Ääni on aika iso tekijä. Ei suinkaan ainut tietysti. Mun mielestä tavallaan hienointa on millaisen kontrastin ääni muodostaa pyörän muuhun olemukseen, joka on aika siro ja pieni.
Ylipäätään ainakin Monstro on täynnä tuon kaltaisia kontrasteja ja ristiriitaisuuksia, jotka saavat siihen "eloa". Ristiriidat ja kontrastit sopivat hienosti moniin muihinkin asioihin, esim. ruokiin, musiikkiin, muihin taiteisiin tai naisiin. Tulee väriä ja makua elämään. Italialaiset sen ymmärtävät. Elämän hienostuneimmat nautinnot vaativat paneutumista ja syventymistä. Kaikkea ei tuoda suoraan tarjottimella eteen.
Hevosvoima-nivuskiihdyttimiä vois verrata muutamaan muuhun "alimman yhteisen nimittäjän" filosofiaan: Tehokkain pyörä on paras, mäkkärin ruoka on herkullisinta, Hollywoodissa tehdään parhaat leffat ja eniten radiossa soitettu poppitauhka on myös parasta musiikkia? Not. Parhaat tissit eivät ole ne kaikkein isoimmat silikonit.
Itse muuten olen sellainen ihminen, jolle äänet ja niiden luoma tunnelma merkitsevät paljon elämässä muutenkin. Kuuntelen paljon musiikkia ja stereoista olen kans aika tarkka. Hyllyyn ei laiteta mitään kiinalaispönttöjä, eikä oikeastaan mitään merkkejä joita saa mustasta pörssistä. Ja todellakin kyse on stereoista, eikä mistään dolbydigital lucasarts 5.1 monikanavapaskasta. Desmodromiseen sairauteen liittyy usein muutakin kuin mopoihin liittyvää "vanhanaikaisuutta", otaksun.
Heh, no kaikilla on oikeus tietysti perustella valintansa ihan miten tahansa..
Tuo oli kyllä taas hyvä esimerkki Ducati-runoilusta
Ja sä taas et runoista mitään ymmärrä!
No ei vaan, tarkoitan sitä, että jokaisella on yleensä oma juttunsa ja sitä kannattaa tehä mistä ite tykkää, eikä mennä virran mukana. Jos se oma juttu on v***n tehokas kiinalainen joulukuusenkoriste, niin siitä vaan! Pääasia on ettei nöyristele vaan elää omaa elämäänsä ja nauttii niistä asioista joista oikeesti pitää.
Jos menee vaan virran mukana kuin ajopuu, eikä nauti elämästä ja itselle tärkeistä asioista, niin silloin ei elä elämäänsä vaan ainoastaan odottaa kuolemaa. Sellaisia zombieita näkee ihan liikaa.
Mulla on kavereita (onneksi ne ei lue .orggia), jotka on omasta mielestään päässeet päämäärään: Pihalla on farmari-Passat, omakotitalossa kaunis vaimo ja kaks rääkyvää kakaraa. Tutkinnot on suoritettu ja työsuhde on vakituinen. Siinä on sitten kaikki, mutta elämä on tyhjä kuori ja se näkyy kun kaverin tuntee paremmin kuin se itte. Surullista.