E98 tai V-power? ennemmin kuin E95?

[-JuhaK-]

Pistetääs tämäkin käppyrä tänne

 

[Bone]

Nyt on muuten kaikessa loogisuudessaan ja selkeydessään
hiukan liian komplisoitu aihe näille foorumeille.

 

[DeVPeg]

Mulla laskee kulutus 98:lla n. 10% prosenttia vaikka auto on peruspösö. 98 on sen 2-3% kalliimpaa niin jokainen varmaan osaa laskea kumpaa kannattaa laittaa...

 

[harald73]

Nitro kielen alle, tankkiin V-Poweria ja putelista puolet autoon, toinen puoli kuskiin ja avot, kyllä lähtee!

 

[jaulis]

Ahdettu motti ja säädettävä moottorinohjaus niin johan alkaa erot litkuissa selvitä. (varsinkin jos ajelee kuulokkeet korvilla)

Itse käytän vain nesteen 98 tai v-poweria autossa, mutta mopot ovat aina pärjänneet millä vaan 95 bensiinillä.

Noista kahdesta (v-power/neste98) tuntuu että nesteen litku on tasalaatuisempaa ja aivan yhtä puristuksen kestävää kuin poweri. Powerin kanssa on itseasiassa joutunut paristakin tankillisesta ottamaan ennakkoa pari astetta pois kun on alkanut rätisemään, nesteen litkulla ei ikinä.  

Suosittelen lämpimästi pientä modausta ja RE 85 käyttöön.
Eihän kukaan tosi föönimies enää muulla  

.

Eiköhän tuolle jokin fiftisiksti sekoitus maistuisi, kunhan olisi pumppu nurkilla josta saisi nätisti.

Tosin nykyisellä kohtuu sirolla ahtimella tulee melko lailla täpöt pihalle jo ihan noinkin, joten ei niin väliksi... Tietysti jos ihan oikeasti virittämään rupeaisi... Onneksi ei raski.

 

[Bone]

Ahdettu motti ja säädettävä moottorinohjaus niin johan alkaa erot litkuissa selvitä. (varsinkin jos ajelee kuulokkeet korvilla)

Itse käytän vain nesteen 98 tai v-poweria autossa, mutta mopot ovat aina pärjänneet millä vaan 95 bensiinillä.

Noista kahdesta (v-power/neste98) tuntuu että nesteen litku on tasalaatuisempaa ja aivan yhtä puristuksen kestävää kuin poweri. Powerin kanssa on itseasiassa joutunut paristakin tankillisesta ottamaan ennakkoa pari astetta pois kun on alkanut rätisemään, nesteen litkulla ei ikinä.  

Suosittelen lämpimästi pientä modausta ja RE 85 käyttöön.
Eihän kukaan tosi föönimies enää muulla  

.

Eiköhän tuolle jokin fiftisiksti sekoitus maistuisi, kunhan olisi pumppu nurkilla josta saisi nätisti.

Tosin nykyisellä kohtuu sirolla ahtimella tulee melko lailla täpöt pihalle jo ihan noinkin, joten ei niin väliksi... Tietysti jos ihan oikeasti virittämään rupeaisi... Onneksi ei raski.  

.......NÖSSÖ !

 

[ma^ko]

Jos ajokille 95E:n puristuskesto on hilkulla niin helposti on käynti havaittavasti parempi 98:lla, yllättävän monissa on suomalaisen kura 95:n kesto hilkulla kun AKI-arvo ei yllä 91:een vaan jää nesteen ysifemmalla 90-90.3 tasoon. Esimerkiksi piikkisessä Varaderossa kuulee käynnistä jo pikkukierroksilla jos se on tankattu 95:llä. Keskieuroopan 95 taasen toimii siinä koska täyttää AKI91. Jenkkien 87 muuten kestää puristusta paremmin kuin meidän 95 joka jenkkinormilla on niukasti 85.

 

[DeVPeg]

Jos ajokille 95E:n puristuskesto on hilkulla niin helposti on käynti havaittavasti parempi 98:lla, yllättävän monissa on suomalaisen kura 95:n kesto hilkulla kun AKI-arvo ei yllä 91:een vaan jää nesteen ysifemmalla 90-90.3 tasoon. Esimerkiksi piikkisessä Varaderossa kuulee käynnistä jo pikkukierroksilla jos se on tankattu 95:llä. Keskieuroopan 95 taasen toimii siinä koska täyttää AKI91. Jenkkien 87 muuten kestää puristusta paremmin kuin meidän 95 joka jenkkinormilla on niukasti 85.

