Fiksu pyörä isommalle alottelijalle?

[Pave.]

Jotenkin käsittämätöntä, että uudelle kuskille suositellaan tehokasta >1200 kuutioista ensipyöräksi
Toki joku Er vitonenkin voi näyttää suhteettoman pieneltä kaksimetrisen alla.

Ei sillä pyörän teholla loppujen lopuksi ole hirveästi merkitystä, vaan sillä mitä on käyttäjän korvien välissä ja miten paljon niitä tehoja käytetään!!! Joillekin on liikaa tehoja jopa jossain 250 viragossakin....

 

[B12]

Epäilemättä paino on eri roolissa jos itse painaa 70-80 kiloa ja jos jalat ei ole koukussa vaikka kantapäät on maassa.

Tämä on kyllä harvinaisen totta. Voisin kuvitella, että pienikokoisella ja kevyellä aloittelijalla tosi karmean tuntuinen olisi iso , painava ja korkea pyörä, jossa pitää taiteilla kengänkärkien varassa. Kaksimetrisellä ei näitä ongelmia ole, vaan 47 monon saa tukevasti läpsäytettyä maahan pyörällä kuin pyörällä.

Blackbirdikin on jo näköjään noin halpa. Siinäkin hyvä peli ja ehkä banditiakin parempi ja nykyaikaisempi. Bandithan oli halvaksi tehty kierrätysosista kasattu peruspyörä. Bläkkäri taasen hondan huippumalli

 

[J@ck]

mutta ajettavuus vm -85 putkirunkokamppeella oli jotain karmeaa verrattuna seuraavaan.

No en museovehkeitä meinannutkaan. Toisaalta kunnossa olevat vanhemmatkin pyörät (BMW ) ovat ainakin omien kokemusten mukaan aika ok. ajettavia.

 

[tate66]

No en museovehkeitä meinannutkaan. Toisaalta kunnossa olevat vanhemmatkin pyörät (BMW ) ovat ainakin omien kokemusten mukaan aika ok. ajettavia.

Eikös tuokin ole lähinnä makukysymys, vanhat superbiket on vissiin vieläkin ihan kohtuullisia ajettavia vieläkin kun niihin panostettiin paljon aikoinaan melkoisesti tehtailla.
Toki nykypyörissä on kaikenlaisia hilavitkuttimia ajosuorituksen tasaamiseksi mikä helpottaa ajamista.

 

[Wilhelm]

Vielä tästä isopyörä/pikkupyörä aloittelijalle-keskustelusta. Oman vaatimattoman kokemukseni perusteella ongelmat tässä prätkäbusineksessä liittyvät tilanteisiin, joissa vauhtia on jo saavutettu. Toki jos alla on supertehokas pyörä kova nopeus ja siihen liittyvät lieveilmiöt ovat nopeammin saavutettavissa. Veikkaisin kuitenkin, että se tyypillinen "oh shit" tilanne liittyy siihen, että vauhtia on ehditty kerätä (riippumatta kulkineesta) ja edessä on jotain yllättävää kuten tiukka mutka, eteen kääntyvä auto jne., ja tässä tilanteessa keinovalikoima loppuu kesken. Eli kuten olen jossain aikaisemmassakin ketjussa todennut, vaikeuksiin päätyy miedoimmillakin tehoilla mikäli nopeutta on liikaa ja/tai ennakointi pettää.

 

[santerik]

Yksi oleellinen juttu tästä ketjusta on muuten unohtunut. Kaikki ketjussa mainitut pyörät on varmaankin hyviä jne mutta jos joku pyörä aiheuttaa täysin ylitsepääsemätöntä omistamisen halua niin silloinhan se on siinä.

Kaikilla niillä ajamaan pystyy ja joku ne pystyy tarvittaessa korjaamaan. Lopunviimein ainoa asia jolla on väliä on se, että kuskilla on hyvä fiilis.

