Dunlop ratarenkaat - kaikki mitä halusit tietää

[Esso.k]

Olisiko tuohon jotain näkemystä? Jotenkin olisi mukavampi ajatus opetella rauhallisemmin uusia ratoja ja kuitenkin pystyä sitten päästelemään omaa kovaa kun homma alkaa toimimaan. Tuo Metzelerin uusi TD (=Track day) -malli vaikuttaa aikas mielenkiintoiselta. Tosin käytännön kokemuksia nettimaailmastakaan ei vielä oikein löydy. Ei tarvitse markkinointipuheiden mukaan välttämättä edes lämppäreitä.

jos kerran kuussatkut ajaa noilla sun ensiasennus kumeila harrastajatasolla alle 1.25 ni miksi ne sulla loppus kesken? tuossa pitäs olla toimivat luistoestot ni ei sun tartte laittaa niitä millekää kisakuski asetuksille- onko muute menny vielä kertaakaa luistossa vai onko enemmä pää sisästä tarvetta laittaa sliksit alle? oha se miehekästä- dunloppeja en edelleekää suosittele ku nopeenryhmän nopeelle päälle ja muut ei edes tartte.Jimin mainittema conti vois olla hyvä jos kerran seki niilä on pysyny pystyssä- jos hommaat jotki korkeemmat profiilit ni luultavasti vaaput ku ankka oha sitä onkelmaa jonyttenki- et pitäs muuttaa gemetriaa- oiikkesti olis hauska nähtä mite lujaa nitrous pääseis noilla sun r10 kummeilla-

 

[scuuba]

Olisiko tuohon jotain näkemystä? Jotenkin olisi mukavampi ajatus opetella rauhallisemmin uusia ratoja ja kuitenkin pystyä sitten päästelemään omaa kovaa kun homma alkaa toimimaan. Tuo Metzelerin uusi TD (=Track day) -malli vaikuttaa aikas mielenkiintoiselta. Tosin käytännön kokemuksia nettimaailmastakaan ei vielä oikein löydy. Ei tarvitse markkinointipuheiden mukaan välttämättä edes lämppäreitä.

Sliksit kannattaa vaihtaa alle viimeistään siinä vaiheessa kun on keskiryhmän vauhdeilla vetäny lipat lämpösellä radalla noilla Battlax RS11 renkailla, ja korjannut moponsa.

Jos keskivauhdeissa haluaa optimoida sliksien toiminnan, nin ensinnäkin valitsee sopivan seoksen.
Jah sit jos on kylmä (ja kostea) keli, niin tiputtaa hieman lämppäreiden lämpöä, esim 10C, JA renkaan painetta, esim 0.1.
Ideana on se että rengas pysyisi tasalämpöisenä koko setin, ja runko eläisi tarpeeksi jotta rengas pysyisi lämpöisenä.
Jos on normi viileä ja kuiva kevätpäivä, niin ei tarvi.

Lisäksi on eri asia onko kevät vai kesä, eli auringon korkeus ja lämpötila. Ja aamu, päivä vai ilta, eli auringon korkeus ja lämpötila.
Eli kannattaa opetella lukemaan renkaan pintaa, ja säätää sen mukaan renkaan painetta hieman, jos näyttää siltä että rengas ei toimi optimaalisesti = renkaan pinta sileä tai ns appelsiinikuvio.

Hihamutuvakio on se että jos repeämä on peukalon levyinen, niin renkaassa liikaa painetta. Ja jos repeämä on leveämpi/ kämmenen levyinen niin liian vähän painetta. Painerepeämä on tasaisesti koko renkaan ympäri.

Toki tuossa on mahdollisuus sekoittaa renkaan repeämät myös vaimennuksista (yleensä repeämä on epätasainen/ sahalaitainen) tai alustan geometriasta (yleensä repeämäkuvio on renkaan kehän suuntainen) tai väärästä seoksesta johtuviin repeämiin. Väärä seos on hyvin harvoin syynä keskivauhdeissa, ellei nyt sitten yritä esim ultrasoftilla dunlop takasella ajaa kylmässä endurancee, eli seos on totaalisen perseellään tarkoitusta varten.

 

[Nitrous]

dunloppeja en edelleekää suosittele ku nopeenryhmän nopeelle päälle ja muut ei edes tartte.

Mikäs niissä Dunlopeissa hitaammille on vikana?