Olet väärässä, bensoissa ei ole mitään eroa ja vain vainoharhaiset kuvittelee niin.

MÄ tankkaan ysi95 aina mun Desmosediciin eikä kone ole vielä räjähtänyt joten bensan on oltava hyvää. Säästöäkin tulee ysikasiin verrattuna 0,000001snt/100km niin ei tule liian kalliiksi tämä harrastus.

Vaimitenseoli....

 

[Bone]

Jos ajokille 95E:n puristuskesto on hilkulla niin helposti on käynti havaittavasti parempi 98:lla, yllättävän monissa on suomalaisen kura 95:n kesto hilkulla kun AKI-arvo ei yllä 91:een vaan jää nesteen ysifemmalla 90-90.3 tasoon. Esimerkiksi piikkisessä Varaderossa kuulee käynnistä jo pikkukierroksilla jos se on tankattu 95:llä. Keskieuroopan 95 taasen toimii siinä koska täyttää AKI91. Jenkkien 87 muuten kestää puristusta paremmin kuin meidän 95 joka jenkkinormilla on niukasti 85.

Olet väärässä, bensoissa ei ole mitään eroa ja vain vainoharhaiset kuvittelee niin.

MÄ tankkaan ysi95 aina mun Desmosediciin eikä kone ole vielä räjähtänyt joten bensan on oltava hyvää. Säästöäkin tulee ysikasiin verrattuna 0,000001snt/100km niin ei tule liian kalliiksi tämä harrastus.

Vaimitenseoli....  

Jep-jep! Noilla mennään.... eikä periks anneta

 

[ek@]

Tänään tankkasin ysivitosta. Sattui unohtumaan korvatulpat ja ylös neulansilmiä kiivetessä selkeästi kuuli pikkukierroksilta vedättäessä nakutusta. Ei taida olla pitkän päälle hyvä juttu nuo ylimääräiset kalkatukset - tai no kuulosti ihan dieseliltä ja kyllähän ne kestää siinä missä bensakoneetkin.

 

[Jayded]

On se jännä, jos 95E:llä toimimaan viritetty moottori toimii kuitenkin paremmin 98:lla... Pitäiskö kokeilla dieseliä... Siinä ainakin olis sitä puristuskestävyyttä...

 

[Geeäsäxähvä]

Joskus aikaisemminkin kirjoitin.. V-Powerilla K 12 S tuntuisi nypyttelevän pikkukierroksilla vähemmän kuin Teboilin 98 Terrralla. Mutua, mutta aika vahvaa sellaista.
On korkeapuristeinen kone, eli ysikasia suositellaan..

Sama juttu, tehoista en tiedä, mun persdyno ei ole niin tarkka, mutta nypytyksen tunnistin siinä on melko hyvä. Väittäisinkin, että vähemmän nykii, paukkuu ja pätkii V-powerilla tuo BMW:n K-sarjan 1200 kuutioinen mylly, joka ei ole varsinaisesti tunnettu kauniista käytöksestä pintakaasun tuntumassa.

 

[Athene]

En ole juurikaan huomannut mopossa eroa 95lla, 98lla tai v-powerilla. Autolla olen ajanut tähän mennessä 95lla, mutta kai ensvuonna joutuu siirtymään siihen kalliimpaan versioon. Ja sen jälkeen pitää ehkä mopollakin ajaa samalla koko ajan. Mutta 2-tahtisilla moottorikelkoilla pitää käyttää vähintään 98a, eivät toimi 95lla hyvin.

 

[specka]

On se jännä, jos 95E:llä toimimaan viritetty moottori toimii kuitenkin paremmin 98:lla... Pitäiskö kokeilla dieseliä... Siinä ainakin olis sitä puristuskestävyyttä...

Onko ne virittetty toimiaan 95sella vai sietämään sitä?

 

[matt1]

Olin joskus autolla havaitsevinani eroa v-powerin ja ysikasin välillä, se oli säädetty ysikasille ja sillä mentiin.

Pyörään suositellaan ysiviittä, Hailacilla eivät keksineet mitään syytä käyttää muuta ja omien kokeilujen perusteella ei mitään eroa. Panit mitä bensaa vaan niin aina vaan kuulostaa dieseliltä.

 

[Bone]

Avataanpa nyt keskustelua hieman asiapohjalta(kin)

Lähtökohtaisestihan (valmistajan) polttoainesuositus pohjautuu ko. moottorikonstruktion ja tyypin puristussuhteen
polttoaineelle asettamaan vaatimukseen.

