• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
juhis_ sanoi:
Vaihdata ne sitten kesken kautta kun alkaa vuotaa. Parin viikon jonotuksella :thumbup:
Melkein voisin ottaa sen riskin..

edit.
Tuossa nyt on toinen vastaava iskari minkä voi heittää paikalleen siks aikaa jos näin paska mäihä käy.
 
No niin.
Nyt kun olen eri lähtestä yrittänyt tutkia jousen säätöä, olen aina törmännyt siihen että jousta ei voi mitenkään säätää, muuta kuin vaihtamalla jousen.
Josen painuma on aina sama samalla kuormalla koska vastavoima = kuin jousta kuormittava paino. Esijännityksen säädöllä ei pystyisi vaikuttamaan mitenkään JOUSEN painumaan vaan jousi olisikin aina millilleen saman mittainen samalla kuormalla esijännityksestä riippumatta???
Mitä mieltä asiantuntiat ovat.
 
töpinä sanoi:
No niin.
Nyt kun olen eri lähtestä yrittänyt tutkia jousen säätöä, olen aina törmännyt siihen että jousta ei voi mitenkään säätää, muuta kuin vaihtamalla jousen.
Josen painuma on aina sama samalla kuormalla koska vastavoima = kuin jousta kuormittava paino. Esijännityksen säädöllä ei pystyisi vaikuttamaan mitenkään JOUSEN painumaan vaan jousi olisikin aina millilleen saman mittainen samalla kuormalla esijännityksestä riippumatta???
Mitä mieltä asiantuntiat ovat.

Jos asian sanoo ääneen *jousen säätäminen*, niin mahdottomaksi sen toteaa. Ei se ole oikein säädettävä elementti, siis ainakaan tavallisesta teräksestä tehty. Jokin toinen materiaali voisi olla paremmin säädettävissä lämpötilan, sähkövirran jne. muutoksilla.
 
Nitrous sanoi:
Oikeammin voisi sanoa, että shimmaamalla haetaan vaimentimen toiminta-alue oikealle alueelle rata-ajoa varten. Shimmaamalla saadaan vakioiskareistakin niin hyvät, että suurin osa kuskeista ei juurikaan huomaa eroa huippualustaan kunhan jouset ovat sopivat. Ja nykyisissä luokissa taitaa kaikissa saada rukata alustaa .....

Kyllähän tässä on kaikki oleellinen aiaan liittyvä tieto. Mitään ihmeellisyyksiä ei tarvita. Pyörän valmistajat osaavat rakentaa hyviä jousituksen jota voidaan shimmata "omien mieltymykien mukaan"? Ei sinne tarvitse vaihtaa koko jousitusta. Pääsääntöisesti meikäläiset radat, ei räyskälä, ovat kohtalaisessa kunnossa ja joustovarat riittävät sekä ylös että alas nomaalissa rata-ajossa keskiverto kuskella ja vähän paremmillakin, esijännityksestä riippumatta, joka vaikuttaa pääosin ohjauskeometriaan ja pyörän takapään korkeuteen.
 
töpinä sanoi:
No niin.
Nyt kun olen eri lähtestä yrittänyt tutkia jousen säätöä, olen aina törmännyt siihen että jousta ei voi mitenkään säätää, muuta kuin vaihtamalla jousen.
Josen painuma on aina sama samalla kuormalla koska vastavoima = kuin jousta kuormittava paino. Esijännityksen säädöllä ei pystyisi vaikuttamaan mitenkään JOUSEN painumaan vaan jousi olisikin aina millilleen saman mittainen samalla kuormalla esijännityksestä riippumatta???
Mitä mieltä asiantuntiat ovat.

En oo asiantuntija mutta yritän selittää miten minä tämän asian ymmärrän. :)

Esim.
Silloin kun keula pohjaa sen liikkumavara menee ala-asentoon ja jousi painuu kasaan tietynverran. Nyt kun esijännitystä kiristetään 10mm niin jousen yläpää siirtyy alaspäin 10mm ja näin samanlaisella jousikuormalla jousitus ei pohjaakkaan vaan joustovaraa jää jäljelle tuo äskeinen 10mm vaikka jousi painuu kasaan samanverran kuin ennen esijännityksen kiristämistä.
 
marko_ sanoi:
En oo asian tuntija mutta yritän selittää miten minä tämän asian ymmärrän. :)

Esim.
Silloin kun keula pohjaa sen liikkumavara menee ala-asentoon ja jousi painuu kasaan tietynverran. Nyt kun esijännitystä kiristetään 10mm niin jousen yläpää siirtyy alaspäin 10mm ja näin samanlaisella jousikuormalla jousitus ei pohjaakkaan vaan joustovaraa jää jäljelle tuo äskeinen 10mm vaikka jousi painuu kasaan samanverran kuin ennen esijännityksen kiristämistä.

