Bensiinin haju

[Tumppi]

Mitä tuohon Tumpin mainitsemaan isoon latausvirtaan tulee, niin kohtuuden rajoissa annosteltuna "iso" latausvirta hajottaa kennoihin kertynyttä sulfaattia. Esimerkiksi Ctekin mxs-sarjan laturit antavat "elvytysmoodissa" akulle pulssitettuja virtapiikkejä 15.8v jännitteellä kun akku ensin on ladattu täyteen normaaliin tapaan. Toki tuossa puhutaan melko pienistä virroista kun laturin maksimi on kuitenkin mallista riippuen suuruusluokkaa 5A, mutta ilman jännitteen nostoa täysi akku ei ottaisi vastaan kuin muutaman ampeerin kymmenyksen kokoisia pulsseja.

Tämä on _mielestäni_ totta, mutta pätee ainoastaan lyijynesteakkuihin. Siitä minulla ei ole tietoa miten tämä pätee lyijyhyytelö-, NiCd-, NiMh-, LiFe-, LiFePO-akkuihin.



- T -

 

[sami1024]

Tämä on _mielestäni_ totta, mutta pätee ainoastaan lyijynesteakkuihin. Siitä minulla ei ole tietoa miten tämä pätee lyijyhyytelö-, NiCd-, NiMh-, LiFe-, LiFePO-akkuihin.

Hyvä tarkennus. Itse ainakin lukeudun vielä niihin, jotka olettavat puhuttavan lyijyakusta mikäli toisin ei mainita. Ja mikäli tarkoitat lyijyhyytelöakulla agm-akkua, ainakin ctekin oppien mukaan siihen pätevät samat ehdot kuin perinteiseen lyijyakkuun poislukien muutaman kymmenesosavoltin suurempi latausjännite.

 

[vma]

Mistäs se kerää käyttäessä kosteutta ja mihin?

Kone kerää kosteutta ihan siitä samasta ilmasta mitä sinäkin hengität.

Mikäli olet joskus nähnyt pakoputkesta ilmestyvää höyryä, saati vettä, tuo on juuri sitä kysyelemääsi asiaa: ilmankosteutta. Se on lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta kertynyttä vettä.

Samaa kummastelemaasi vettä ja kosteutta on joka ainut kevät kylmillä ilmoilla lyhyttä matkaa ajavilla motoristeilla ajopelien moottorissa.

Vai mistä luulet että jokakeväiset palstan kyselyt: "minulla on öljytulpassa/-tikussa/-silmässä jotain vaaleaa vaahtoa" jne. Se on juuri sitä ilmankosteudesta moottoriin tiivistyvää kosteutta, joka saa öljyn maitoontumaan.

Tämä kosteus olisi luonnollisesti öljystä haihtunut, mikäli moottori olisi normaalin käyttölämpötilan riittävän pitkäksi ajaksi ajoreissulla saavuttanut. Mikäli kevät ajossa on ongelmia kosteuden kanssa moottoriöljyssa, sitä on ihan varmasti myös talven kylmästarteissa.

Luulisi että ilmankosteus höyrystyy, kun polttoaineseos sylkyssä palaa kovassa lämpötilassa. Näinhän se tekeekin, vaan sama haihduttava lämpötila ei yllä palotilasta kovin kauaksi.

Koska tuota kosteuden tiivistymis ongelmaa esiintyy hyvinkin paljon keväällä kylmillä säillä ja kevyillä ajoilla, sitä samaa ongelmaa on saatavilla satavarmasti talven turhilla käynnistelyilla ja matalimmilla lämpökuormilla.

Moottorin talvikäyttäminen ei tuota kosteutta ehdi haihduttamaan, vaan itse asiassa lisää kosteuden ja veden määrää moottoriöljyssä.

Ja ei, kone EI lämpene talvikäynnistelyiden kosteuden haihduttaviin lämpötiloihin muutamassa minuutissa.

Onko tuo kosteus moottorille ratkaisevan harmillista, sitä en tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että ylimääräistä kosteutta moottoriin kertyy turhien vajaalämpöisten talvistarttien myöden.

 

[Jagroan]

Mikäli olet joskus nähnyt pakoputkesta ilmestyvää höyryä, saati vettä, tuo on juuri sitä kysyelemääsi asiaa: ilmankosteutta. Se on lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta kertynyttä vettä.

