-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Circuit Racing 2021 - Jokamiesluokka
- Keskustelun aloittaja Takapainoinen Taapertaja
- Aloituspäivä
K-VR Academy
MotOrg ry Yhteisöjäsen
Nitrous tuossa otti tosiaan yhteyttä meidän suuntaamme ja lupailin laittaa tietoa tänne, mitä apuja voimme tarjota kisakuskeille.
Jo ennen ajokautta apua ja tietoa löytyy aika kattavasti. Meillä on tällä hetkellä viisi ajo- ja pyörätekniikka käsittelevää verkkokurssia olemassa (viides toki julkaistaan vasta aivan juuri). Nämä käsittelevät asioita kattavasti aina ratapäiväkuskin tarpeista SM-tason kisakuskeihin.
Aiheina on mm. niitä kehittyneempiä ajotekniikka-asioita, joista myös täällä jotain kyseltiin. Kehonkäyttökurssilla käydään toki aivan niitä aivan perusteitakin läpi (joissa usein on toki myös haasteita), mutta sitten paljon myös niitä poikkeamia ja erityispiirteitä Eemelin läpikäymänä. Yhtä lailla ajolinja/kaasunkäyttö -kurssilla käydään läpi perusteita, jotta vaikka sen Motoparkin ajolinjan voi paperilla ymmärtää jo mahdollisimman oikein ja sitten käytännössä siirtää tekemiseen. Mutta tässäkin kurssissa perusteiden lisäksi Eemeli käy erikseen läpi kisakuskin näkökulmia ajolinjaan ja kaasunkäyttöön. Lisäksi kohta tosiaan tulee tuutista jarrutuksesta ja mutka-ajosta vastaavaa paketti saataville. Näistä jokainen on n. 1,5 tuntia tiukkaa asiaa rata-ajosta. Pyörätekniikkakursseja on pari käsitellen pyörän ergonomiaa, eri osien merkitystä ja erityisesti kakkoskurssilla geometrian ja alustan säätöä sekä renkaiden tulkintaa.
Keväällä tätä tulee lisää joka kuukausi eli pidämme ensin verkkovalmennuksen ja tämän jälkeen siirrämme nämä verkkokurssina saataville. Helmikuun verkkovalmennuksessa käymme läpi datan käyttöä laajasti aina ”videodatasta”, kaasun, jarrun ja alustan tulkintaan asti. Maalis- ja huhtikuussa tulee kisakuskeille erityisesti suunnatut valmennukset ensimmäisessä käymme kisaamisen erityispiirteitä läpi mm. startti, ohittaminen, vaikutukset ajolinjaan, kisaan valmistautuminen ja kakkosvalmennuksessa menemme sadeajon erityispiirteitä läpi vastaavasti.
Huhtikuusta eteenpäin alkaakin sitten nuo virtuaalirataantutustumiset ja niissä tarkoitus on mennä Alastaro, Botniaring, Kemora, Kymiring, ja Motopark läpi erillisinä sessioina.
Kaikki yllä mainittu löytyy tai tulee löytymään täältä aikanaan: https://pyykkilauta.fi/kauppa/ ja voin tulevista valmennuksista foorumilla sopivassa paikassa huudella.
Mikäli tarvetta on ja aikataulut sopivat, toukokuusta alkaen toki voimme järjestää Orgin päivillä tai muuten paikan päällä vielä lisäapua. Kyselkää vaan vapaasti lisätietoa näistä ja noissa tulevissa valmennuksissa parasta on se, että voitte ehdottaa aiheita etukäteen tai itse tilaisuudessa, ja pyrimme ottamaan niistä kiinni.
Jo ennen ajokautta apua ja tietoa löytyy aika kattavasti. Meillä on tällä hetkellä viisi ajo- ja pyörätekniikka käsittelevää verkkokurssia olemassa (viides toki julkaistaan vasta aivan juuri). Nämä käsittelevät asioita kattavasti aina ratapäiväkuskin tarpeista SM-tason kisakuskeihin.