Tästä eteenpäin astuu sitten kuvaan määrätyt rakenteelliset/
mekaaniset/moottorinohjausjärjestelmien/säätöjen iloiset
sekamelskat.

Otetaan muutama ihan konkreettinen esimerkki, ensin polttoaineen osalta.

Puristuskestävyyden/oktaaniarvojen merkitys lienee sellaisenaan suhteellisen selkeä asia ?
Tämän lisäksi tulee sitten varsinainen "mielenkiintoinen" osuus
jossa merkittävää osaa näyttelevät eri bensiinien vaihtelevat
"rakenteet", eli mitä komponentteja ne sisältävät/ eivät sisällä ja missä suhteessa. Näillä tekijöillä on monissa tapauksissa
hyvinkin suuri merkitys polttoaineen "käyttöominaisuuksiin/
käyttäytymiseen" eri yhteyksissä....... siitä huolimatta että
puhutaan vapaasti ja yleisesti kaupan olevista polttoaineista.

Jotta saadaan kaikki kymmenet eri "palikat" heitettyä oikein
kunnolla "ilmaan", kokonaisuuteen liittyy vielä tuolla aiemmin
mainittuja asioita.....

Moottorin perusrakenne, onko konstruktio lähtökohtaisesti jo suunniteltu rakenteeltaan ns. laihaseosmoottoriksi, vai
tuottamaan mahdollisimman paljon tehoa jne.
Onko moottorinohjausjärjestelmä "millä tasolla", miten se suhtautuu moottorin perussuunnitteluun...
(eli onko esim. "vanhaa tehokonetta päivitetty ohjausjärjestelmillä tiukkeneviin päästömääräyksiin jne.
vai vai vai vai....)
Eli jos kyseessä ei ole viimeistä "laihaseostekniikkaa" oleva
rakenne, se ei parhaimmillaankaan TOIMI kun tyydyttävästi
parhaimpienkaan ohjausjärjestelmien kanssa ns. saastenormien
mukaisissa asetuksissa määrätyillä käyttöalueilla.

Näiltä pohjilta tuossa arkitodellisuudessa pitkälti liikutaan,
parhaimmillaankin jopa uusien mopojen kanssa.
Tehoa pitäisi puristaa tolkuttomasti, käyttöominaisuudet normaaliajossa tulisi olla "jouhevat", ja päästönormit vaatimuksineen näyttävät iskevän vyön alle pahiten juuri
käyttöominaisuuksia näissä kokonaisuuksissa.
Ei liion voi unohtaa, että mopot ovat kaupallisia tuotteita joilla on lähtökohtaisesti valmistajankin tarkoitus tehdä raakaa businesta.
Tällöin se kirkko menee usein ns. keskelle kylää helppona ja perinteisenä (halpana) ratkaisuna.... vaikka parempaankin pystyisi.
Sen verran tiedän, että ainakin Hondan ja Yamahan osalta
viimeisen 25v:n aikana on markkinoille tuotuihin eri vermeisiin
tehty lähes kaikilta osin tuotantoversioihin ratkaisuja perustein jotka eivät ihan ensimmäisenä jos toisenakaan tule
kuluttajan mieleen.
Asiat tulevat kuitenkin vastaan ja konkretisoituvat joka kerta
uusien tuotantoversioiden tullessa markkinoille ja kun niitä
modifioidaan kilpailukäyttöön ammattimaisella pohjalla ja tavalla. Kysymys kuuluukin, mahtavatko muutkaan merkit/vermeet mitenkään erota tuosta joukosta... tuskin.

Aiheen laaja-alaisuuden ja moninaisten syy-yhteyksien vuoksi
lienee paras yksinkertaistaa asiaa... edelleen konkreettisin
esimerkein.

On mopoja, jotka eri "osa-alueiden" summana eivät ole
niin nokonuukia mitä siellä tankissa muhii. Mitään huomattavaa
eroa ei persdynollakaan huomaa.
tässä välissä on kyllä pakko todeta se, että "persdynoissa" on hyvin huomattavia herkkyyseroja..... eikä sillä ole mitään tekemistä teknisen tietämyksen tai osaamisen kanssa.
Tästä taas päästään siihen, että yksi huomaa monta pientä (aivan todellista) eroa siinä missä toinen ei huomaa mitään.
Mekaanikon painajainen.... jos ei itse kykene vermeitä testaamaan.... on kisakuski joka ei huomaa eroa siinä, räimiikö selkään kaislalla vai Piki-Peikolla.