Jimin mainittema conti vois olla hyvä jos kerran seki niilä on pysyny pystyssä- jos hommaat jotki korkeemmat profiilit ni luultavasti vaaput ku ankka oha sitä onkelmaa jonyttenki- et pitäs muuttaa gemetriaa-

Riippuu ihan siitä mimmonen toi kawan geometria on vakiona. Jos se on valmiiksi kovasti nokallaan niin korkeampi takanen voipi tehdä sen hieman epävakaaksi. Jos taas geometria on vakiona takapainoinen, korkeampi takasen profiili vain parantaa pyörän käytöstä.

 

[scuuba]

Joo.

Pyörän geometria muuttuu, kun alle lyö isomman vierintäkehän renkaan (katurengas 190/55 -> slicks 200/55). Mitä käytännössä olette tehneet tuon korjaamiseksi?

Preloadia säätämällä takaa alemmas vai etupäätä nostamalla? Vai vaatiiko tuo koko etupään nostamista ylä- ja alakolmioista?

Mittaa esim karhunlangalla, paljonko se kehä todellisuudessa muuttuu. Voi olla että muuttuu, tai voi olla ettei muutukkaan.

Lisäksi vaikka kehä muuttuisikin, niin eihän sillä mopolla pystyssä ajeta mutkaan/ mutkassa, vaan enemmän ja vähemmän kallellaan. Joten suurempi merkitys on sillä, mikä on renkaan todellinen profiili ajotilanteessa.

Lisäksi renkaan paine ja rungon jäykkyys vaikuttaa hyvin suuressa määrin siihen, kuinka paljon rengas painuu kasaan, eli mikä on renkaan todellinen profiili/ säde, eli perän korkeus missäkin ajotilanteessa.

Etujättö on se komponentti jolla on suurin vaikutus ohjauksen herkkyyteen.
Jotku tykkää herkemmästä, jotku jäykemmästä.
Suurin osa ajaa väärää ajolinjaa, ja syyttää mopoa kun mopo ei käänny, tai kääntyy liikaa. Vaikka oikeasti syynä on ajolinja/ mitä ajolinjaa kuski todellisuudessa ajaa.

Jos otetaan iso nippu 2000-luvuin perus tonnari kyykkyjä, niin etujättö vaihtelee hyvinkin paljon sen mukaan mikä valmistaja, mikä malli, ja mikä vuosimalli on kyseessä. Ja sitten jos otetaan mukaan kusiaiset, niin saadaan skaalaa vielä laajemmaksi.
Etujättö on tyypillisesti luokkaa 100 milliä +-10...20 milliä. 80 on todella hätänen, 90 milliä on "ketterä", 110 milliä "kankea", 120 milliä juna.

Perän/keulan korkeus muuttuu tyypillisesti jossain 3,5:1 suhteessa etujättöön. Eli esim, jos mopon etujättö on 100 milliä, ja takarenkaan säde kasvaa 7 milliä, niin etujättö on 98 milliä.
Jos kuskille ei kerrota että etujättö on muuttunut 2% eli kaksi sadasosaa, niin 99% kuskeista ei sitä edes huomaa.
Jos kuskille kerrotaan että perä on noussut 7 milliä, niin kuskin mielikuvituksesta ja mielenlaadusta riippuen, seuraukset voivat olla jotain katastrofin ja kuoleman välimaastosta.


Preloadilla ei muuteta alustan geometriaa (etujättö).
Preloadilla säädetään vain ja ainoastaan painaumaa.

 

[scuuba]

oha se miehekästä- dunloppeja en edelleekää suosittele ku nopeenryhmän nopeelle päälle ja muut ei edes tartte.Jimin mainittema conti vois olla hyvä jos kerran seki niilä on pysyny pystyssä

Mä suosittelen esim Dunlopin MS4 takasta vähän kaikille ihan vaan sen takia, että se tarjoaa alusta loppuun asti aivan tautisen pidon (paitsi nopean ryhmän nopeassa päässä varsinkaan lämpösellä kelillä). Ja kestää koko kesän. Eli hintaansa nähden ihan lyömätön rengas.
Halvemmalla pääsee vain ja ainoastaan jos ajelee muiden pois hettämillä renkailla.

Molempia tapoja olen idse käyttänyt hitaassa, keski ja nopeassa ryhmässä.

 

[Nitrous]

(paitsi nopean ryhmän nopeassa päässä varsinkaan lämpösellä kelillä).