En oo minäkään, mutta jousen yläpää ei siirry mihinkään esijännitystä säädettäessä vaan pyörän ronko nousee, olen kokeillut ja näin asiantuntiatkin kertovat. Joustovara pysyy millilleen samana riippumatta esijännityksestä. Ainoastaan jousen vaihto jäykempään vaikuttaa asiaan.
 
marko_ sanoi:
En oo asiantuntija mutta yritän selittää miten minä tämän asian ymmärrän. :)

Esim.
Silloin kun keula pohjaa sen liikkumavara menee ala-asentoon ja jousi painuu kasaan tietynverran. Nyt kun esijännitystä kiristetään 10mm niin jousen yläpää siirtyy alaspäin 10mm ja näin samanlaisella jousikuormalla jousitus ei pohjaakkaan vaan joustovaraa jää jäljelle tuo äskeinen 10mm vaikka jousi painuu kasaan samanverran kuin ennen esijännityksen kiristämistä.

Jos jousi pohjaa kymmenen kilon painosta pohjaa se edelleen kymmenen kilon painosta, vaikka esijännitystä (lue esikuormaa) olisi kiristetty yhdestä kilosta kahteen kiloon. Se, mikä jousessa muuttuu, on niiaus esim. 1.5 kilon kuormalla.

Esijännitys -> painuman säätö.
 
Eihän se oo jousi mikä sielä pohjaa vaan sen keulan liikerata loppuu kesken...
 
Taitaa toi iskunvaimentimen varsi olla se joka määrää ylä- ja alajouston tai kokonaismitan, miten vain. Sehän se pitää etu ja takapään jousituksen kasassa.
 
Joojoo sanoi:
Taitaa toi iskunvaimentimen varsi olla se joka määrää ylä- ja alajouston tai kokonaismitan, miten vain. Sehän se pitää etu ja takapään jousituksen kasassa.

Aivan.

Kun katsot takaiskaria niin asia on helpompi tajuta. Vaikka painat jollain painolla takapään ihan pohjaan niin männänvarsi vaan painuu pohjaan mutta jousessa ei ole vielä kierteet toisissaan kiinni -> Jousi ei pohjaa vaan männänvarren liikerataa loppuu. Näin se esijännityksen kiristäminen vaikuttaa siihen että jousi on yhtä kasassa mutta männän liikerata ei olekkaan vielä pohjassa.

Etupäässä ihan sama tilanne.
 
marko_ sanoi:
Esim.
Silloin kun keula pohjaa sen liikkumavara menee ala-asentoon ja jousi painuu kasaan tietynverran. Nyt kun esijännitystä kiristetään 10mm niin jousen yläpää siirtyy alaspäin 10mm ja näin samanlaisella jousikuormalla jousitus ei pohjaakkaan vaan joustovaraa jää jäljelle tuo äskeinen 10mm vaikka jousi painuu kasaan samanverran kuin ennen esijännityksen kiristämistä.
Ja sitten kun sotketaan käytänto mukaan, niin voihan se edelleenkin pohjata jos kuorma niittaa tuon +10mm:kin kasaan.
 
töpinä sanoi:
En oo minäkään, mutta jousen yläpää ei siirry mihinkään esijännitystä säädettäessä vaan pyörän ronko nousee, olen kokeillut ja näin asiantuntiatkin kertovat. Joustovara pysyy millilleen samana riippumatta esijännityksestä. Ainoastaan jousen vaihto jäykempään vaikuttaa asiaan.
Aina kun esijännitystä lisätään, eli painaumaa pienennetään, niin sisäänjoustovara kasvaa ja ulosjoustovara pienenee. Tosin usein varsinkin keulan sopassa on mukana myös top-out-jousi, joka voi aiheuttaa sen että esijännityksen säätö ja joustovarojen muutos ei menekkään millimetreissä 1:1. Mutta siinäkin tapauksessa keulan kuormankantokyky kiloissa kasvaa 1:1.
 
scuuba sanoi:
Ja sitten kun sotketaan käytänto mukaan, niin voihan se edelleenkin pohjata jos kuorma niittaa tuon +10mm:kin kasaan.


Tottakai mutta tässä olivaan esimerkki asian havainnollistamiseksi. :respect:
 
Joojoo sanoi:
Taitaa toi iskunvaimentimen varsi olla se joka määrää ylä- ja alajouston tai kokonaismitan, miten vain. Sehän se pitää etu ja takapään jousituksen kasassa.
Huvikseen lisää lusikkaa soppaan:
Ja käytännössähän se iskunvaimennin ei ole iskunvaimennin, vaan jousen vaimennin. Ja jousi on se iskunvaimennin.
 
Paljonko nuo painaumat pitää olla kuski kyydissä K4 kilogixxerissä?
Mulla laitetaanki nyt sitte koko alusta uusiks. Jouset, shimmaukset yms.
 
Jossain suomalaisessa alan lehdessä oli kaksiosainen juttu alustan säätämisestä viime vuonna. En vain jaksa muistaa mikä lehti. Luulen säästäneeni ne, koska en uskaltanut viime vuonna lähteä kokeilemaan.:no:

Ne löytyy kirjahyllystä, mutta en ilkeä mennä tsekkaamaan, koska vaimo nukkuu jo...
 
Vuosikerta-kopy-paste-edit.

