mitä tästä opimme?
Tämmösissä tapauksissa kannattaa kiistää aivan kaikki. Kannattaa vissiin kieltäytyä allekirjoittamasta mitään ja väittää poliisille päin naamaa että tämä hourii ja on nähnyt näkyjä. Kun sitten joutuu seuraavaksi asemalle, niin siellä kertoo oman tarinansa, ajoi 60 km/h alueen 60 km/h ja 80 km/h alueen kahdeksaa kybää, kunnes sitten yks kaks takana alkui vilkkua valot ja pysäytettiin tien sivuun, jossa poliisi sitten alkoi syyttämään täysin käsittämättömistä asioista.
Niin, asiahan menee käräjille, mutta sitten voi samaan aikaan valittaa oikeuskanslerille ja selittää saman tarinan vielä keltaisille lehdille
Iän kaikenhan tuolla tuvissa on "toteutettu vakiintuneita
käytäntöjä" ja linjauksia.
Tähän kun vielä lisätään erityisesti alempien oikeusasteiden
"lottokonemeininki", on ihan pelkkää realismia myöntää
itselleen että tuomioitahan siellä jaellaan, ei oikeutta.
Oikeutta sieltä on toki mahdollista saada, mutta se edellyttääkin sitten että pitää alusta saakka itse "järjen päässä", eikä lyöttäydy velliperseisen "näin nää yleensä menee"- juristin kelkkaan. Sillä systeemillä tulee sekä nenä että hanuri helläksi.... mutta lompakko kevyeksi
.
Sellaista on elämä.
Peliähän siellä saleissa pelataan.... tämä kannattaisi pitää
kirkkaana mielessä eikä seilata karikkoon naiviuttaan.
Eihän se hyvät hyssykät sentään juristikaan ole sen
kummoisempi "ammattimies" kuin joku muukaan "ammattimies".
Laiskuus, rahanahneus ja turhien liikkeiden välttäminen on pääasiallinen "tavara" mitä on kaupan.
Omituista....? Juu-ei. Ihan normisettiä tällä planeetalla.
"Asiantuntijapalvelujen" ostaja, lajissa kuin lajissa, tahtoo vaan saada kyytiä kun mätä kukko jos ei osaa tai ymmärrä
vaatia.
Hommien mennessä sitten asiakkaan kintuille löytyy aina
loistava patenttivastaus:
"Toimeksianto ja tahdonilmaus ei ollut riittävän selkeä ja
yksilöity"
JESS!