Paitsi että tuo oli ainut oikea seos viime kesänä Alastaron täysin uudelle asvaltille kovassa helteessä. Luulisin, että tänä kesänä siellä toimii taas jo kakkonenkin, kun asvaltti on hieman kulunut.

 

[Sippe]

Paljonko dunlopeilla pitäisi olla toimintalämpötila, R11 kun viime kesänä ajelin niin lämppärit oli säädetty e80 t85 niin silti paineet nousi setin jälkeen. Ei ole c°mittaria jotta tietäisi paljonko todellisuudessa lämppäreistä oli lämpöä. Tuskin kuitenkaan yli 80 koska paineet takasella nousi. Räkäinen tuo oli kesän viime seteillä, eli alusta ei enää toiminut tai sitten alkoi sulaa muista syistä. Nyt kylmällä kelillä ja huolletulla alustalla kului nätisti. Tuolla haen sitä että millaista rengasta arvaisi laittaa seuraavaksi, loppukesän juttuja tosin.

 

[hidas57]

Olisiko tuohon jotain näkemystä? Jotenkin olisi mukavampi ajatus opetella rauhallisemmin uusia ratoja ja kuitenkin pystyä sitten päästelemään omaa kovaa kun homma alkaa toimimaan. Tuo Metzelerin uusi TD (=Track day) -malli vaikuttaa aikas mielenkiintoiselta. Tosin käytännön kokemuksia nettimaailmastakaan ei vielä oikein löydy. Ei tarvitse markkinointipuheiden mukaan välttämättä edes lämppäreitä.

Kyllä se KR kestää setissä pari kierrosta ajaa rauhallisemminkin. Lämpöä saa lisää kun kiihdyttää ja jarruttaa reippaammin, ei tarvitse koko kierrosta vetää ihan täysiä korva maassa. Halpojahan nuo TD:t näkyvät olevan.

 

[Takapainoinen Taapertaja]

Nöyrät kiitokset taas neuvoista.

Tuli tilattua nyt nuo Metzelerin Racetec TD slicksit ja ajettelin ne laittaa noiden RS10:n tilalle ensin. Idea siis noissa on se, että ovat ainakin markkinointitekstien perusteella huomattavasti sallivammat toimivan käyttölämpötilan suhteen. Voin raportoida aikananaan, jos kiinnostaa.

Autotallissa alkaa näyttämään pro-meiningiltä, kun uusia lappukumeja on torni nurkassa. Taitaa riittää muutamalle kesälle.

Essolle tiedoksi, että en ole ajamassa kilpaa tuolla radalla eikä tarkoitus ole koittaa missä se raja menee. Ensiasennusrenkaat menee vaihtoon, kun alkavat olemaan kohta vaihtokunnossa. Olen täysi aloittelija tässä hommassa ja siksi kyselen.

 

[scuuba]

Paitsi että tuo oli ainut oikea seos viime kesänä Alastaron täysin uudelle asvaltille kovassa helteessä. Luulisin, että tänä kesänä siellä toimii taas jo kakkonenkin, kun asvaltti on hieman kulunut.

"Tämä-tuo-se rengas ei toimi, koska rata."
Tuota saman tyyppistä juttua on aina kuullut radasta ja vuodesta riippumatta.
Ja kuuli sillon kun alastarossa oli ensimmäinen uusi asfaltti.
Tai kun botnialla oli uusi afaltti, tai vuoden vanha, tai kaksi vuotta jne.
Ja kertojina ovat olleet hidas/keski/nopea/kisa kuskit.

Itsellänihän ei koskaan ole ollut noita ongelmia, eli teen siinäkin suhteessa ihan väärin.

 

[Nitrous]

"Tämä-tuo-se rengas ei toimi, koska rata."
Tuota saman tyyppistä juttua on aina kuullut radasta ja vuodesta riippumatta.
Ja kuuli sillon kun alastarossa oli ensimmäinen uusi asfaltti.
Tai kun botnialla oli uusi afaltti, tai vuoden vanha, tai kaksi vuotta jne.
Ja kertojina ovat olleet hidas/keski/nopea/kisa kuskit.

Itsellänihän ei koskaan ole ollut noita ongelmia, eli teen siinäkin suhteessa ihan väärin.

Tulee taas sen verran kovalla itsevarmuudella, että pakko kysyä montakos kierrosta sä ajoit sillä uudella pinnalla viime kesänä? Ja mikä oli sun mielestä isoin ero kahteen edelliseen pintaan?