Aiheina on mm. niitä kehittyneempiä ajotekniikka-asioita, joista myös täällä jotain kyseltiin. Kehonkäyttökurssilla käydään toki aivan niitä aivan perusteitakin läpi (joissa usein on toki myös haasteita), mutta sitten paljon myös niitä poikkeamia ja erityispiirteitä Eemelin läpikäymänä. Yhtä lailla ajolinja/kaasunkäyttö -kurssilla käydään läpi perusteita, jotta vaikka sen Motoparkin ajolinjan voi paperilla ymmärtää jo mahdollisimman oikein ja sitten käytännössä siirtää tekemiseen. Mutta tässäkin kurssissa perusteiden lisäksi Eemeli käy erikseen läpi kisakuskin näkökulmia ajolinjaan ja kaasunkäyttöön. Lisäksi kohta tosiaan tulee tuutista jarrutuksesta ja mutka-ajosta vastaavaa paketti saataville. Näistä jokainen on n. 1,5 tuntia tiukkaa asiaa rata-ajosta. Pyörätekniikkakursseja on pari käsitellen pyörän ergonomiaa, eri osien merkitystä ja erityisesti kakkoskurssilla geometrian ja alustan säätöä sekä renkaiden tulkintaa.
Keväällä tätä tulee lisää joka kuukausi eli pidämme ensin verkkovalmennuksen ja tämän jälkeen siirrämme nämä verkkokurssina saataville. Helmikuun verkkovalmennuksessa käymme läpi datan käyttöä laajasti aina ”videodatasta”, kaasun, jarrun ja alustan tulkintaan asti. Maalis- ja huhtikuussa tulee kisakuskeille erityisesti suunnatut valmennukset ensimmäisessä käymme kisaamisen erityispiirteitä läpi mm. startti, ohittaminen, vaikutukset ajolinjaan, kisaan valmistautuminen ja kakkosvalmennuksessa menemme sadeajon erityispiirteitä läpi vastaavasti.
Huhtikuusta eteenpäin alkaakin sitten nuo virtuaalirataantutustumiset ja niissä tarkoitus on mennä Alastaro, Botniaring, Kemora, Kymiring, ja Motopark läpi erillisinä sessioina.
Kaikki yllä mainittu löytyy tai tulee löytymään täältä aikanaan: https://pyykkilauta.fi/kauppa/ ja voin tulevista valmennuksista foorumilla sopivassa paikassa huudella.
Mikäli tarvetta on ja aikataulut sopivat, toukokuusta alkaen toki voimme järjestää Orgin päivillä tai muuten paikan päällä vielä lisäapua. Kyselkää vaan vapaasti lisätietoa näistä ja noissa tulevissa valmennuksissa parasta on se, että voitte ehdottaa aiheita etukäteen tai itse tilaisuudessa, ja pyrimme ottamaan niistä kiinni.
Viimeksi muokattu:
K-VR Academy sanoi:
Hyvä on koulutustarjonta teillä tällä hetkellä. Virtuaalirataantutustuminen vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Mites porukka on valmistautunut talven aikana ratahommiin oman fysiikkansa suhteen?
Itse olen koittanut saada vähän parannettua peruskestävyyttä ja aerobista pohjaa maastopyörällä, jalan ja hiihtämällä.
Lisäksi kestovoimaharjoitteitta lajinomaisesti soveltaen on tullut muutama tunti viikossa bodailtua tuossa autotallisalissa. Liikkuvuutta olen myös erityisesti takaketjun osalta koittanut vähän palautella. Viime kesänä tuntui rajoittavan pyörän päällä liikkumista.
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Ihan voimailua salilla 3x viikossa kahden fyysisen duunin ohella. Ei moottoripyöräilyyn hirveästi hyödytä tehdä mitään hirmu aerobista liikuntaa, koska mp ajaminen radalla on loppujen lopuksi lähemmäs kuntosalitreeniä kuin hölkkää. Ainoat suuremmat voimat esim käsille iskee jarrutuksessa ku suoran päässä otetaan käsillä vastaan, kaikki muu liike on vähä sinne päin, mutta kaukana siitä että tarttis jotain todella pitkäkestoista tehdä.Takapainoinen Taapertaja sanoi:
JOS jotain aerobisempaa ottaisin päälle, ni kävisin uimassa sen 500m/1000m, mutta ei oo nykykunnolla mikää tarvis.
