Ainahan taloussuhdanteet vaikuttaa jonkin verran, samoin kuin se miten POP se tavara milloinkin sattuu olemaan.
Tuon ulkopuolella tavaralle tahtoo kuitenkin löytyä se "oikea markkinahinta" kohtuullisessa ajassa.
Aina on tilanteita, joissa pitää vaan saada tavara käsistä edes johonkin hintaan ja toisessa päässä
siitä saa itse asiassa kohtuuttomankin hinnan hetimiten kun kaikki planeetat ovat konjuktiossa.
Välillä tuntuu että se myyjän vaikeimmin hyväksyttävä/hahmotettava asia liittyy siihen, että
pitäisi saada "liikkeen hinta"... jossa kuitenkin on jotain tinkivaraa, mutta ilman vastuita.
"Ketjureaktio" ja siihen liittyvien välirahojen suuruuden merkitys on usein myös liian hapokas hahmottaa
oikealla tavalla. Sitten ollaankin äkkiä hakemassa 70%n satsauksella 130%:n tuottoa takavalotakuilla.
Noo... eihän yrittänyttä laiteta ja käteiskaupoissa se jolla on tuppo kädessä, edustaa kuitenkin aika
usein järjen ääntä mikäli tarjous ei ole suorastaan vittuilua.
Jos ei heti paikan päällä, niin yllättävän usein se puhelu tulee suht kohta perään sille "oikean tarjouksen"
tehneelle käteisostajalle.
Alko, apteekki ja keskusliikkeiden vähittäismyymälät......
Niissä on suomalaisen kadunmiehen ja naisen "kaupankäyntikulttuuri" kehittynyt.
Kysymys kuuluukin tuolta pohjalta: Mikä ihmeen kaupankäynti?

.
Juuei... eihän siitä mitään tule, jos pari kassillista ruokaa pitää aina ostaa sämpylä kerrallaan "huudattamalla"

.
Paljon jää kuitenkin myytävää ja ostettavaa, jonka kanssa "tehdään kauppaa"..... hommaa joka
on turhan monelle Finskille ihan täyttä munkkilatinaa jo perusteiltaankin.