Kommenttisi oli muuten ihan asiaa, mutta oli pakko puuttua tuohon lainaamaani pätkään, joka ei pidä paikkaansa oikeastaan ollenkaan. Toki niissä pakokaasuissa on myös ilmankosteudesta johtuvaa vettä, mutta tuo ilmankosteuden osuus pakokaasuista on aika pieni.

Pakokaasussa oleva vesi muodostuu palamisreaktiossa samalla tavalla kuin hiilidioksidikin. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella bensiinin vastaavan oktaania C8H18, tällöin palamisreaktioksi muodostuu:
2 C8H18(l) + 25 O2(g) -> 16 CO2(g) + 18 H2O(g)

Eli noin puolet bensiinin palamistuotteesta on vettä ja puolet on hiilidioksidia.

Edit: korjailin typoja

 

[Mikeyx]

Laturi ei "työnnä" virtaa akkuun vaan akku ottaa sitä laturilta oman tarpeensa mukaisesti. Akkua varatessa akussa tapahtuu kemiallinen reaktio, minkä johdosta sähköenergia muuntuu kemialliseksi energiaksi. Tämän kemiallisen reaktion nopeus määrittää sen, minkä verran akku ottaa virtaa laturista - toki laturin maksimivirta sitten rajaa tuon virran määrän.

Eli mikään laturi ei samalla latausjännitteellä anna toista laturia enempi virtaa kuin mitä akussa sillä hetkellä tapahtuvan kemiallisen reaktion nopeus sitä ottaa.

 

[marko.fzs]

Kone kerää kosteutta ihan siitä samasta ilmasta mitä sinäkin hengität.

Mikäli olet joskus nähnyt pakoputkesta ilmestyvää höyryä, saati vettä, tuo on juuri sitä kysyelemääsi asiaa: ilmankosteutta. Se on lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta kertynyttä vettä.

Samaa kummastelemaasi vettä ja kosteutta on joka ainut kevät kylmillä ilmoilla lyhyttä matkaa ajavilla motoristeilla ajopelien moottorissa.

Vai mistä luulet että jokakeväiset palstan kyselyt: "minulla on öljytulpassa/-tikussa/-silmässä jotain vaaleaa vaahtoa" jne. Se on juuri sitä ilmankosteudesta moottoriin tiivistyvää kosteutta, joka saa öljyn maitoontumaan.

Tämä kosteus olisi luonnollisesti öljystä haihtunut, mikäli moottori olisi normaalin käyttölämpötilan riittävän pitkäksi ajaksi ajoreissulla saavuttanut. Mikäli kevät ajossa on ongelmia kosteuden kanssa moottoriöljyssa, sitä on ihan varmasti myös talven kylmästarteissa.

Luulisi että ilmankosteus höyrystyy, kun polttoaineseos sylkyssä palaa kovassa lämpötilassa. Näinhän se tekeekin, vaan sama haihduttava lämpötila ei yllä palotilasta kovin kauaksi.

Koska tuota kosteuden tiivistymis ongelmaa esiintyy hyvinkin paljon keväällä kylmillä säillä ja kevyillä ajoilla, sitä samaa ongelmaa on saatavilla satavarmasti talven turhilla käynnistelyilla ja matalimmilla lämpökuormilla.

Moottorin talvikäyttäminen ei tuota kosteutta ehdi haihduttamaan, vaan itse asiassa lisää kosteuden ja veden määrää moottoriöljyssä.

Ja ei, kone EI lämpene talvikäynnistelyiden kosteuden haihduttaviin lämpötiloihin muutamassa minuutissa.

Onko tuo kosteus moottorille ratkaisevan harmillista, sitä en tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että ylimääräistä kosteutta moottoriin kertyy turhien vajaalämpöisten talvistarttien myöden.

Suosittelen perehtyään miten ilmankosteus ja lämpötila vaikuttavat toisiinsa. Niin ei tule tahattomasti kirjoitettua täyttä puppua. Talvella ilmankosteus PROSENTTI on iso ja ILMANKOSTEUS vastaavasti todella pieni.
Jos talvella käyttää pyörää niin se ei todellakaan ole haitallista.

 

[vma]

Jos talvella käyttää pyörää niin se ei todellakaan ole haitallista.

Eli ylimääräiset kylmäkäynnistelyt ovat moottorille ihan hyvä juttu. Jepjep.

