Sekotetaanpas tätäkin taas vähän. Hieman opiskelin voitelua (ja ihan tarkennuksena, sattumalta muista, kuin tähän foorumiin liittyvistä syistä), ja nyt on antaa syitä, miksei kannata käyttää mineraalipohjaisia öljyjä. Tietoni ovat kyllä pelkkää pintaraapaisua, ei muutaman tutkimuksen, testiraportin ja kirjan avulla voitelun ammattilaiseksi päästä, mutta tässä on jotain, jota opiskelusta tarttui päähän.
MINERAALIÖLJYT SISÄLTÄVÄT EPÄPUHTAUKSIA
Tislaamisesta huolimatta mineraaliperusöljyyn jää aina haitallisia epäpuhtauksia. Niiden määrää voidaan toki pienentää tislauskertoja lisäämällä, mutta josasin vaiheessa se ei enää ole taloudellisesti kannattavaa.
MINERAALIÖLJYJEN LÄMMÖNSIIRTOKYKY ON HEIKKO
Mineraaliöljyn molekyylit ovat varsin erikokoisia. Pienet, kevyet molekyylit liikkuvat öljykanavan keskellä kun isommat, raskaammat molekyylit seurailevat kanavan seinämiä. Näin isot molekyylit eristävät pienemmät moottorin tuottamasta lämmöstä näin huonontaen lämmönsiirtoa.
MINERAALIÖLJYT EIVÄT OLE VAKAITA
Mineraaliöljyt ja erityisesti niiden sisältämät epäpuhtaudet eivät kestä lämpöä hyvin, vaan ne hajoavat. Hajoamisen seurauksena syntyy paksua lietettä, joka saattaa tukkia öljykanavia. Lisäksi itse perusöljyn molekyylien hajotessa öljy muuttuu raskaammaksi pumpata ja menettää lämmönsiirtokykyään.
MINERAALIÖLJYJEN SISÄINEN KITKA ON SUURI
Erikokoiset molekyylit aiheuttavat öljyyn myös sisäistä kitkaa. Täyssynteettisten öljyjen samankokoiset molekyylit liikkuvat helposti toistensa ohi, mutta erikokoiset molekyylit tormäilevät toisiinsa ja vastustavat toistensa liikettä. Korkea sisäinen kitka näkyy sekä huonontuneena suorituskykynä että polttoainetaloutena. Aiemmin mainitsin kuumuuden mineraaliöljyä hajottavasta vaikutuksesta. Kuumuuden vaikutuksesta mineraalipohjaisten öljyjen pienet molekyylit poistuvat öljystä. Jäljelle jäävät suuret molekyylit ovat raskaampia siirrellä, joten mineraalipohjaisten öljyjen ero täyssynteettisiin vain kasvaa käyttöiän myötä.
MINERAALIÖLJYJEN LISÄAINEISTUS ON KORKEA
Mineraalipohjaiset öljyt tarvitsevat huomattavan määrän viskositeetinparantajia, jotta niiden viskositeettiluokka saataisiin järkeväksi, tai ylipäänsä saataisiin aikaan moniasteöljyä. Kuitenkin perusöljy hoitaa suurimman osan itse voitelusta, joten mitä suurempi osa öljystä on perusöljyä, sitä parempi. Lisäksi viskositeetti-indeksiparantajat leikkautuvat helposti, jolloin öljy menettää viskositeettiaan.
MINERAALIÖLJYT OVAT ALTTIITA HAPETTUMISELLE
Itse mineraaliöljy ja erityisesti sen sisältämät epäpuhtaudet ovat alttiita hapettumiselle. Siski mineraaliöljyissä käytetään runsaasti hapettumisen estoaineita, jotka myös kuluvat öljystä nopeasti. korkea lisäaineistus vaikuttaa voitelukykyyn ja kun se poistuu öljystä, on öljy vaihdettava.
PALOTAPAHTUMASSA SYNTYVÄT EPÄPUHTAUDET PÄÄSEVÄT HELPOMMIN MINERAALIÖLJYYN
Mineraaliöljyn muodostama tiivistys männänrenkaalla on synteettisiä huonompi, joten palotapahtuman epäpuhtaudet pääsevät sekottumaan öljyyn. Mineraaliöljyyn on siis lisättävä enemmän happoja neutraloivia ja korroosiota estäviä aineita. Joskus korkean happoa neutraloivan lisäaineistuksen mineraalipohjaissa öljyissä happoa neutraloivat aineet saattavat muodostaa öljyn ylettömän emäksiseksi, jolloin moottori on jälleen, ironista kyllä, altis korroosiolle.
MINERAALIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTO ON HEIKKO
Täyssynteettiset perusöljyt yksinkertaisesti kestävät korkeita lämpötiloja mineraalipohjaisia öljyjä paremmin. Lämpötilan noustessa mineraalipohjaisen öljyn pienemmät molekyylit muuttuvat kaasuksi ja jäljellejäävät suuremmat molekyylit ovat raskaampia pumpattavia. Synteettisten öljyjen parempi lämmönkesto yhdistettynä niiden parempaan lämmönsiirtokykyyn (ja näin viileämpään moottoriin, eli pienempään rasitukseen öljylle!) tekee niistä ylivertaisia myös tässä suhteessa
MINERAALIPOHJAISTEN ÖLJYJEN VOITELUKALVO ON HEIKOMPI
Täyssynteettisten öljyjen öljykalvo voi olla jopa 1000% kestävämpi kuin vastaavan viskositeetin mineraalipohjaisen öljyn. Synteettisten öljyjen öljykalvo voi olla kestävämpi kuin korkeamman viskositeetin mineraalipohjaisen öljyn, esimerkiksi täyssynteettisen 5W30 -öljyn öljykalvo on suurella todennäköisyydellä kestävämpi kuin mineraalipohjaisen 20W50:n. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalikäytössä voi käyttää ohuempaa öljyä uhraamatta moottorin voitelukykyä kovassakaan kuormituksessa. Kääntäen, käyttämällä korkeaviskositeettisia täyssynteettisiä öljyjä, on moottorin voitelu erittäin kovassa rasituksessa varmasti turvattu.
Nämä seikat eivät ehkä ole merkityksellisiä (suhteellisen matalaviritteiselle) raskaalle kalustolle, joka on suunniteltu toimimaan Delvacilla tmv. Moottoripyörän ominaisteho saattaa kuitenkin olla 100hv/l, joten moottoriin (ja öljyyn) kohdistuvat rasitukset ovat myös sen mukaisia.
Lisäksi, ennenkuin aloitatte luokitusmantranne, pohtikaa sitä, että luokitukset ovat mustavalkoisia. Ne joko täyttyvät tai eivät täyty. Siitä, kuinka paljon luokituksen vaatimus ylittyy, ei yleensä mainita mitään.
Varmaan jotain jäi vielä kirjoittamattakin, mutta lisäänpä sitten, jos tulee mieleen.
