• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Mikä erottaa kalliin ja halvan kypärän

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja wolvie
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Absoluuttinen suojaavuus kuitenkin on aina ollut hyvin hankalaa ainakaan loppukäyttäjän päästä itse toteamaan.
Sepäse. Minun kanssa samassa osoitteessa asuva rouva on ollut erään valmistajan luona tutustumassa heidän suorittamiin erilaisiin testeihin, joilla testasivat omia ja kilpailevien merkkien kypäriä. Olivat päässeet ihan omin silmin katsomaan miten eri kypärät (kypärien nimet oli peitetty teipillä) kestävät noita testejä. Tulokset eivät olleet kaikkien kohdalla kovinkaan mairittelvia. Harmi että kuvaaminen oli kiellettyä...
Kenen intresseissä on olla julkaisematta "hyvien" tai "huonojen" kypärien merkkejä ja malleja vai onko se laissa kielletty?
Tuossa kertomassasi tilanteessa homman ymmärtää, koska kyseessä on yhden merkin valmistaja joka tietysti pyrkii saamaan muut hiukan huonompaan valoon, mutta miksei esimerkiksi onnettomuustietokannoista noita tietoja anneta?

Tilastot ovat olemassa, kuten vaikkapa jo tuosta vanhasta tutkimuksesta selviää:
cost 327
Onnettomuuksia tapahtuu Euroopan mittakaavassa sen verran, että niistä selviää luotettavasti, jos joku potta tarjoaa keskimääräistä paremman tai huonomman suojan.

Tietysti voidaan spekuloida, että Bandit XXR tai gp-tech kypärien käyttäjille sattuu erityyppisiä ja eri voimakkuisia onnettomuuksia kuin avattavan Schubertin käyttäjille, mutta luulisi vaikutusten eliminoinnin olevan mahdollista.
Olisikohan tuommoisista tiedoista mitään oikeaa hyötyä,ainakin ne saisi epäillyttävään valoon helposti.Aidoista onnettomuuksista voi olla vaikea selvittää iskun nopeutta,niitten määrää,kulmaa, materiaalia mihin iskeydytään jne.
Yksittäisen onnettomuuden osalta kyllä, mutta jos otos on useita kymmeniä tuhansia, alkavat erot näkyä. Tuo on itse asiassa ainoa täysin luotettava tapa saada erot näkyviin kypärien suojaavuuden osalta. Se, miksi kerättyä tietoa ei ole jaettu yleisön nähtäville ei ole selvinnyt ja siihen siis haetaan uskottavaa selitystä.
 
^ Enpä usko, että lähellekään kaikista tutkituista onnettomuuksista itse asiassa kerätään niin yksityiskohtaista dataa, että siitä voitaisiin varsinaisesti käydä päättelemään jotain kypärän suojaavuudesta.

Noissa oikeissa onnettomuuksissa on sitäpaitsi muutenkin muuttujia niin valtava määrä, että jo se tekee tehtävästä käytännössä mahdottoman. Jos esim. kypärän leukahihna onkin ollut kolarissa löysällä, päähine ei ole välttämättä suojannut ollenkaan niin hyvin kuin hihnan ollessa kunnolla kiinni, ja jos pelastusmiehistö on mennyt avaamaan hihnan, tieto siitä, oliko se oikein kiinni vai ei, ei välttämättä tallennu yhtään minnekään.

Esimerkiksi tietyissä maissa Etelä-Euroopassahan on jopa melko yleistä ajella hihna tyystin auki... no tämähän tietenkin on toisaalta helppo todeta onnettomuuden jälkeen, kun pipo löytyy jostain ihan muualta kuin uhrin päästä
tounge.gif
 
^ Enpä usko, että lähellekään kaikista tutkituista onnettomuuksista itse asiassa kerätään niin yksityiskohtaista dataa, että siitä voitaisiin varsinaisesti käydä päättelemään jotain kypärän suojaavuudesta.
Onneksi asia ei ole uskon varassa. Esimerkiksi tuossa megatutkimuksessa kerättiin kaikista onnettomuuksista seuraavat tiedot:

Accident and Vehicle Data Forms - These are completed by the Vehicle Inspectorate, from information gained from questionnaires, examination of vehicles involved and examination of the accident locus. Wherever possible the Vehicle Inspectorate will also obtain photographs of the case vehicles, accident locus, helmet and clothing

Injury Data Forms - are completed by the Department of Neuropathology, with data from questionnaires and medical records or post mortem reports, obtained from hospitals and Procurators Fiscal


Noiden perusteella muun muassa tehtiin päätelmiä avo- ja umpikypärien suojaavuuden osalta joten mikään ei estä vertaamasta kypäriä muutenkin.

Käsittääkseni Suomessa on käytössä enemmän tai vähemmän sama systeemi, ainakin valokuvien osalta. Asian selvittäminen ei vaadi mitään muuta tietoa kuin sen, onko joidenkin kypärämerkkien kohdalla päävammojen määrä yli- tai aliedustettu muihin verrattuna. Sillä ei ole mitään merkitystä, jos yksittäinen onnettomuus tai sata onnettomuutta jää selvittämättä; trendi näkyy jo vuodessa Euroopan 5000 onnettomuudessa, jos sellainen on olemassa.
 
Olisi lähes yhtä mielenkiintoista nähdä tuollainen vastaava tilasto autoista. Voisi alkaa melkoinen pulina kun todettaisiin esim. että Skodalla kuolee 2 kertaa todennäköisemmin kuin Volvolla...
 
jaa, että kun on otettu oikein valokuvia kolaroiduista kypäristä, niin nytpä on sitten infoa olemassa siitä, mikä merkki on turvallinen ja mikä ei. Niin varmaan.

Taidatpa vaan tyylillesi uskollisesti oikoa hieman mutkia suoriksi.
 
Olisi lähes yhtä mielenkiintoista nähdä tuollainen vastaava tilasto autoista. Voisi alkaa melkoinen pulina kun todettaisiin esim. että Skodalla kuolee 2 kertaa todennäköisemmin kuin Volvolla...
Tuollainen tilasto on olemassa. Siitä selviää se itsekin pääteltävä asia, että painavammat autot ovat keskimäärin turvallisempia kuin kevyemmät, koska niihin kohdistuva hidastuvuus on törmäystilanteessa pienempi. Tilastoa ei julkaista ilmeisesti siksi, että se houkuttelisi valistumattomia kuluttajia ostamaan isoja autoja, jotka taas aiheuttaisivat kolaritilanteissa suurempia vaurioita vastapuolelle.
Kypärissä tällaista selvää syytä ei ole.
 
jaa, että kun on otettu oikein valokuvia kolaroiduista kypäristä, niin nytpä on sitten infoa olemassa siitä, mikä merkki on turvallinen ja mikä ei. Niin varmaan.

Taidatpa vaan tyylillesi uskollisesti oikoa hieman mutkia suoriksi.
Jos sinä et pysty valokuvan ja vaurioituneen kypärän perusteella määrittämään kypärän merkkiä ei se tarkoita, ettei kukaan pystyisi. Sitäpaitsi esimerkiksi 100 tai 1000 määrittelemätöntä onnettomuutta ei vaikuta lopputulokseen mitään koska otanta on niin suuri ja määrittämättä jääneet enemmän tai vähemmän satunnaisesti jakautuneita. Sen vuoksi esimerkiksi galluppeja voidaan tehdä haastattelematta jokaista Euroopan asukasta.

Jos taas kommenttisi viittaa siihen, ettei kuolinsyytä voida määritellä (päävamma vs muu vamma) riittää siihenkin pelkkä lukutaito, koska syy lukee kuolintodistuksessa.
 
