulee sellainen tunne (jota ei tule mistään muusta asiasta) sellainen flow että sitä on mahdotonta kuvailla miltä se tuntuu, mutta se on niin hyvä tunne, että toista sellaista ei ole ja sen eteen on valmis tekemään paljon... Kysehän ei ole siitä kuka on kovin tien päällä vaan kuka on vapain tien päällä.