Pistäähän tuo kaikki hieman hymyssä suin miettimään....
.
Joskus kai sitä ihminen vaan väkisin ajattaa itsensä
pisteeseen jossa ei onnistu enää pussiteekään.
Jos ei toimi "vakiopyörä", säätäessä mennään ojasta allikkoon....
On siis ongelma.... tarvitaan ratkaisu ja mieluiten yksinkertainen, jotta resurssit saadaan keskitettyä olennaiseen.
Hävität värkkis ja aloitat uudestaan sellaisella, joka tuntuu
"pakasta vedettynä" toimivalta.
Siitä sitten "uusi elämä" yksi pieni askel kerrallaan pitämällä
kokonaisuus koko ajan tiukasti mielessä.
Mopo-rata-asvaltti on nimittäin yksi laji jossa kokeneet,
lahjakkaat ammattilaisetkin ajautuvat helposti sivuraiteelle
ilman jatkuvaa "realityzekkiä".
Sanoisiko nyt näin, että ketjussa aiemmin esiintuodut
konkareiden kommentit koittanevat tuoda kohteliaasti
esiin sen..... todellisuuden jota hyvin monen suht
tosissaankin eri hommia harrastavan on vaikea sulattaa.....
Hyvin pienilläkin muutoksilla on usein suorastaan dramaattinen
vaikutus värkin pelittämiseen eri yhteyksissä.
Toinen vinkki lienee se, että "mopo ei tule kuntoon, ennen kuin
pää tulee kuntoon"..... noin kuvainnollisesti ilmaisten.
Taitaa "peli piip" olla ainoa ratkaisu uuden alulle.
Muuten on vähän kuin ne vanhusten tarinat mitä tulee siitä kun koittaa kammeta lehmää suosta.
Zemiä!