• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Joojoo sanoi:
Olinpa tuossa muutama vuosi sitten ostamassa ratapyörää eräältä suomenmestarilta, 600cc luokasta, tai paremminkin hänen isältään joka rahoitti ja hoiti teknistä puolta, en itselle vaan nuorisolleni.

Pyörään, Yamaha, ei olltu tehty muta parannusta kuin takajousen alle oli asennettu muutaman mm prikka jolla saatiin kallistusvara hieman suuremmaksi, suuremman kaarrenopeuksen toivissa, mutta katsastus poisti prikan.

Hänen mukaansa, huomaa että on kyseesssä suomen mestari, takajousi säädetään yläasentoon radalla ja etupäätä pudotetaan tarpeen mukaan jotta maximi pito ja kaarrenopeus saavutettaisiin, etukolmioista se oli kyseisessä pyörässä parin sentin luokkaa.

Toisilla mopoilla pääsee vakioalustallakin pirun lujaa, toisilla vakioalusta hankaloittaa hommaa ihan huomattavasti. Arvaatko muuten kuinka monella viime kauden kärkikuskeista oli vakioalusta mopossa? Ei sitä alustaa ihan turhaankaan ruuvata.
 
töpinä sanoi:
kuitenkin pyöränvalmistaja on valinnut jousitutsen joka vastaa keskiverto käyttäjää jolloinka painuma pyörän painoon nähden on suht oikea (esijännitys 0 tai low). mitta-asteikosta (esijännitysasteikko) valitaan kokonaispainumaan nähden oikea esijänitys jouselle ohjekirjan mukaisesti riippuen kuormasta, millä pyörää kuormataan, jotta pyörän pitkittäinen vaaka-akseli pysyisi valmistajan tarkoittamassa neutraali asennossa.
tämä asento vaikuttaa suuresti pyörän kaarrekäyttäytymiseen ja myös jarrutusmatkaan. max esijännitys=max paino

Se oiski mielenkiintoista kun mopon ohjekirjassa ois speksattu myöskin; kuskin mittasuhteet, paino ajovarusteineen, ja ajoasento, millä saavutetaan inssin haluama mopon balanssi.
Ja mikä on sen balanssin toleranssi, milli vai kymmenen.
Sit ku kuski ei istukkaan mihinkään speksiin, kuten varmaa 99% suomalaisista ei, niin jopas on balanssi poskellaan.

Sitten kun on vielä käytännössä niin että keula ja perä ei välttämättä olekkaan balanssissa, vaikka se mopo on ihan orggiskuntonen, orggisjousilla ja ohjekirjan mukaisilla tehdasasetuksilla, niin päästäänkin jo vähä lähemmäs käytäntöä ihmettelemään.

Jos viel lisäksi ihmetellään kaarrekäytöstä ja jarrutusmatkaa, niin karrikoiden ikävä kyllä niiden vastapelurina on ajomukavuus. Joten riippuu taasen hyvin paljon siitä ett mitä se inssi on painottanu siinä suunnittelussa, ja mitä se luulee sen ostajan haluavan siltä mopolta. Ett jos vaikka vetästään ostajakunta gaussin-käyrälle, niin montako prosenttia on samaa mieltä inssin kanssa; 10-50%, ja eri mieltä 50-90%?
Pelastushan on tossa yleensä se ett uusi omistaja on tyytyväinen uuteen leluun koska se tuntuu hyvältä; koska paremmasta ei ole tietoa eikä kokemusta, ja sen takia 90% kuskeista on tyytyväisiä leluunsa ku se on nii ihku ja fantsu ja kiva.
 
Joojoo sanoi:
Pyörään, Yamaha, ei olltu tehty muta parannusta kuin takajousen alle oli asennettu muutaman mm prikka jolla saatiin kallistusvara hieman suuremmaksi, suuremman kaarrenopeuksen toivissa, mutta katsastus poisti prikan.
Oliks se tosiaan takajousen alla, ettei yläkiinnityskorvakkeen alla?
Ja jos se tosiaan oli takajousen alla, niin miksi katsastus poisti sen?