 

[marko.fzs]

Eli ylimääräiset kylmäkäynnistelyt ovat moottorille ihan hyvä juttu. Jepjep.

Mietitäänpäs. Jos käytän pyörää 1 kerran viikossa ja annan käydä niin että öljyn lämpötila nousee yli 70 asteen ja sammutan koneen vs. annan 5 kk seistä ja sen jälkeen käynnistän koneen. Kumpi kone on kuivempi ensimmäisien sekunttien aikana.

Kummallakaan tyylillä kone ei räjähdä ja kukin tyylillään, mutta edelleenkään talvikäytöstä ei ole mitään haittaa.

 

[Kotarikuski]

Tungenpa tähän omatkin kommentit:
-pienkonebensa säilyttää ominaisuutensa paremmin. Etenkään 95 ei säily. Yhtenä keväänä kaadoin ruohonleikkurista astiaan ja yritin polttaa. Tulitikku sihahti ja sammui. Ei ihme jos vetonaru kuluu. Pienkonebensalla ei mitään vaikeuksia.
-kaasarikoneet on herkempiä kuin ruiskut koska niistä (siis kk) bensa pääsee haihtumaan. Talvikäytön suurin hyöty on bensan vaihtuminen kaasarissa.
-kylmäsäilytyksestä ei ole haittaa, mutta tiivistyvästä kosteudesta on. Pultit, prikat, mutterit ja aluosat kärsivät jos pinta on likainen (tiesuola on pahin), tulee galvaanisia pareja joissa epäjalompi metalli uhrautuu. Kosteus tiivistyy kun ulkolämpötila nousee nopeasti ja pyörän lämpötila on kastepisteen alapuolella. Hyvä syyspesu, vahaus ja öljyspray paljaisiin metalliosiin auttaa.
-normaalille lyijyakulle syväpurkaus on myrkkyä. Jos ei ole latausmahdollisuutta niin kaapelin irrotus varmistaa ettei ainakaan pyörä sitä tyhjennä. Jokunen prosentti varauksesta katoaa/kk vaikka akku olisi hyväkin. Akku vanhenee, kylmässä hitaammin, joten teoriassa para paikka olisi täyteen ladattuna pakkasessa.

Eipä noista kannata stressiä repiä. Yllättävän monet laitteet selviävät säilytyksestä ilman vaurioita.

 

[vma]

Mietitäänpäs. Jos käytän pyörää 1 kerran viikossa ja annan käydä niin että öljyn lämpötila nousee yli 70 asteen

Mitä tapahuu öljylle kertomassasi 70- asteen lämmössä? ei mitään. Jäähdyttyään kosteus tiivistyy koneen sisäpinnoille noilla lämmöillä. Kuten sanoin aiemmin, en tiedä onko tuolla kosteudella mitään sen suurempaa merkitystä mihinkään. Ei siitä luultavammin ainakaan hyötyä ole.

Esittämääsi kahtakymmentä kylmästarttia ja vajaalämpöiseksi käyttämistä talven aikana en itse tekisi missään tapauksessa.

Mutta, kuten totesit, kukin tavallaan.

 

[marko.fzs]

Mitä tapahuu öljylle kertomassasi 70- asteen lämmössä? ei mitään. Jäähdyttyään kosteus tiivistyy koneen sisäpinnoille noilla lämmöillä. Kuten sanoin aiemmin, en tiedä onko tuolla kosteudella mitään sen suurempaa merkitystä mihinkään. Ei siitä luultavammin ainakaan hyötyä ole.

Esittämääsi kahtakymmentä kylmästarttia ja vajaalämpöiseksi käyttämistä talven aikana en itse tekisi missään tapauksessa.

Mutta, kuten totesit, kukin tavallaan.

