Vaikea sitä on tajuta sellaisia syyllisyydentuntoja jos ei ole ollut vastaavassa tilanteessa. On sitten kyseessä itsarikuski tai muuten vaan rekan nokkaan ajava, tulee siinä rekkakuskilla ensimmäisenä mieleen, että olisinko pystynyt jotenkin väistämään, olisinpa pitänyt minuutin pidemmän tauon viimeksi jne. Useinkaan kun ei lopullista varmuutta saa siihen, että miksi vastaantulija ajautui väärälle kaistalle. Harvassa taitavat olla ne kuskit, jotka pystyvät ohittamaan kuolonkolarin olankohautuksella. Veturinkuljettajiakin on joutunut paljon sairaslomille junan alle jääneiden takia.
Helppo sitä on sanoa, että ei minua ainakaan hetkauttaisi vaikka joku vetomies ajaisi minun autoni nokkaan ja heittäisi henkensä, mutta totuus olisi luultavasti toinen. Kerran muuan kaveri ajoi kohtuu pahan kolarin. Hän oli tulossa tapaamaan minua sovittuna aikana. Vaikka minulla ei ollut osaa eikä arpaa onnettomuuteen, tuli siinä jossiteltua erinäisiä asioita, vaikka tiesin ettei onnettomuus ollutkaan syytäni.
Minun mielestäni onnettomuuspaikan siivojan rooli on paljon helpompi kuin sen, joka on ollut osallisena onnettomuudessa. "Siivooja" vain tekee työtään, eikä hän rupea väkisin spekuloimaan itsekseen onko syyllinen asiaan tai olisiko voinut jotenkin estää tapahtuneen. Sama juttu hautausurakoitsijalla.
Helppo sitä on sanoa, että ei minua ainakaan hetkauttaisi vaikka joku vetomies ajaisi minun autoni nokkaan ja heittäisi henkensä, mutta totuus olisi luultavasti toinen. Kerran muuan kaveri ajoi kohtuu pahan kolarin. Hän oli tulossa tapaamaan minua sovittuna aikana. Vaikka minulla ei ollut osaa eikä arpaa onnettomuuteen, tuli siinä jossiteltua erinäisiä asioita, vaikka tiesin ettei onnettomuus ollutkaan syytäni.
Minun mielestäni onnettomuuspaikan siivojan rooli on paljon helpompi kuin sen, joka on ollut osallisena onnettomuudessa. "Siivooja" vain tekee työtään, eikä hän rupea väkisin spekuloimaan itsekseen onko syyllinen asiaan tai olisiko voinut jotenkin estää tapahtuneen. Sama juttu hautausurakoitsijalla.