 

[scuuba]

Tulee taas sen verran kovalla itsevarmuudella, että pakko kysyä montakos kierrosta sä ajoit sillä uudella pinnalla viime kesänä? Ja mikä oli sun mielestä isoin ero kahteen edelliseen pintaan?

Mitä mitä, rupeeks siel heiluun "Etsä voi tietää, koska" -kortti...?

Mä olen vaan niin v...n monta kymmentä/sataa kertaa kullut ton saman jutun, vuodesta 2007 alkaen, vain aika ja paikka ja kertoja muuttuu, nii ei oikei jaksa uskoo siihen vieläkään.
Usot sie?

Muistelen eräänkin kisatonnarikuskin mainostaneen että Dunlopin MS3 takanen ei toimi Alastaron (ensimmäisellä) uudella pinnalla. No sitähän piti ihan idse heti testata. Ja siinä tulos:
https://imgur.com/MX83mPM
Ei toi ny kovin pahalta näytä.

Tosin sai sen(kin) repeemään, sitten kun seuraavana keväänä kokeili ajaa ihan väärillä paineilla, kun oli niin tyhmä ettei vilkaissut omia kirjoituksiaan edelliseltä vuodelta.

 

[Nitrous]

Mitä mitä, rupeeks siel heiluun "Etsä voi tietää, koska" -kortti...?

Mä olen vaan niin v...n monta kymmentä/sataa kertaa kullut ton saman jutun, vuodesta 2007 alkaen, vain aika ja paikka ja kertoja muuttuu, nii ei oikei jaksa uskoo siihen vieläkään.
Usot sie?

Muistelen eräänkin kisatonnarikuskin mainostaneen että Dunlopin MS3 takanen ei toimi Alastaron (ensimmäisellä) uudella pinnalla. No sitähän piti ihan idse heti testata. Ja siinä tulos:
https://imgur.com/MX83mPM
Ei toi ny kovin pahalta näytä.

Tosin sai sen(kin) repeemään, sitten kun seuraavana keväänä kokeili ajaa ihan väärillä paineilla, kun oli niin tyhmä ettei vilkaissut omia kirjoituksiaan edelliseltä vuodelta.

Valitettavasti ei ollu lähikuvaa jokaisesta renkaasta, mutta eiköhän tuostakin selvän saa. Osannet kertoa mikä on renkaan repimisen syynä.

 

[scuuba]

Valitettavasti ei ollu lähikuvaa jokaisesta renkaasta, mutta eiköhän tuostakin selvän saa. Osannet kertoa mikä on renkaan repimisen syynä.

Veikkaisin että kyseessä on kylmä runko ja kuuma pinta. Eli "liian sileä" radan pinta/ poikkeuksellisen sileä. Raju pito/ poikkeuksellisen suuri energia/ mutta ei epätasaisuutta ollenkaan.

Lähtisin korjaamaan ongelmaa sillä, että pistäisin menovaimennusta ihan reilusti lisää (niinqu ihan naxutolkulla, ehkä joku 5-10 jos kisaiskari), jotta saa huomattavasti enemmän energiaa renkaan rungolle asti. Eli energian siirto jouselta renkaalle.
Ja lisäksi ehkä tiputtaisin ihan hieman lämppäripainetta, että saisin renkaan rungon elämään setin alusta asti.

Sitten ois ehkä toivoa saada energia renkaan rungolle. Kuvassa se jää pinnalle, ja (vain) pinta sulaa.

Lisäksi tuossa tapauksessa rengas on erittäin herkkä riparille. Jos riparia on edes naksu tai pari liikaa, jolla saa ihan vähä rauhoitettua perän käytöstä, niin saman tien menetetään renkaan rungon lämmösta osa, ja ns avauskohta (max rasitus) on hyvin herkkä repimään.

Kuvasta näkee että reunassa, jossa paksumpi kerros pehmeää, jossa ei ole kuin suht maksimaalinen lateraalinen rasitus, rengas toimii jopa abaut ok. Ja sitten taasen välikolmanneksella jossa alla kylmä kova runko,ja päällä ohut pehmeä kuuma kumi; ei oikein toimi.

 

[Nitrous]

Veikkaisin että kyseessä on kylmä runko ja kuuma pinta. Eli "liian sileä" radan pinta/ poikkeuksellisen sileä. Raju pito/ poikkeuksellisen suuri energia/ mutta ei epätasaisuutta ollenkaan.