Ok. Jos lämpötila on ulkona -5 astetta ja koneen lämpötila noin +60 astetta. Eli lämpötila ero 65 astetta. Ilman suhteellinen kosteus n. 90% -5 asteessa. Kun lämpö nousee 65astetta mitä tapahtuu kosteus prosentille se pienenee

Laita kattilaan talvella öljyä ja kansi päälle lämmitä 65astetta lämpimämmäksi kuin ulkoilma. Kun kattila on taas jäähtynyt katso sisään mikäli sieltä löytyy vettä öljyn seasta tarjoon sulle kaljat. Jos siellä ei ole vettä tarjoot mulle kaljat eiks je

 

[vma]

Ok. Jos lämpötila on ulkona -5 astetta ja koneen lämpötila noin +60 astetta. Eli lämpötila ero 65 astetta. Ilman suhteellinen kosteus n. 90% -5 asteessa. Kun lämpö nousee 65astetta mitä tapahtuu kosteus prosentille se pienenee

Laita kattilaan talvella öljyä ja kansi päälle lämmitä 65astetta lämpimämmäksi kuin ulkoilma. Kun kattila on taas jäähtynyt katso sisään mikäli sieltä löytyy vettä öljyn seasta tarjoon sulle kaljat. Jos siellä ei ole vettä tarjoot mulle kaljat eiks je

Ei kait tuohon mitään kattilaleikkejä tarvita.

Vilkaise kevään topikeja tälläkin palstalla, niin näet kuinka yleistä on alilämpöisen moottorin kostuminen, ja sitä kautta öljyn "maitoontuminen".

Olen ihan varma että ensi keväänä saa lukea samasta asiasta uusia kysymyksiä ja kummasteluja.

 

[Kotarikuski]

Talvi tulossa kun ot herkässä mutta mulla on autossa jota kerran pari vuodessa jaksan juuri ja juuri käynnistellä, ainakin kymmenen vuotta vanhat bensat ja kun muistaa yhteen kohtaan (ihan samanlainen neulaventtiili ku mp:n kaasarissa mutta vaaka-asennossa) kopauttaa hiukan, se lähtee kyllä. No sehän voi olla ns old-school-bensiiniä niiltä ajoilta kun se ei vielä haihtunut toimettomaksi - mutta ruohonleikkurissa on vain vuoden-pari vanhaa ja ihme kyllä lähtee, laakista (jos kalvo ehjä ja oikein ryypyttelee)...

Eli asiantynkää, jos kaasari tulvii niin kopauttaa vasaralla tms. josko tärähdys lopettaisi tulvan...

Ennenvanhaan oli bensakin erilaista. 30 vuotta sitten saattoi bensalla pestä osat ja sitten kädet. Hajukaan ei ollut paha
Ennen diesel haisi pahalle, nyt bensa. Ja kun pieni tippa roiskahtaa niin iho on punaisena samantien.

 

[Husky510]

Oisko jotain pientä bensa allergiaa

 

[jerex]

bensan haisemisesta vielä. Itsellä Z750 -08. Reilun ajolenkin jälkeen pyörä käy pari minuuttia pihalla ja talliin ajaessa haisee vähän bensalta. Näkyviä helposti havaittavia vuotoja ei näy. Ja seuraavalla päivällä tallissa ei enää haise. Taitaa kuulua asiaan vai mitä viisaammat on mieltä

 

[J@ck]

Lähde?

Mikä on pieni ja mikä on iso? Miksi moottoripyörässä on lataussäädin?


Minulla on mp-akkulaturi joka lataa max. 800mA virralla akkua = pieni virta. Minulla on myös toinen akkulaturi joka lataa max. 4A:n virralla akkua. Onko tämä sitten se iso virta? Räjähtääkö akku jos lataan sitä 4A:n laturilla?

Mietitäänpäs miksi kaikissa latureissa virta ilmoitetaan maksimina.. Siksi että ne rajoittavat virtaa jännitteen suhteessa ja eivät myöskään nosta jännitettä yli säädetyn maksimin. Ohmin lain voi kerrata ken jaksaa. Sotketaanko tähän vielä akun mekaninen ja kemiallinen rakenne sekä sisäinen vastus?


Jos itsekin myöntää ettei mistään mitään tiedä, niin pitäisikö harkita josko jättäisi postaamatta kokonaan?



- T -

Jos vaikka tästä linkistä lukaiset perinteiselle lyijyakulle sopivasta latausvirrasta. Siitä selviää myös, mitä liian suuri latausvirta tekee akulle. http://www.autotarvike.fi/akkuasiaa.html

Jos lataat pientä akkua perinteisellä 4 A "älyttömällä" laturilla, niin saat tuhottua akun todella helposti. Joku 4 Ah akku alkaa kiehua lähes saman tien ja 10 Ah akkukin nopeasti. Unohdat vuorokaudeksi, niin johan tekee akulle kipeää. Vaikka latausvirta pieneneekin akun täyttyessä, niin ne jäävät lataamaan akkua ~1 A virralla loputtomiin. Jos akun unohtaa tällaiseen laturiin, tarkoittaa se akun satavarmaa tuhoutumista ja mitä pienempi akku, sitä nopeammin. Niin, kyllä se osaa räjähtääkin. Tosin ylikuumeneminen ja siitä johtuvat kuoren muotomuutokset ovat ehkä todennäköisempiä.

