Toissa päivänä tuli tehtyä viimein kaupat haikailemastani FZ6-S:stä. 06-mallinen tuntuu olevan, vaikka ensirek. pvm onkin kesällä -07. Nooh, se ei miun menoa haittaa. Just sopivasti sisäänajot (vähän reilu 4500km ajettu) suoritettu pois alta, ja tehdastakuutakin vielä vuos jäljellä.
Mitä tässä nyt reilu 300km kerenny lauantain jälkeen ajelemaan, niin päällimmäisenä ajatuksena on ollu: "voiko moottoripyöräily tosiaan olla näin helppoa ja hauskaa?" Edellinen pyöränihän oli Er5, ja sen kanssa miulla oli aivan älyttömät ongelmat uskaltaa kallistaa kurveihin. Ja jo nyt on kaarrenopeudet noussu ihan järestään 10-20km/h.
(Ennen ne pyöri jossain 50-70 kieppeillä, nyt 80-100km/h.)
Ihan on pakko sen verran sohia muurahaispesää, että luin ihan mielenkiinnosta koko tän ketjun läpi ja naureskelin ihmisten innolle olla heti vaihtamassa slipareita ja asentelemassa Power Commandereita. Miun mielestä nuo alkuperäiset röörit on kyl paljon paremman näköset ku yhetkään vaihtoputket, ja jos mie sitä tehoa niin älyttömästi olisin kaivannu, ni olisin ostanu jonkun Rykkösen tai vastaavan vinguttimen, enkä Fazua. Mut makuja on monia, sano kärpänen ku paskaa suuhunsa lappo.
Pikkusen on vielä totuttelemista tuohon kytkimen ja kaasun yhteiskäyttöön, mut eiköhän siihenkin tässä kesän mittaan kotkaannu. Ainoo, mikä jäi vähän harmittamaan, oli ku joutu tyytymään siniseen... Absillinen punanen oli hakusessa, mut sentään toinen kriteeri täytty.
Mutta kaikenkaikkiaan aivan IhQ pyörä tuo on.
Ei millään malttais pysyä pois sen selästä, ja koko ajan haikailee vaan kruisailemaan. Ja sit jos tuossa myöhemmällä kesää kävis radalla opettelemassa vähän lisää kurvailua, ni ajonautinto noussee vähintään potenssiin neljä Erkillä ajeluun verrattuna.