Ja mitä kuntosalin harjoitteluun tulee, ni mulla on ympäripyöreästi treeniohjelma jossa menee koko kroppa läpi 3 kerran aikana, eli kroppa läpi kerran viikossa. Yleensä about tälleen:
Maanantai : Rinta/hauis/kyynärvarret
Keskiviikko : Yläselkä/alaselkä/osa jalkalihaksista
Perjantai : Ojentajat/olkapäät/loput jalkalihaksista
Mitä tulee keskivartalon treenaamiseen, esim. lankuttaminen, vatsalihakset yms. ni täysin turhaa koska esim mavessa, kyykyissä ja monissa muissa liikkeissä on jo niin paljon keskivartalon tukea pelissä että se saa jatkuvasti oman rääkkinsä, joten ei mitää hyötyä erikseen ruveta niitä pusertamaan enää. Pohkeita itsessään treenaan suht harvoin, mul kuitenki molemmissa duuneissa on pohkeet koko ajan kuormituksessa.
Toistomääriä vaihtelen siten, että noin 3 viikkoa mennään lyhyillä sarjoilla raskaalla vastuksella (noin 4-12 toistoa) ja sitte aina joka neljäs viikko vaihdan että tulee paljo enemmä toistoja, eli ns pyramidi joka alkaa kevyestä ja joka kierroksella isompi paino. Toistot menee tuolloin yleensä about 25-20-15-12-10-8-6.
Ja tietenkin sotken treeniä koko ajan, koskaan en tee kahta samanlaista treeniä peräkkäin, pysyy kehitys päällä.
Tärkeimmät lihakset rata-ajamisen suhteen oman kropan pohjalta ovat ojentajat, kyynärvarret, rintalihakset, ja sisäreiden lihakset (ns. lähentäjät). Perustelut: Ojentajat ja rintalihakset ottaa jarrutukset vastaan joka on yleensä se rajuin yksittäinen suoritus. Kyynärvarsien hyvä kunto takaa sen ettei ote kahvoista ala väsymään, ja näinollen ei haittaa kaasun/jarrun käyttöä eikä pyörän ohjaamista. Sisäreiden lihaksilla on tärkeä rooli koska muunmuassa niillä sä vedät itsesi roikkuma-asennosta takas pyörän päälle. Jos sisäreidet väsyy, ni ylös kampeaminen alkaa tulla yläkropasta ja puutuu paljo nopeammin.
Ja muistakaa että mä teen aina kaiken täysin päin helvettiä joten jos oikeesti haluutte tuloksia ni älkää tehkö mitään mitä kerroin.
Nuo kolmijakoset on ehtaa kasaria. Suosittelen 2-3 kertaa viikossa koko kroppa esim yhtenä päivänä mave toisena sjmv viimesenä jalkaprässi noin esimerkkinä pääliikkeiden ja apuliikkeidenkin kierrosta. Pitäis saada tehtyy 45min max 1h kaikki muuten liikaa liikkeitä. Alkuun riittä 2 kertaa viikossa opettelee ne liikkeet kunnolla ja aloittaa todella kevyesti. Jeff nippard nimisen kaverin ohjelmia on muutamilla ollu salilla ja juutubin perusteellakin ihan järkitouhua. Tähänkin pätee se ettei lähdetä tekemään mitään mentula treenejä koska ne on tarkoitettu vähän eritasoisille. Aina pitää kuunnella omaa kroppaa ei esmerkiski kisakaudella salille jotain fillarointia ja venyttelyä, tietty jos virtaa riittää niin sitten voi salilla jotain tehdä, tässäkin offseasonilla voi jaksottaa jos haluu hifistellä.
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Miksen ole lainkaan hämmästynyt kuka ensimmäisenä reagoi mun kirjoittamaan viestiin.....Peukka sanoi:
Mitä väliä minkä vuosikymmenen treeniä on? 70-luvulla oli ammattilaiskehonrakentajien kropat paaaaaljon paremman näköisiä btw kuin mitä nykyään on, ja ne käytti erittäin yksinkertaisia toimintamalleja. Ainoa ero niiden treenissä ja casual treenaajan treenissä on viikottainen treenin määrä koska doupattu kroppa palautuu paljon lyhyemmässä ajassa.
Laitetaas omasta fysiikasta jotain.
*Enduroa, crossia muutama tunti viikossa
-Tavoitteena kevättä kohden painottaa vauhdin puolelle, eli jäärataa ja ja muuta lähempänä rr olevaa. Helppottaa hermostoa kovasti, että nopea vauhti ei tule keväällä yllätyksenä. Välillä myös raivoa treeniin hiihtoladulta.
*Kahvakuulan, puolapuiden, voimapyörän ja oman kropan kanssa tulee tehtyä voimaharjoittelua, yleistä kehon hallintaa ja liikkuvuutta pari tunti viikossa.