Lähtisin korjaamaan ongelmaa sillä, että pistäisin menovaimennusta ihan reilusti lisää (niinqu ihan naxutolkulla, ehkä joku 5-10 jos kisaiskari), jotta saa huomattavasti enemmän energiaa renkaan rungolle asti. Eli energian siirto jouselta renkaalle.

Tässä kohtaa olet jäljillä.

Ja lisäksi ehkä tiputtaisin ihan hieman lämppäripainetta, että saisin renkaan rungon elämään setin alusta asti.

Tässä kohtaa et, tai ainakin käytännön vaikutus oli hyvin pieni.

Sitten ois ehkä toivoa saada energia renkaan rungolle. Kuvassa se jää pinnalle, ja (vain) pinta sulaa.

Jep, kova adheesio, vähän mekaanista pitoa.

Lisäksi tuossa tapauksessa rengas on erittäin herkkä riparille. Jos riparia on edes naksu tai pari liikaa, jolla saa ihan vähä rauhoitettua perän käytöstä, niin saman tien menetetään renkaan rungon lämmösta osa, ja ns avauskohta (max rasitus) on hyvin herkkä repimään.

Mun säädöillä ripari on ns. kolmen pompun asetuksessa, eli aika pehmeässä päässä.

Sen minkä unohdit noista säätömuutoksista on mopon korkeus. Gixerissä se vaan ei ollut mahdollista ilman, että olisi mennyt geometria ihan liian nokalleen. Tuon kakkosen olisi saattanut saada toimimaan tuolla uudella pinnalla, jos olisi ollut riittävästi aikaa testata eri asioita, mutta seosta vaihtamalla rengas toimi ihan kivasti kisamitan. Oliko se silloin väärä seos?

Käytännössä tuolla seoksella kokeiltiin vaimennusmuutoksia ja eri paineita aika rankalla kädellä. Isoin tekijä kuitenkin oli kumin kulutuspinnan paksuus tällä säätöskaalalla. Uusi tai lähes uusi kumi toimi kohtuullisen hyvin, mutta n. 20-30 kierroksen kohdalla alkoi repiminen.

Toki siitä poikkeuksellinen tilanne, että tuolla asvaltilla ei oltu ajettu yhtään ennen näitä settejä. Eli myös asvaltin pinta muuttui koko ajan. Tästä kertoi hyvin sekin, että alakatteessa oli kisavkl jälkeen 2-3cm paksu kämmenen kokoinen asvalttikakku radasta irronnutta ja pakoputken paistamaa kiveä ja bitumia.

 

[scuuba]

Tässä kohtaa olet jäljillä.

Tässä kohtaa et, tai ainakin käytännön vaikutus oli hyvin pieni.

Jep, kova adheesio, vähän mekaanista pitoa.

Mun säädöillä ripari on ns. kolmen pompun asetuksessa, eli aika pehmeässä päässä.

Sen minkä unohdit noista säätömuutoksista on mopon korkeus. Gixerissä se vaan ei ollut mahdollista ilman, että olisi mennyt geometria ihan liian nokalleen. Tuon kakkosen olisi saattanut saada toimimaan tuolla uudella pinnalla, jos olisi ollut riittävästi aikaa testata eri asioita, mutta seosta vaihtamalla rengas toimi ihan kivasti kisamitan. Oliko se silloin väärä seos?

Käytännössä tuolla seoksella kokeiltiin vaimennusmuutoksia ja eri paineita aika rankalla kädellä. Isoin tekijä kuitenkin oli kumin kulutuspinnan paksuus tällä säätöskaalalla. Uusi tai lähes uusi kumi toimi kohtuullisen hyvin, mutta n. 20-30 kierroksen kohdalla alkoi repiminen.

Toki siitä poikkeuksellinen tilanne, että tuolla asvaltilla ei oltu ajettu yhtään ennen näitä settejä. Eli myös asvaltin pinta muuttui koko ajan. Tästä kertoi hyvin sekin, että alakatteessa oli kisavkl jälkeen 2-3cm paksu kämmenen kokoinen asvalttikakku radasta irronnutta ja pakoputken paistamaa kiveä ja bitumia.

Toi ns. kolmen pompun asetus (muistaakseni tarkoitat sillä perän käytöstä avauksessa) voi kertoa myös siitä, että riparia on ihan karvan liikaa. Jos riparia ois vähemmän, niin pomput ois pitempiä ja yks tai kaks pomppuu vois jäädä tekemättä sen takia.