Olisi lähes yhtä mielenkiintoista nähdä tuollainen vastaava tilasto autoista. Voisi alkaa melkoinen pulina kun todettaisiin esim. että Skodalla kuolee 2 kertaa todennäköisemmin kuin Volvolla...
Tuollainen tilasto on olemassa. Siitä selviää se itsekin pääteltävä asia, että painavammat autot ovat keskimäärin turvallisempia kuin kevyemmät, koska niihin kohdistuva hidastuvuus on törmäystilanteessa pienempi. Tilastoa ei julkaista ilmeisesti siksi, että se houkuttelisi valistumattomia kuluttajia ostamaan isoja autoja, jotka taas aiheuttaisivat kolaritilanteissa suurempia vaurioita vastapuolelle.
Kypärissä tällaista selvää syytä ei ole.
En oikein usko tuohon logiikkaan. Olisihan kuitenkin mahdollista ostaa kokoluokkansa turvallisin auto. Toisaalta sehän olisi vaan hyvä jos kaikilla olisi iso ja turvallinen auto.

Ehkä kyseessä on kalliiden kypärien valmistajien salaliitto? Ne pelkäävät ettei sen jälkeen kukaan osta kallista kun huomataan että kaikki ECE-22 standardin hyväksymät kypärät ovat prikulleen yhtä turvallisia...
 
Olisi lähes yhtä mielenkiintoista nähdä tuollainen vastaava tilasto autoista. Voisi alkaa melkoinen pulina kun todettaisiin esim. että Skodalla kuolee 2 kertaa todennäköisemmin kuin Volvolla...
Tuollainen tilasto on olemassa. Siitä selviää se itsekin pääteltävä asia, että painavammat autot ovat keskimäärin turvallisempia kuin kevyemmät, koska niihin kohdistuva hidastuvuus on törmäystilanteessa pienempi. Tilastoa ei julkaista ilmeisesti siksi, että se houkuttelisi valistumattomia kuluttajia ostamaan isoja autoja, jotka taas aiheuttaisivat kolaritilanteissa suurempia vaurioita vastapuolelle.
Kypärissä tällaista selvää syytä ei ole.
En oikein usko tuohon logiikkaan. Olisihan kuitenkin mahdollista ostaa kokoluokkansa turvallisin auto. Toisaalta sehän olisi vaan hyvä jos kaikilla olisi iso ja turvallinen auto.

Ehkä kyseessä on kalliiden kypärien valmistajien salaliitto? Ne pelkäävät ettei sen jälkeen kukaan osta kallista kun huomataan että kaikki ECE-22 standardin hyväksymät kypärät ovat prikulleen yhtä turvallisia...
Tuosta tulikin mieleen utelias kysymys: Onko tuo ECE-merkintä samanlainen kuin muutkin E-hyväksynnät eli valmistaja saa lätkäistä sen tuotteeseensa, jos uskoo sen täyttävän kyseisen standardin? Ja valvonta on kilpailijoiden vastuulla.

Eli toimii vähän samalla tavalla kuin RR-sääntojen valvonta. Kaikki pääsee viivalle ja sitten tutkitaan, jos joku kilpailija epäilee toista ja tekee protestin.
 
Tuosta tulikin mieleen utelias kysymys: Onko tuo ECE-merkintä samanlainen kuin muutkin E-hyväksynnät eli valmistaja saa lätkäistä sen tuotteeseensa, jos uskoo sen täyttävän kyseisen standardin? Ja valvonta on kilpailijoiden vastuulla.
Ei. ECE22-05 standardi edellyttää, että valmistaja toimittaa tietyn määrän tuotteita testattavaksi.

Mutta tätä testausta ei suoriteta keskitetysti yhdessä paikassa, vaan se voidaan tehdä hyvinkin monessa eri maassa (kypärään tulee merkintä, jossa E+numero, ja se kertoo, mikä maa on hyväksynnän myöntänyt).

EU-systeemissä lienee ainakin sellainen heikkous, että laatua täytyisi joka tapauksessa valvoa myös jälkikäteen (en tiedä, tapahtuuko näin ja minkä verran), muuten on mahdollista toimittaa testattavaksi yhdenlaisia ja myytäväksi toisenlaisia tuotteita.
 