*Ravintoa koitan vähän seurata tarkemmin. Karkkipäivä ei oo joka päivä ja juon vaan lavan kaljaa kuukaudessa. Syön Hiilareita, proteiinia ja rasvaa. Tällä lihasmassalla aika timmi paino ois joku 73-74kg. Sellasen 5kg tuonne ois matkaa ja jää varmaan saavuttamatta, kun kaikki herkullinen on vaan niin hyvää.
Toisaalta pyörääkään ei voi enää keventää, kun on jo minimi painossa (jokkiksessa tätä huolta ei olisi, joten laihdutuksesta selviää siellä pelkällä rahalla)
*Enduroa, crossia muutama tunti viikossa
-Tavoitteena kevättä kohden painottaa vauhdin puolelle, eli jäärataa ja ja muuta lähempänä rr olevaa. Helppottaa hermostoa kovasti, että nopea vauhti ei tule keväällä yllätyksenä. Välillä myös raivoa treeniin hiihtoladulta.
*Kahvakuulan, puolapuiden, voimapyörän ja oman kropan kanssa tulee tehtyä voimaharjoittelua, yleistä kehon hallintaa ja liikkuvuutta pari tunti viikossa.
*Ravintoa koitan vähän seurata tarkemmin. Karkkipäivä ei oo joka päivä ja juon vaan lavan kaljaa kuukaudessa. Syön Hiilareita, proteiinia ja rasvaa. Tällä lihasmassalla aika timmi paino ois joku 73-74kg. Sellasen 5kg tuonne ois matkaa ja jää varmaan saavuttamatta, kun kaikki herkullinen on vaan niin hyvää.
Toisaalta pyörääkään ei voi enää keventää, kun on jo minimi painossa (jokkiksessa tätä huolta ei olisi, joten laihdutuksesta selviää siellä pelkällä rahalla)
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Itellä pysyy aika vakiona tossa 71-72kg haarukassa paino pirun alhaisilla rasvoilla, eikä tartte oikeastaan tehdä muuta kuin töitä, (kasari) salitreeniä, ja sitte syödä tasolla "miten sä jaksat vuodesta toiseen syödä samaa safkaa?". Kuus päivää viikossa syön terveellistä safkaa, juon kokista aika paljon, ja sitte yhtenä päivänä viikossa roskaruokapäivä, eli sipsejä, karkkeja, tavallista enemmä kokista jne... Se yks mässypäivä auttaa pitämään painon alhaalla, kun vain pitää huolen että se on vain se yks päivä.suizaki sanoi:
Ja mitä treenaamiseen tulee, ni treenin sisältö ja intensiteetti ovat täysin riippuvaisia siitä mikä on treenaamisen tavoite. Ei maantiepyöräilijän kannata treenata itselleen 20" käsivarsia, eikä matkauimarin kannata treenata räjähtävää voimaa clean&jerkillä. Treenata voi erittäin monella tavalla oikein, mutta myös erittäin monella tavalla väärin. Ylikuntoon treenaaminen ja liian vähä/väärä syöminen/lepo ovat yleensä se porukan suurin syy turmioon.
PrivateeR sanoi:
Kehitys kehittyy tässäkin asiassa, varmaan sä ajat kilpaakin kahekskytluvun tyyliin?
Nuo kolmijakoset vaatii että vedetään ihan lopuun se reeni. Varsinkin vähällä kokemuksella tai huonolla hermotuksella se ei onnistu. Reenaat penkkiä kolme neljä sarjaa ihan loppuun omalla tyylilläs. Tällä kroppa kole kertaa viikossa menetelmällä teet toisena pöivänä jonkin variaation 3 sarjaa ja vielä kolmantena päivänä 3 sarjaa no teit 9 sarjaa vaikkakin jätettiin joka sarjassa hieman varastoon mutta volyymi isompi ja ärsykettä enemmän silti ehdit palautua. En tästä ala jauhamaan sen enempää, voimailufoorumit erikseen. nuo kolmi ja nelijakoiset kuitenkin vähän sillä ajatuksella että koneessa muutakin kuin sitä kaurapuuroa.
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Jos sulta kysytään ni ajan kilpaa niinku 50-luvulla, treenaan kuin 80-luvulla ja syön niinku 1800-luvulla koska kiitos sun ennakkoasenteesi, en ikinä tule tekemään mitään oikein.Peukka sanoi:
Ja itseasiassa kehitys EI kehity jossakin asioissa yhtään mihinkään.