Mopon korkeus on aika viimeinen asia, jos renkaan pinta ei indikoi geometriarepeämällä. Jos se on geometriasta kiinni, niin se vääntää sen repeämän enemmän kehän suuntaiseksi.

Jos painetta ois liian vähän, niin silloin yleensä reunan puolelle tulee myös kuumarepeämä. Jolloin kuumarepeämä on V-muotoinen, V:n kärjen osoittaessa kehän suuntaan.
Tuosta kuvasta se reunan repeämä puuttuu, joka indikoisi sitä että painetta on liikaa. Eli tod näk paineen pudotuksen kanssa on ujosteltu?

 

[Nitrous]

Toi ns. kolmen pompun asetus (muistaakseni tarkoitat sillä perän käytöstä avauksessa) voi kertoa myös siitä, että riparia on ihan karvan liikaa. Jos riparia ois vähemmän, niin pomput ois pitempiä ja yks tai kaks pomppuu vois jäädä tekemättä sen takia.

Tähän asti riparin löysääminen tuosta ns. kolmen pompun säännöstä on aiheuttanut perän muuttumisen liian levottomaksi avauksissa, mutta kyseessä on varmaankin vain vahvistusharha.

Jos painetta ois liian vähän, niin silloin yleensä reunan puolelle tulee myös kuumarepeämä. Jolloin kuumarepeämä on V-muotoinen, V:n kärjen osoittaessa kehän suuntaan.
Tuosta kuvasta se reunan repeämä puuttuu, joka indikoisi sitä että painetta on liikaa. Eli tod näk paineen pudotuksen kanssa on ujosteltu?

En tiedä onko ujostelua, mutta kovin paljon alle 1bar ei noiden Dunloppien kanssa viitsi mennä. Kuten sanoin tuossa aiemmin, paineen muutoksilla ei juurikaan ollut merkitystä tuohon repeämään.

 

[Esso.k]

"Tämä-tuo-se rengas ei toimi, koska rata."
Tuota saman tyyppistä juttua on aina kuullut radasta ja vuodesta riippumatta.
Ja kuuli sillon kun alastarossa oli ensimmäinen uusi asfaltti.
Tai kun botnialla oli uusi afaltti, tai vuoden vanha, tai kaksi vuotta jne.
Ja kertojina ovat olleet hidas/keski/nopea/kisa kuskit.

Itsellänihän ei koskaan ole ollut noita ongelmia, eli teen siinäkin suhteessa ihan väärin.

aika turha lähtee keulimaa oikeen säädetyllä alusta vs Nirous ku teidä ajotyyli on aiva erilaine- sulla kuluu korkentaa etukumi ku teet kammojarruja ja kuitenki lasketat mutkat läpi ylikovaa- apeksit on josain kahdemetri päässä ekkä avaa kunnolla- näkihä sen niistä kaasukäpyröistäki et ollu täyskaasula ku iha nimeksi nitrous taa avaa nii siinä renkaat joutuu koville- mikset hanki jotaki pienepää ku et kerra osaa hyödyntää tonnarin ominasuuksia?

 

[Esso.k]

Mikäs niissä Dunlopeissa hitaammille on vikana?




Riippuu ihan siitä mimmonen toi kawan geometria on vakiona. Jos se on valmiiksi kovasti nokallaan niin korkeampi takanen voipi tehdä sen hieman epävakaaksi. Jos taas geometria on vakiona takapainoinen, korkeampi takasen profiili vain parantaa pyörän käytöstä.

Ei mitää jos saa pysymää lämpösenä- mut saako? tähä tosiaa vaikuttaa ajotyyli ehkä suhteesa enempi ku vauhti- paljos kawassa on keulakulma eikö niisä ollu 24 tai 23,5 vähä vuosmallista riippue kumpi parempi-vai ootko muuttanu siihenhä sai keulakulmaa säädettyy jollaki tapaa enkä tarkota keula laskemista tai peränostoa-

 

[Nitrous]

Ei mitää jos saa pysymää lämpösenä- mut saako?

Samalla tapaa ne lämpee ja pysyy lämpösenä kuin muutkin sliksit. Toki talvikelit ja räntäsateet sitten erikseen, mutta eipä mitään sliksejä niihin oloihin ole tehtykään.