En tiedä mitä oikein termein ilmaistuna tapahtuu pyörää lähes tyhjäksi päässeellä akulla käynnistettäessä. Kuitenkin olen enemmän kuin varma, että akku kärsii tällaisesta ja ehkä tuhoutuukin. Ilmeisesti ajoneuvon oma laturi ei osaa rajoittaa virtaa ja puskee tyhjään akkuun sähköä todella isoilla lukemilla. Ehkä niin isoilla ampeereilla, kuin akku vaan pysyy vastaaottamaan? Joku autosähkömies osaisi varmaan selittää paremmin.
Miten vaan, mutta juuri tämän vuoksi tarkistan lataustilan aina seisonta-ajan jälkeen ja lataan tarvittaessa. Näinhän tuon akkufirman linkissäkin kehotetaan toimimaan: Mikäli lepojännite on alle 12,4V, elektrolyytin ominaispainot vaihtelevat kennoittain enemmän kuin 0,05 g/cm3 +25C° lämpötilassa, taikka elektrolyytin omainaispaino yleisesti on alle 1,22 g/cm3, +25C° lämpötilassa, on akku varattava ennen käyttöönottoa

Jos olen väärässä, niin ehkä joku oikaisee ja kertoo miksi näin voi käydä: Pari vuotta vanha pyörä, jonka akkua ei oltu ladattu millään laturilla koskaan. Miten tällaisen pyörän akku voi olla ylikuumentunut niin rajusti, että kuoret ovat muuttaneet muotoaan? Eikä muuten ole ainoa tapaus, jolle näin on käynyt.

 

[sami1024]

En tiedä mitä oikein termein ilmaistuna tapahtuu pyörää lähes tyhjäksi päässeellä akulla käynnistettäessä. Kuitenkin olen enemmän kuin varma, että akku kärsii tällaisesta ja ehkä tuhoutuukin. Ilmeisesti ajoneuvon oma laturi ei osaa rajoittaa virtaa ja puskee tyhjään akkuun sähköä todella isoilla lukemilla. Ehkä niin isoilla ampeereilla, kuin akku vaan pysyy vastaaottamaan? Joku autosähkömies osaisi varmaan selittää paremmin.

Jos itsekin luit tuon linkkisi loppuun asti, niin ajoneuvon sähkölaitteiden perustarkistuksen kohdalla mainitaan, että moottorin käynnistyksen jälkeen 20A latausvirta on normaalia, eikä puhuta mitään liian suuresta latausvirrasta. (Tuossahan on kyse siitä, että akku ottaa takaisin käynnistykseen kuluneen virran.)

Mitä tuohon ohjeeseen muuten tulee, niin se näyttää olevan yhden akkumaahantuojan näkemys siitä, miten jälleenmyyjän tulisi käsitellä akkuja ennen myyntiä. Sen tarkoitus ei varsinaisesti ole ohjeistaa jo ajoneuvoon asennetun akun käyttöä. Toki kyseisen ohjeen noudattaminen ei ainakaan vahingoita akkua (paitsi että agm-akkuihinhan ei nestettä saa lisätä), mutta ei tuo varsinaisesti mikään raamatullinen ainoa totuuskaan ole.

Jos olen väärässä, niin ehkä joku oikaisee ja kertoo miksi näin voi käydä: Pari vuotta vanha pyörä, jonka akkua ei oltu ladattu millään laturilla koskaan. Miten tällaisen pyörän akku voi olla ylikuumentunut niin rajusti, että kuoret ovat muuttaneet muotoaan? Eikä muuten ole ainoa tapaus, jolle näin on käynyt.

Millä perusteella kuoren muodonmuutoksen on todettu johtuneen nimenomaan ylikuumenemisesta? Ja onko akku kuitenkin ollut toimintakuntoinen? Vai voisiko kyse olla akun valmistusvirheestä tai sisäisestä rakenteellisesta viasta tai suunnitteluvirheestä joka on pullistanut kuorta? Vikaantunut akku voi luonnollisesti kuumentua hyvinkin paljon, jos pyörän laturin teho käytetään sisäisesti osittain oikosulussa olevan vioittuneen akun "lataamiseen".