Lihaksilla on viimeiset tuhat vuotta ollu aivan sama sijainti, lähtöpiste ja kiinnityspiste ja aivan sama funktio toiminnallisessa anatomiassa. Hauiskääntö vuonna 1884 ei ole tuottanut yhtään erilaista supistusta tai liikerataa kuin vuonna 2021.
Se että ensin on sali, sit on bodypump, sit tulee crossfit, koht tulee quattrosling ja sit viel peukkaswing, ni silti ihmisen anatomia toimii vuodesta toiseen täsmälleen samojen sääntöjen mukaan. Ja jos treenaus noudattaa ajatusmallia että lihasta treenataan tavalla tai toisella kunnolla ja se saa tarpeeksi lepoa ja ravintoa, niin treenin muodolla ei ole juurikaan mitään merkitystä. Toki kuten sanoin, treeniohjelma aina tavoitteen mukaan.
Peukka sanoi:
Perus harrastajalle, mukaan lukien suurin osa kisakuskeista tää homma on vain omaa hupia. Silloin treenin ja terveyden osaltakin on tärkeintä se, että ylipäänsä tekee jotain kroppaa rasittavaa jonkun tunnin viikossa ja pitää huolen, että ehtii palautua riittävästi. Hifistely salitreenissä lienee paikoillaan sillon, kun treenataan ko. lajissa kilpailuja silmällä pitäen tahi tähdätään rääräässä ihan huipulle.
ST
MotOrg ry jäsen
Nitrous sanoi:
Se on juuri näin. Sit vielä riippuen iästä sitä intensiteettiä tietenkin säädellään oman kuntotason mukaan. Motogp kuskeista ainakin Miller ja Martin vetää aerobiset somen mukaan useamman kerran per viikko ja siihen salitreenit päälle toiminnallisena tai paikkaharjoituksena / sekoittamalla näitä. Näin se kunto kasvaa aerobisen- sekä lihaskunnon osalta ja tuohon vielä laadukas ravinto niin on bueno. Kaikkihan me olemme yksilöitä ja tapa harjoittaa omaa elimistöä ei välttämättä sovi toiselle.
Itse en aerobista enää tee erikseen vaan toiminnallisen harjoittelun yhteydessä sen minkä tämmönen vanha kehäraakki vielä kestää. Itse olen kilpaillut potkunyrkkeilyssä ( mm-2 ja em-2 ) ja sieltä jäänyt hyvä vartalon hallinta ja koordinaatio on ainakin omasta mielestä auttanut rata-ajossa ( alastaro 1:26.5 ). Piti jo viime kesänä tulla jokkikseen mutta oli hyvä että sai edes 4 kertaa käytyä alastarolla treenaamassa eli josko sitä tulevana suvena tulis jokkikseen 600:lla kiusaamaan häntäpäätä.
Laitoinkin eräälle tiimipäällikölle just kyssärin miten noi motogp kaverit hoitaa ton off season harjoittelun, jotta saas nähdä mitä vastaa.
Joo, ravinto- ja treenauskuviot ainakin itsellä perustuu ihan oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen vailla suurempia urheilullisia tulostavoitteita. Tavoitteellisempaakin harjoittelua on ehtinyt jokusen vuoden nuorempana kokeilemaan, mutta sen aika on omalta kohdaltani ohi.
57 numeroa vahvistettu 2021-kaudelle Jokkikseen. Osa numeron varanneista toki ajaa varmaankin eri sarjaa. Olisihan se hienoa, kun jouduttaisiin B-erääkin jossain ajattamaan. Milloin muuten viimeksi on sellainen tilanne ollut?
57 numeroa vahvistettu 2021-kaudelle Jokkikseen. Osa numeron varanneista toki ajaa varmaankin eri sarjaa. Olisihan se hienoa, kun jouduttaisiin B-erääkin jossain ajattamaan. Milloin muuten viimeksi on sellainen tilanne ollut?
K-VR Academy
MotOrg ry Yhteisöjäsen
Takapainoinen Taapertaja sanoi:
Joo, siihen ollaan pyritty, että olisi kattava tarjonta sekä aiheittain että tavoitetasojen näkökulmasta laidasta laitaan. Tavoitteiden ei tarvitse olla kauhean kummallisia, mutta siltikin lajin oppiminen tekee usein harrastamisesta huomattavasti mukavampaa.