(Ja jos mikään ei aiheuta ylitsepääsemättömiä väristyksiä tai kiksit saa nimenomaan siitä, että speksaa luotettavan peruspyörän niin sitten vaikka tämän ketjun vinkeillä)

Edit. Ja mikä parasta: meissä ihmisissä on sisäänrakennettuna huikea kyky perustella kaikki omat valinnat itselleen hyviksi riippumatta siitä, kuinka susia ne välillä saattavat kaikilla objektiivisilla mittareilla olla.

 

[tentai]

Jos vaan kestää "kritiikin" niin Deauville.
Huoleton peli ja helppo ajettava.

 

[Racle]

Tämä on kyllä harvinaisen totta. Voisin kuvitella, että pienikokoisella ja kevyellä aloittelijalla tosi karmean tuntuinen olisi iso , painava ja korkea pyörä, jossa pitää taiteilla kengänkärkien varassa. Kaksimetrisellä ei näitä ongelmia ole, vaan 47 monon saa tukevasti läpsäytettyä maahan pyörällä kuin pyörällä.

Blackbirdikin on jo näköjään noin halpa. Siinäkin hyvä peli ja ehkä banditiakin parempi ja nykyaikaisempi. Bandithan oli halvaksi tehty kierrätysosista kasattu peruspyörä. Bläkkäri taasen hondan huippumalli

jos 47 monon saa tukevasti, niin oma 50 koon mono on varmaan vielä tukevampi

Edit. Ja mikä parasta: meissä ihmisissä on sisäänrakennettuna huikea kyky perustella kaikki omat valinnat itselleen hyviksi riippumatta siitä, kuinka susia ne välillä saattavat kaikilla objektiivisilla mittareilla olla.

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä.
Tällähetkellä kattellut tuota bandittiä ja se vaikuttaa pelkästään netin perusteella jo aikalailla siltä mitä haluaisi. Pitäisi vaan päästä koeistumaan kyseinen peli ja katsoa oikeasti se koko.

 

[J@ck]

Eikös tuokin ole lähinnä makukysymys, vanhat superbiket on vissiin vieläkin ihan kohtuullisia ajettavia vieläkin kun niihin panostettiin paljon aikoinaan melkoisesti tehtailla.
Toki nykypyörissä on kaikenlaisia hilavitkuttimia ajosuorituksen tasaamiseksi mikä helpottaa ajamista.

Ei. Sillä toisaalta minun kohdalle sattunut hirvein ajettava mp oli aikoinaan ~85 mallia oleva kuuspuolikas siskon miehen bemu. Käytännössä siin' ei ollut takaiskareita lainkaan ja keula oli huh huijaa = älä irrota sormia hetkeksikään tangosta.. On siis ihan mopon kunnosta kiinni.
Nykypyörien "hilavitkuttamisista" olen kutakuinkin eri mieltä. Ne ei oikeastaan mitään helpota, tekevät vaan ajelut mukavammaksi Tai no joo, helpottaa ne säätöjä erilaisilla kuormilla ajellessa - sellaisia harva viitsii manuaalisesti edes tehdä. Ainakin omien kokemusten ja näkemisten perusteella näin..

 

[J-PS]

Mä en puutu sen enempää noihin tehoihin, ranteesta ja järjestähän se vaan on kiinni. Mutta nuo fyysiset mitat... Olen ketjun aloittajan kanssa aika tarkkaan samaa kokoluokkaa. Hain tänään meidän Rvan R1200R:n Heinolta huollosta ja pyörin sillä reilun 100km pääkaupunkiseudulla asioita hoitelemassa. Varmasti osansa on silläkin, että vuoden 2002 jälkeen en ole varmaan yli tuhatta kilometriä ajanut muilla pyörillä kuin Gessulla, mutta kyllä tuo Ärrä tuntui ihan hemmetin pieneltä ja kun jostain näyteikkunasta peilasin itseäni sen päällä, meinasi päästä huutonauru... Eli oikeasti suosittelen koeistumista.