Tuosta tulikin mieleen utelias kysymys: Onko tuo ECE-merkintä samanlainen kuin muutkin E-hyväksynnät eli valmistaja saa lätkäistä sen tuotteeseensa, jos uskoo sen täyttävän kyseisen standardin? Ja valvonta on kilpailijoiden vastuulla.
Ei. ECE22-05 standardi edellyttää, että valmistaja toimittaa tietyn määrän tuotteita testattavaksi.

Mutta tätä testausta ei suoriteta keskitetysti yhdessä paikassa, vaan se voidaan tehdä hyvinkin monessa eri maassa (kypärään tulee merkintä, jossa E+numero, ja se kertoo, mikä maa on hyväksynnän myöntänyt).

EU-systeemissä lienee ainakin sellainen heikkous, että laatua täytyisi joka tapauksessa valvoa myös jälkikäteen (en tiedä, tapahtuuko näin ja minkä verran), muuten on mahdollista toimittaa testattavaksi yhdenlaisia ja myytäväksi toisenlaisia tuotteita.
Ja niinkuin taisit aiemmin jo todeta niin tuo ECE-22-standardi on aika lähellä vitsiä jos sen pitäisi taata kypärän turvallisuus onnettomuustilanteissa. Lähinnä sillä voi karsia pois ettei pipoa voi myydä kypäränä.
 
Ja niinkuin taisit aiemmin jo todeta niin tuo ECE-22-standardi on aika lähellä vitsiä jos sen pitäisi taata kypärän turvallisuus onnettomuustilanteissa. Lähinnä sillä voi karsia pois ettei pipoa voi myydä kypäränä.
Mikä testi/standardi kertoo kypärän oikeasti olevan turvallinen? DOT, SNELL, BSI..?
Ei varmaan ole yksiselitteistä vastausta. Kannattaa tutkia mitä kussakin noissa testataan ja sitten miettiä miten ne vastaavat oikeita onnettomuustilanteita. Sen perusteella sitten tehdä omat johtopäätökset.

Omista johtopäätöksistä voi esimerkkinä esittää ECE-22 testistä seuraavaa:
-Iskujen paikat ovat vakiot ja etukäteen tiedossa. Isku kohdistetaan kuhunkin paikkaan yhden kerran. Ei testata kuoren läpäisemattömyyttä terävälle esineelle.

Voisiko tämä johtaa siihen että kypärävalmistaja pyrkii optimoimaan valmistuskustannukset ja kypärän painon siten että nuo iskukohdat ovat kestävät ja sietävät yhden iskun ko. kohtaan? Voiko onnettomuudessa tulla useampi isku? Voiko iskun aiheuttaa terävä esine joka läpäisee kypärän ulkokuoren?

Yllä oleva ei ole faktaa vaan ihan pelkkää spekulaatiota.
 
Alkuperäiseen kysymykseen palaten:

Halvan ja kalliin erottaa tyypillisesti mm. istuvuus, verhousmateriaalit, saatavilla olevien kuorikokojen määrä (puhe nyt siis kuoren koosta, ei kypärän kokomerkinnästä), erikokoisten poskipalojen, visiirien, sivulevyjen ym. saatavuus, sisämateriaalien irroitettavuus&pestävyys, asianmukainen kiinnityssysteemi (klipsi-lukitukset voitaisiin hyvin kieltää) ja kulutuskestävyys/käyttöikä.

Usein eroa on myös ajoviiman aiheuttamassa metelissä, kylmällä kelillä huurteenpoistossa, ja kuumalla kelillä tuuletuksessa. Mutta näihin asioihin taas vaikuttaa oleellisesti myöskin esim. pyörä, jolla ajetaan.

Turvallisuus on loppukädessä asia, josta on äärimmäisen vaikea saada 100% luotettavaa tietoa. Netistä löytää tukea (ja vastustusta) vähän kaikenlaisille väittämille. Mutta väitän silti, että vaikkapa ~50 ja ~500 euron hintaluokkien välissä on myös merkittävästi eroa suojaavuudessa. Halvempi on tehty muovista, ja kalliimpi lasikuidusta tai hiilikuidusta. Turvallisuuspuoli tosin voi olla täysin ok jo huomattavasti alle 500 kypärässä. Mutta ovh-hinnaltaan 50 tuotteessa se tuskin on.