Painaumien mittaus perus kyykkymoposta.
Hifistelyversio, koska talvella on aikaa(?).
Onnistuu helpoiten kahden kaverin avaustamana.
Ota huomioon, jos ei ole riittävästi kavereita, ja käytät varikkopukkeja; ne eivät yleensä tue mopoa etu/taka-akselin kohdalta, jolloin mittauksiin tulee virhettä. Jos akselit ovat ontot, niin käytä esim hylsysarjan jatkovarsia jolloin saaat mopon tuettua akselin kohdalta.
Kuskille täydet ajokamat päälle.


Mittaa ja merkitse muistiin esijännityksien ja vaimennuksien säädöt.
Ruuvaa esijännitykset täysille.
Ruuvaa vaimennukset täysin auki.
Pistä kynällä teippiin merkki suoraan taka-akselin yläpuolelle esim katteeseen.
Etuputkeen kannattaa pistää nippari jos mittailee mauserilla.


Nosta eturengas ilmaan*, vedä/paina eturengas alas ja pidä se siellä ja mittaa vapaa pituus.
Nosta takarengas ilmaan*, vedä/paina takarengas alas ja pidä se siellä ja mittaa vapaa pituus.
[*Onnistuu esim siten että käyttää sivujalkaa hyväksi]


(Esijännitykset on max.)
Kuski selkään, ja normaali ajoasento:

Nosta keulaa ja päästä se pehmeästi alas, mittaa lastattu painauma.
Paina keulaa alas ja päästä se pehmeästi ylös, mittaa lastattu painauma.
[Keskiarvo noista kahdesta]

Nosta perää ja päästä se pehmeästi alas, mittaa lastattu painauma.
Paina perää alas ja päästä se pehmeästi ylös, mittaa lastattu painauma.
[Keskiarvo noista kahdesta]


(Vaimennukset edelleen täysin auki)
Ruuvaa esijännitykset täysin auki:

Kuski selkään, ja normaali ajoasento:

Nosta keulaa ja päästä se pehmeästi alas, mittaa lastattu painauma.
Paina keulaa alas ja päästä se pehmeästi ylös, mittaa lastattu painauma.
[Keskiarvo noista kahdesta]

Nosta perää ja päästä se pehmeästi alas, mittaa lastattu painauma.
Paina perää alas ja päästä se pehmeästi ylös, mittaa lastattu painauma.
[Keskiarvo noista kahdesta]


Noin.

Nyt sulla on luvut millä voit laskea minimi/maksimi painaumat minimi/maksimi esijännityksillä; joista näkee millä alueella painaumat liikkuu.
 
Vielä jäi tällaiselle vanhemmalle vasta-alkajalle mietittävää. Varmaan se jossain aikaisemmissa kirjoituksissa on selvitetty.
Tuo painuman mittaaminen ja säätäminen on hyvin selvitetty ja lienee tärkeä asia. Nyt kun on todettu että se ei vaikuta itse jouseen, sen jäykkyyteen tai muuhun toimintaan niin onko se kaikilla radoilla sama vai onko esim Alastarolla ja Vetelissä käytettävä eri painumaa ja mihinkäs se eniten vaikuttaa.
Minulla oli poikasena Tunturi Sportissa kolme asentoinen säätö ja tässä matkamopossa millä opettelen portaaton.
En kylläkään aio radalle, mutta kai se toimii maantiellä samoin periaattein.
 
töpinä sanoi:
Vielä jäi tällaiselle vanhemmalle vasta-alkajalle mietittävää. Varmaan se jossain aikaisemmissa kirjoituksissa on selvitetty.
Tuo painuman mittaaminen ja säätäminen on hyvin selvitetty ja lienee tärkeä asia. Nyt kun on todettu että se ei vaikuta itse jouseen, sen jäykkyyteen tai muuhun toimintaan niin onko se kaikilla radoilla sama vai onko esim Alastarolla ja Vetelissä käytettävä eri painumaa ja mihinkäs se eniten vaikuttaa.
Minulla oli poikasena Tunturi Sportissa kolme asentoinen säätö ja tässä matkamopossa millä opettelen portaaton.
En kylläkään aio radalle, mutta kai se toimii maantiellä samoin periaattein.

Itekkin aina ihmetellyt tuota painumien mittausta,toki en asiasta sen enempää ymmärrä,enkä niitä koskaan mittaillu.Mutta jos vaikka säätäisin ne "oikeaksi" ja menisin ajaan vaikka alastarolle ja pyörä tuntuis hyvälle.mutta sitten menisin ajaan toiselle aivan eri tyyppiselle radalle vaikka lauzitsiin saksaan ja pyörä ei tuntuskaan hyvälle vaikka painumat olis "oikeet"...suomessakin käytetään eri radoille eri jousia yms...säätöjä...silloinhan painumat muuttuu?mutta silti pitäis mitata kotona tallissa itelle painumat "kohilleen"? Sitä koitan ajaa takkaa että miks ne pitää mitata jos kuitenkin eri radoilla eri jouset ja preloudit yms...mutta niinkuin jo mainitsin,mistään tiiä...
 
Back
Ylös