Sitten on mopoja (kuten muitakin vehkeitä... autot ym.)
joiden "paketti" säätöineen on sellainen, että
melko pienetkin käytettävän polttoaineen komponenttien/
ominaisuuksien muutokset aiheuttavat esim. määrätyillä
käyttöalueilla ihan selkeitä ja selkeästi eriteltäviä toiminnallisia
muutoksia..... joiden syy voidaan ihan selkeästi ja loogisesti
selittää/todentaa.

Jos aikanaan MTBE:n tulo polttoaineisiin sai otsat kurttuun säätöhommissa , niin nyt moni tarpoo taas
suossa "viinamäen liemien" kanssa.
Ihminen kun ei vaan tahdo "oppia".... ja jos oppiikin, ei enää muista... ja liukkauskin yllättää joka syksy  

.

PS. Autopuolella ollaan osin paljon paremmassa tilanteessa
tuotantomallien ja niiden moottorinohjausjärjestelmien
"älyn osalta".

Ei tähän mitään absoluuttisen tyhjentävää eeposta voi vääntää insinöörikielellä, mutta tulihan nyt laveasti
kansankielellä esiin niitä laittamattomia perustekijöitä
aiheeseen liitttyen.... jotka useimmat.. syystä tai toisesta

sivuutetaan totaalisesti.

 

[Eemo]

Avataanpa nyt keskustelua hieman asiapohjalta(kin)

Lähtökohtaisestihan (valmistajan) polttoainesuositus pohjautuu ko. moottorikonstruktion ja tyypin puristussuhteen
polttoaineelle asettamaan vaatimukseen.

Tästä eteenpäin astuu sitten kuvaan määrätyt rakenteelliset/
mekaaniset/moottorinohjausjärjestelmien/säätöjen iloiset
sekamelskat.

Otetaan muutama ihan konkreettinen esimerkki, ensin polttoaineen osalta.

Puristuskestävyyden/oktaaniarvojen merkitys lienee sellaisenaan suhteellisen selkeä asia ?
Tämän lisäksi tulee sitten varsinainen "mielenkiintoinen" osuus
jossa merkittävää osaa näyttelevät eri bensiinien vaihtelevat
"rakenteet", eli mitä komponentteja ne sisältävät/ eivät sisällä ja missä suhteessa. Näillä tekijöillä on monissa tapauksissa
hyvinkin suuri merkitys polttoaineen "käyttöominaisuuksiin/
käyttäytymiseen" eri yhteyksissä....... siitä huolimatta että
puhutaan vapaasti ja yleisesti kaupan olevista polttoaineista.

Jotta saadaan kaikki kymmenet eri "palikat" heitettyä oikein
kunnolla "ilmaan", kokonaisuuteen liittyy vielä tuolla aiemmin
mainittuja asioita.....

Moottorin perusrakenne, onko konstruktio lähtökohtaisesti jo suunniteltu rakenteeltaan ns. laihaseosmoottoriksi, vai
tuottamaan mahdollisimman paljon tehoa jne.
Onko moottorinohjausjärjestelmä "millä tasolla", miten se suhtautuu moottorin perussuunnitteluun...
(eli onko esim. "vanhaa tehokonetta päivitetty ohjausjärjestelmillä tiukkeneviin päästömääräyksiin jne.
vai vai vai vai....)
Eli jos kyseessä ei ole viimeistä "laihaseostekniikkaa" oleva
rakenne, se ei parhaimmillaankaan TOIMI kun tyydyttävästi
parhaimpienkaan ohjausjärjestelmien kanssa ns. saastenormien
mukaisissa asetuksissa määrätyillä käyttöalueilla.

Näiltä pohjilta tuossa arkitodellisuudessa pitkälti liikutaan,
parhaimmillaankin jopa uusien mopojen kanssa.
Tehoa pitäisi puristaa tolkuttomasti, käyttöominaisuudet normaaliajossa tulisi olla "jouhevat", ja päästönormit vaatimuksineen näyttävät iskevän vyön alle pahiten juuri
käyttöominaisuuksia näissä kokonaisuuksissa.
Ei liion voi unohtaa, että mopot ovat kaupallisia tuotteita joilla on lähtökohtaisesti valmistajankin tarkoitus tehdä raakaa businesta.
Tällöin se kirkko menee usein ns. keskelle kylää helppona ja perinteisenä (halpana) ratkaisuna.... vaikka parempaankin pystyisi.
Sen verran tiedän, että ainakin Hondan ja Yamahan osalta
viimeisen 25v:n aikana on markkinoille tuotuihin eri vermeisiin
tehty lähes kaikilta osin tuotantoversioihin ratkaisuja perustein jotka eivät ihan ensimmäisenä jos toisenakaan tule
kuluttajan mieleen.
Asiat tulevat kuitenkin vastaan ja konkretisoituvat joka kerta
uusien tuotantoversioiden tullessa markkinoille ja  kun niitä
modifioidaan kilpailukäyttöön ammattimaisella pohjalla ja tavalla. Kysymys kuuluukin, mahtavatko muutkaan merkit/vermeet mitenkään erota tuosta joukosta... tuskin.