Eiväthän esimerkiksi kaikki tieliikennehyväksytyt autot ole kolaritilanteessa keskenään täysin samanarvoisia - vaikka hyväksyttyjä ovatkin.
 
Tuosta tulikin mieleen utelias kysymys: Onko tuo ECE-merkintä samanlainen kuin muutkin E-hyväksynnät eli valmistaja saa lätkäistä sen tuotteeseensa, jos uskoo sen täyttävän kyseisen standardin? Ja valvonta on kilpailijoiden vastuulla.
Ei. ECE22-05 standardi edellyttää, että valmistaja toimittaa tietyn määrän tuotteita testattavaksi.

Mutta tätä testausta ei suoriteta keskitetysti yhdessä paikassa, vaan se voidaan tehdä hyvinkin monessa eri maassa (kypärään tulee merkintä, jossa E+numero, ja se kertoo, mikä maa on hyväksynnän myöntänyt).

EU-systeemissä lienee ainakin sellainen heikkous, että laatua täytyisi joka tapauksessa valvoa myös jälkikäteen (en tiedä, tapahtuuko näin ja minkä verran), muuten on mahdollista toimittaa testattavaksi yhdenlaisia ja myytäväksi toisenlaisia tuotteita.
Toihan oli harvinaisen selventävä vastaus.
 
Alkuperäiseen kysymykseen palaten:

Halvan ja kalliin erottaa tyypillisesti mm. istuvuus, verhousmateriaalit, saatavilla olevien kuorikokojen määrä (puhe nyt siis kuoren koosta, ei kypärän kokomerkinnästä), erikokoisten poskipalojen, visiirien, sivulevyjen ym. saatavuus, sisämateriaalien irroitettavuus&pestävyys, asianmukainen kiinnityssysteemi (klipsi-lukitukset voitaisiin hyvin kieltää) ja kulutuskestävyys/käyttöikä.

Usein eroa on myös ajoviiman aiheuttamassa metelissä, kylmällä kelillä huurteenpoistossa, ja kuumalla kelillä tuuletuksessa. Mutta näihin asioihin taas vaikuttaa oleellisesti myöskin esim. pyörä, jolla ajetaan.

Turvallisuus on loppukädessä asia, josta on äärimmäisen vaikea saada 100% luotettavaa tietoa. Netistä löytää tukea (ja vastustusta) vähän kaikenlaisille väittämille. Mutta väitän silti, että vaikkapa ~50 ja ~500 euron hintaluokkien välissä on myös merkittävästi eroa suojaavuudessa. Halvempi on tehty muovista, ja kalliimpi lasikuidusta tai hiilikuidusta. Turvallisuuspuoli tosin voi olla täysin ok jo huomattavasti alle 500 kypärässä. Mutta ovh-hinnaltaan 50 tuotteessa se tuskin on.

Eiväthän esimerkiksi kaikki tieliikennehyväksytyt autot ole kolaritilanteessa keskenään täysin samanarvoisia - vaikka hyväksyttyjä ovatkin.
Tässä oli hyvinkin pätevä vastaus. Tuohon kun lisää vielä kypärän aerodynaamisen muotoilun/tuulitunnelitestauksen, niin alkaa olla kunnossa. Myöskin kuoren materiaaleissa on paljonkin eroa välillä: lasikuitu-hiilikuitu-komposiittikuitu, sekä hartseissa, millä kuidut on laminoitu. Eli se turvallisuus ei todellakaan ole se suurin tekijä, mistä maksat ostaessasi kypärää. Päässä ja ajossa sen kyllä jo alkaa huomata, maksoiko kypärä 100 vai 600€. IMO
thumbs-up.gif
 
Back
Ylös