-jp-

 

[Tannisto]

Auts, niinkö teen..
Tehoa niinkään meinannut, vaan enempi käsiteltävyyttä. Ihan vaan sillä, etten tosiaankaan osaisi suositella vaikkapa K 1200 RS:ää, K 12/13 ässää tms. (mielestäni) kokemusta vaativaa pyörää kenellekään isommaksi ensipyöräksi. Ehkä joku Bandiitti sitten on mopo noihin verrattuna?

Kyllä se vaan niin menee, että kevyemmällä ja helpommin hallittavalla pyörällä lajiin pääsee helpommin sisään. Jos nyt "merkkiuskollisena" jotain suosittelisin niin Bemuista esim. F 800 ST / GS. Kutakuinkin vastaavanlaisia löytyy varmasti muiltakin merkeiltä. Joku kuussatanen kyykky olis mielestäni vihonviimeinen eka isompi mopo - ja kaksimetriselle muutenkin.

Mulle valikoitui ensipyöräksi just K1200rs. Koeajoin toki myös Banditin, mutta jotenkin vaan toi KRS oli kuitenkin se juttu. Raskashan se on paikallaan liikuteltaessa, mutta kun vähänkään saa vauhtia, niin tottelee nöyrästi ja on maantiellä todella hyvä, tuntui vakaalta ja "turvallisemmalta". Vakiokahvat on matkalle liian matalat, joten kannattaa katsoa että on korotetut palat tai hommata ne jälkikäteen.
Aloittelijalle plussaa: ABS jarrut (mulle ihan must) ja telelever keula, joka ei vajoa kovassakaan jarrutuksessa.
Pyörän painopiste erittäin matalalla ja katteiden muotoilu sellainen ettei isojenkaan rekkojen turbulenssit sitä heiluttele. Kun sitä on oppinut ajamaan niin on todella kiva käydä heittelemässä mutkiinkin.
Pyörä ei todellakaan ole mikään ohjus, mutta tasaista vääntöä on ja kahvan pohjassa sitä voimaakin. Nautittava ajaa rauhallisestikin.
Vakuutukset on halvat, tekniikka testattua ja luotettavaa ja noita alkaa saamaan jo kolmen tonnin pintaan. Kannattaa ainakin uhrata hetki ajatukselle.

 

[seppo02]

Mulle valikoitui ensipyöräksi just K1200rs. Koeajoin toki myös Banditin, mutta jotenkin vaan toi KRS oli kuitenkin se juttu. Raskashan se on paikallaan liikuteltaessa, mutta kun vähänkään saa vauhtia, niin tottelee nöyrästi ja on maantiellä todella hyvä, tuntui vakaalta ja "turvallisemmalta". Vakiokahvat on matkalle liian matalat, joten kannattaa katsoa että on korotetut palat tai hommata ne jälkikäteen.
Aloittelijalle plussaa: ABS jarrut (mulle ihan must) ja telelever keula, joka ei vajoa kovassakaan jarrutuksessa.
Pyörän painopiste erittäin matalalla ja katteiden muotoilu sellainen ettei isojenkaan rekkojen turbulenssit sitä heiluttele. Kun sitä on oppinut ajamaan niin on todella kiva käydä heittelemässä mutkiinkin.
Pyörä ei todellakaan ole mikään ohjus, mutta tasaista vääntöä on ja kahvan pohjassa sitä voimaakin. Nautittava ajaa rauhallisestikin.
Vakuutukset on halvat, tekniikka testattua ja luotettavaa ja noita alkaa saamaan jo kolmen tonnin pintaan. Kannattaa ainakin uhrata hetki ajatukselle.

Tarkennuksena vielä kokemattomille että nämä ovat niitä pitkättäiskoneisia.....hyviä pelejä mutta sekoittaa tuo k1200 -alku. Hankala saada parilla tonnilla

Linkissä lisää https://www.nettimoto.com/bmw/k?id_engine_model=17

 

[Pave.]

Ja se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle... vaikka kuinka olis samankokoisia... jopa veljeksiä!
Ei näistä koskaan päästä yksimielisyyteen....