Aiheen laaja-alaisuuden ja moninaisten syy-yhteyksien vuoksi
lienee paras yksinkertaistaa asiaa... edelleen konkreettisin
esimerkein.

On mopoja, jotka eri "osa-alueiden" summana eivät ole
niin nokonuukia mitä siellä tankissa muhii. Mitään huomattavaa
eroa ei persdynollakaan huomaa.
tässä välissä on kyllä pakko todeta se, että "persdynoissa" on hyvin huomattavia herkkyyseroja..... eikä sillä ole mitään tekemistä teknisen tietämyksen tai osaamisen kanssa.
Tästä taas päästään siihen, että yksi huomaa monta pientä (aivan todellista) eroa siinä missä toinen ei huomaa mitään.
Mekaanikon painajainen.... jos ei itse kykene vermeitä testaamaan.... on kisakuski joka ei huomaa eroa siinä, räimiikö selkään kaislalla vai Piki-Peikolla.

Sitten on mopoja (kuten muitakin vehkeitä... autot ym.)
joiden "paketti" säätöineen on sellainen, että
melko pienetkin käytettävän polttoaineen komponenttien/
ominaisuuksien muutokset aiheuttavat esim. määrätyillä
käyttöalueilla ihan selkeitä ja selkeästi eriteltäviä toiminnallisia
muutoksia..... joiden syy voidaan ihan selkeästi ja loogisesti
selittää/todentaa.

Jos aikanaan MTBE:n tulo polttoaineisiin sai otsat kurttuun säätöhommissa , niin nyt moni tarpoo taas
suossa "viinamäen liemien" kanssa.
Ihminen kun ei vaan tahdo "oppia".... ja jos oppiikin, ei enää muista... ja liukkauskin yllättää joka syksy  

.

PS. Autopuolella ollaan osin paljon paremmassa tilanteessa
tuotantomallien ja niiden moottorinohjausjärjestelmien
"älyn osalta".

Ei tähän mitään absoluuttisen tyhjentävää eeposta voi vääntää insinöörikielellä, mutta tulihan nyt laveasti
kansankielellä esiin niitä laittamattomia perustekijöitä
aiheeseen liitttyen.... jotka useimmat.. syystä tai toisesta  

sivuutetaan totaalisesti.

Aamen!

 

[Jayded]

On se jännä, jos 95E:llä toimimaan viritetty moottori toimii kuitenkin paremmin 98:lla... Pitäiskö kokeilla dieseliä... Siinä ainakin olis sitä puristuskestävyyttä...

Onko ne virittetty toimiaan 95sella vai sietämään sitä?

Lienee aika yks ja sama, jos 95sen puristuskestävyys riittää.

 

[Bone]

On se jännä, jos 95E:llä toimimaan viritetty moottori toimii kuitenkin paremmin 98:lla... Pitäiskö kokeilla dieseliä... Siinä ainakin olis sitä puristuskestävyyttä...

Näin se välillä tekee..... mutta se jännä on näköjään monelle niin jännää että järki(kin) jähmettyy

.

Ainahan EVVK-kortin voi heittää peliin, mutta samalla voi
sitte vetää pöksytkin nilkkoihin.

 

[Zuhnu99]

Mun mopossa häviää pienillä nopeuksilla pintakaasulla ajettaessa sellainen pieni jatkuva nopeuden vaihtelu 98:lla. Liikkeelle lähdettäessä 95:lla moottori ritisee ikävästi, jos kierrokset pääsee tippumaan sinne tyhjäkäynnin tuntumaan. Eli 98:lla mennään.

Nykyisessä autossa suositus on 98. En huomannut eroa 95:llä ajettaessa. Joka asemalla, kun ei ole 98:sia.

Entisessä autossa suositus oli 95. Kesäkuumalla ruuhkassa ajettaessa moottori nakutteli tosi iloisesti. Vaiva poistui, kun käytti 98:a.

Dieselin käytöstä bensakoneessa löytyy myös kokemusta. Automyyjä pamautti ostamani auton tankkiin dieseliä. Oli aikamoinen nykiminen ja savutus, mut hauskaa oli.