Kuntopuoleen riittää useimmalle tosiaan se, että tekee edes jotain ja kuulostaakin siltä, että aika hyvän paketin olet tähän itsellesi rakentanut. Vastaavaa lajia ei ole aivan helppo keksiä, mutta mitä olemme asiaa tutkineet, yhdessä kuntotestausasemien kanssa pohtineet ja kuskeja mitanneetkin, niin yllättävän raskaasta lajista on lopulta kyse. Laktaattimittaukset näyttävät kisan jälkeen aika kovia lukemia hyväkuntoisellekin. Vaikka jarruja lukuun ottamatta, mitään kauheita voimia ei tarvita, toistuu n. 15-40min ajan jatkuvasti kuormat roikkumisesta, avauksesta, puolelta toiselle vaihdosta, jarrusta ja sama alkaen alusta jatkuen kierroksesta toiseen ilman merkittäviä lepoja (pisimmillä suorilla voi tulla muutama sekunti). Eli siinä mielessä aika erilainen kuin vaikka perinteinen salitereeni, jossa tauot ovat usein selkeästi pidempiä sarjojen välissä ja keskimääräiset voimatasot taas suurempia. Lisäksi oman mausteensa tuo mm. asennot, joissa voimaa tuotetaan tai toisaalta lihastyötavat eri liikkeissä.
Näitä voi ottaa huomioon treeneissä omien lähtökohtien mukaisesti, mutta monelle hifistelyyn ei ole tarvetta ja apuja tulisikin pelkästään siitä, että omaa kehonkoostumusta hiukan hioisi ja parantaisi noita liikkuvuuksia.
Viimeksi muokattu:
Minkälaista rengasbudjettia olette ajatelleen Jokkikseen kesälle?
Itse olen suunnitellut rengastaa molemmat pyörät Metzelerin slickseillä.
Kisaviikonlopulle uudet renkaat ja sitten kaikki rata-päivät ja harkat kisan jälkeen samoilla renkailla.
Itse olen suunnitellut rengastaa molemmat pyörät Metzelerin slickseillä.
Kisaviikonlopulle uudet renkaat ja sitten kaikki rata-päivät ja harkat kisan jälkeen samoilla renkailla.
Takapainoinen Taapertaja sanoi:
Voisko joku tehdä yhteenvedon yleensä näistä pakollisista kuluista jokkisluokassa? Samaten pakolliset vaatimukset, mitä pyörälle pitää tehdä, että se on kisakunnossa?
Lievää kiinnostusta tähän olisi aikaisintaan 2022 kaudelle, jos nyt ratailua saisi laajennettua Kemoraa kauemmas tulevana kesänä.
-Ile-
cSnake
MotOrg ry jäsen
ileumi sanoi:
Tähän viestiketjuun, tuonne hiukan ylemmäs on Jone jo linkittäny Track Punk Racingin hyvän infopaketin, kannattaa se tsekata.
Pakollisia kuluja on osallistumismaksut (240€-400€ viime kesältä/kisavkl) ja lisenssi (kerta 110€, kausi 400€) ainaki, muita kuluja sitte majotukset, polttoaineet, renkaat yms, samoja mitä perus ratapäivilläki menee?
MP-Tuen kisoissa ollu osallistumismaksu alhasempi, ainaki viime suksyn vkl osalta.
Kiitti!
Pitää tutustuu hommaan.
Ja tosiaan tällä hetkellä puuttuu esim. prätkä, peräkärry/paku ja kaikki viikonloput läpeensä töitä mutta jos intoa löytyy niin kaikki järjestyy?
Tallissa on nyt kolme motoa, joista 996-Monsterilla tuli kierrettyä Kemoraa viime kesänä ja kahdesta muusta ei sitte näihin hommiin oo senkään vertaa. Mutta viimesimmän tiedon mukaan kaikkea kivaa on vapaasti myytävänä?
-Ile-
Pitää tutustuu hommaan.
Ja tosiaan tällä hetkellä puuttuu esim. prätkä, peräkärry/paku ja kaikki viikonloput läpeensä töitä mutta jos intoa löytyy niin kaikki järjestyy?
Tallissa on nyt kolme motoa, joista 996-Monsterilla tuli kierrettyä Kemoraa viime kesänä ja kahdesta muusta ei sitte näihin hommiin oo senkään vertaa. Mutta viimesimmän tiedon mukaan kaikkea kivaa on vapaasti myytävänä?
-Ile-