 

[Laka]

Mitä tahansa teekkään niin käyt koe ajamassa mahdollisimman monenmoisia ja mallisia pyöriä ja kattelet mikä sopii alle. Rohkeesti vaan liikkeeseen ja pyörää alle. Saat vähä tuntumaa mikä on se sun pyörä.

 

[Bone]

Sanovat, että ihmiseen pitäisi aina edes jollain tapaa ja tasolla luottaa.

Tässäkin ketjussa voisi ottaa pienen riskin ja lähteä siitä, ettei aloittaja ole ulkoistamassa
vastuutaan ensipelin valinnassa.

Että jospa homman nimi olisikin: "Kerään mielipiteitä & näkemyksiä, mieluusti vielä perusteitakin näille.
Kokemukset, subjektiivisinakin, eivät liioin haittaa oman käsityksen muodostamista.

Kaiken "löpinän" pohjalta on sitten hieman helpompi poimia sellaiset pelit, joita lähtee
tarkemmin tonkimaan, kylmille tyypeille ja ihan oikeillekin.

Ison kaverin ehkä kovin realiteetti tuossa kohtaa on "siedettävänkokoisen" kinnerin / muiden toiveiden
yhteensovittaminen. Budjettitaso ei tuota hommaa tässä tapauksessa ainakaan helpota.

 

[Kaimaani]

Itse olen aina valinnut pyörän siten ettei näytä Honda Monkeyltä ajettaessa. Myös matkaendurot vaikuttaa kropalle sopivilta yleensä.

Ehdotan Suzuki DL650. Kokeilin ja oli ainakin minulle tosi helppo ajaa. Työkaveri on jotain 195 ja tykkää kovasti.

 

[J@ck]

Kun sitä on oppinut ajamaan niin on todella kiva käydä heittelemässä mutkiinkin.

Näinhän se, K 12 RS menee maantiellä kuin luotijuna ja mutkiinkin taipuu hienosti määrätietoisella vastaohjauksella vallan mainiosti. Mitenkään muuten ei sitten taivukaan..
Tulee kuitenkin mieleen aika 10 v sitten, kun exälle hommattiin ensipyöräksi Er kutonen. Mielestäni Kawa oli hänelle melkein täydellinen valinta (melkein=absit puuttui). Sen mitä Kawalla siloin itsekin ajelin, niin olihan käsiteltävyyden keveys ja helppous ihan toista luokkaa kuin RS:llä - ei siitä mihinkään pääse. Olisi muuten ollut aika mahdoton jo ajatuksenakin laittaa hänet RS:n sarviin, vaikka jalat olisivat maahan yltäneetkin.

K 12 RS:ään saa muuten kivasti lisätehoa aika helposti.. Muistelen, että siitä ensimmäisestä RS:stä olis mitattu dynossa 130 hp. Tangon korotuspaloja noissa näkee usein, itselle riitti säätö ylimpään asentoon.

 

[Fasufisu]

Itse vähän epäröiden kokeilin viime kesänä 1200 Banditia. Sanoin myyjällekin, että en ole noin tehokasta koskaan kokeillut. Myyjä tuumasi, että siinä on säädettävä kaasu. Ajaminen oli todella yllättävän helppoa. Tyhmyyttäni viivyttelin ostopäätöstä ja se pyörä sitten meni jollekin toiselle. Tänä kesänä sitten ostin Yamaha FZS 1000:n vm 2005. Jotain samaa ajamisen helppoutta siinäkin on ja hyvin säädettävä jousitus. Luulisin sopivan isommallekin kuskille. Eikä tuo tehoreservi yhtään harmita muuta kuin vakuutusta maksaessa

 

[harald73]

Triumph Rocket III!!! Ei heti lopu kesken. On lupsakka kaveri ajella ja sitä rataa. Mitä voitin?

 

[Syväjärvi]

Täältä ääni 1200 bandiitille!

Pomminvarmaa tekniikkaa ja hieno moottori ajaa muutenkin.
Vetää mukavasti alhaalta niin ei tarvitse joka ohituksessa polkea pienempää vaihdetta..
Ajo-asento hyvä ja pyörä kevyt käsitellä