 

[Mikeyx]

Oma dieselini antaa tyhjäkäynnillä virtaa jopa 80A, josta suuri osa menee muihin kulutuskohteisiin kuin akun uudelleen varaamiseen (80Ax14,4V = 1150 W). Laturi ja akku ovat kyketty rinnan, joten laturin virta ei kulje akkuun tai akun läpi vaan akku ottaa tarvitsemansa akussa tapahtuvan kemiallisen reaktion nopeuden mukaisesti.

Varsin moni uskoo, että akku varastoi sähköä. Näin asia ei ole vaan akussa varastoidaan kemiallista energiaa, joka akkua purettaessa toki saadaan sähköenergiana ulos.

 

[J@ck]

Jos itsekin luit tuon linkkisi loppuun asti, niin ajoneuvon sähkölaitteiden perustarkistuksen kohdalla mainitaan, että moottorin käynnistyksen jälkeen 20A latausvirta on normaalia, eikä puhuta mitään liian suuresta latausvirrasta. (Tuossahan on kyse siitä, että akku ottaa takaisin käynnistykseen kuluneen virran.)

Meinaankin sitä, että lähes tyhjä akku ei kestä isoa latausvirtaa, tai sitten vajaa akku ottaa liian kauan sitä isoa virtaa. Täydellä akulla näin ei käy ja mielestäni juuri siksi vajaa akku kehotataankin lataamaan ennen käyttöä.

Mitä tuohon ohjeeseen muuten tulee, niin se näyttää olevan yhden akkumaahantuojan näkemys siitä, miten jälleenmyyjän tulisi käsitellä akkuja ennen myyntiä. Sen tarkoitus ei varsinaisesti ole ohjeistaa jo ajoneuvoon asennetun akun käyttöä. Toki kyseisen ohjeen noudattaminen ei ainakaan vahingoita akkua (paitsi että agm-akkuihinhan ei nestettä saa lisätä), mutta ei tuo varsinaisesti mikään raamatullinen ainoa totuuskaan ole.

Ihan sama ohje pätee kuluttajallekin, ei mitään eoa. Vai näkemys.. No mikä vaan akkuammattilainen näkee samoin ja jopa joku maallikkokin.


Millä perusteella kuoren muodonmuutoksen on todettu johtuneen nimenomaan ylikuumenemisesta? Ja onko akku kuitenkin ollut toimintakuntoinen? Vai voisiko kyse olla akun valmistusvirheestä tai sisäisestä rakenteellisesta viasta tai suunnitteluvirheestä joka on pullistanut kuorta? Vikaantunut akku voi luonnollisesti kuumentua hyvinkin paljon, jos pyörän laturin teho käytetään sisäisesti osittain oikosulussa olevan vioittuneen akun "lataamiseen".

Mikä muu kuin kuumuus vääntelisi akun kuoria? Ne muotoa muuttaneet akut mitä minä olen nähnyt eivät enää ole olleet toimintakuntoisia. Myös tavallisella 4 A laturilla saa pikku akun muuttamaan muotoaan ja jopa helposti. Miksei kyseessä voisi olla akussa olleva vikakin, joka aiheuttaisi oikosulun. Varmasti voi sanoa vain irtolaturilla liian isolla virralla ja liian pitkällä latausajalla pilatuista akuista.
Et ole koskaan nähnyt laturilla sulatettuja akkuja? Harmi, kun ei löydy enää kuvaa omasta sähköfillarin akustosta, joka unohtui laturiin n. kuukaudeksi. Ohjekirjan mukaan tämän "automaatti" laturin saa jättää lataamaan ja lataus kateaa automaattisesti, mutta totuus oli toinen.
Ai niin, kyseessä on siis halpisfillari, jossa 3 kpl perinteisiä lyijyakkuja. On muuten kohtuupainava sähköfillari, mutta ihan käyttökelpoinen silti.

Jopas nuo lainaukset meni hassusti. No, en osaa korjatakaan..

 

[shyhander]

Mikä muu kuin kuumuus vääntelisi akun kuoria?

Paine.. Eikä liity aina kuumuuteen.