Hänen mukaansa, huomaa että on kyseesssä suomen mestari, takajousi säädetään yläasentoon radalla ja etupäätä pudotetaan tarpeen mukaan jotta maximi pito ja kaarrenopeus saavutettaisiin, etukolmioista se oli kyseisessä pyörässä parin sentin luokkaa.
Sen verran oisin tost eri mieltä että haettaessa maksimipitoa; jousivakioilla ja vaimennuskertoimilla on siihen huomattavasti suurempi merkitys kuin ajogeometrialla.
Toki jos ei haluta kajota jousiin ja vaimennuksiin ollenkaan, niin sitten voidaan joutua hiemaan säätämään ajogeometriaa. Mutta sillä ei saada pitoon läheskään sellaista vaikutusta aikaiseksi, kuin mitä jousilla ja varsinkin vaimennuksilla.
 
jousi on jousi, säädettiin esijännitys miten tahansa pyörän paino tai kokonaismassa on ainoa asia mikä jousta painaa. vaikkapa kari vehniäinen kirjoittaa artikkelissaan että esijännityksellä voidaan säätää ainoastaan pyörän korkeutta.
eräissä luokissa jousitusta ei saa muuttaa kuin simmauksen osalta eli iskunvaimennusta jäykennetään. tässä kyseisessä pyörässä jousen alle oli laitettu prikka eli esijännitystä tai paremminkin korkeuta oli hieman lisätty jousen ja jousijalan väliin oli asennettu korotusprikka.

kyllähän esijännitys muuttaa hieman teoriassa myös jäykkyyttä koska painopiste muuttuu himan eteenpäin perää nostettaessa mutta se on teoreettinen muutos

miten muuten honda xx jousitus toimii voiko sillä ajaa lainkaan siinähän ei ole lainkaan säätöjä.
 
Joojoo ihan oikeassa. Osataan ja tiedetään. Monta kilpuria olen ollut mukana rakentamassa, monena vuotena ihan mitaleille saakka.

Alustaa kun aletaan suunnittelemaan, miettimään ja laskemaan, niin silloin meneekin sormi suuhun.

Silloiset nopeimmat kuljettajat käänsivät ruuvit ääriasennosta toiseen setistä toiseen kun ei pyörä toiminu.

Noviisi olin, vasta jälkeenpäin olen oivaltanut alustan säätöjen merkityksen.
 
Joojoo sanoi:
eräissä luokissa jousitusta ei saa muuttaa kuin simmauksen osalta eli iskunvaimennusta jäykennetään. tässä kyseisessä pyörässä jousen alle oli laitettu prikka eli esijännitystä tai paremminkin korkeuta oli hieman lisätty jousen ja jousijalan väliin oli asennettu korotusprikka.
Missä luokissa tuo on kiellettyä?
 
scuuba sanoi:
Sen verran korjaisin ett se on alustan perusteet, ei säätäminen, mikä siinä on aiheena. Jotta kuski ymmärtäis suurin piirtein mitä palikoita mopon alustassa on ja miten ne vaikuttaa ajettavuuteen, ja miten sit taasen säätimet toimii ja vaikuttaa siihen pakettiin.
Toki lopuks käydään ihan perussäädöt läpi, painaumat/vaimennukset.
Mutta joo, kyllähän mä noita edelleen halukkaille pidän, talvellakin.

No vikaanhan se meni tämäkin:D Ootko pitäny ainoastaan ryhmille, vai onko ollu yksittäistapauksiakin? Kesällä olis varmaan parempi jos olis oma pyörä messissä, ni vois katsoa sitte tapauskohtaisesti.
 
Joojoo sanoi:
eräissä luokissa jousitusta ei saa muuttaa kuin simmauksen osalta eli iskunvaimennusta jäykennetään.

Oikeammin voisi sanoa, että shimmaamalla haetaan vaimentimen toiminta-alue oikealle alueelle rata-ajoa varten. Shimmaamalla saadaan vakioiskareistakin niin hyvät, että suurin osa kuskeista ei juurikaan huomaa eroa huippualustaan kunhan jouset ovat sopivat. Ja nykyisissä luokissa taitaa kaikissa saada rukata alustaa ihan mielinmäärin.

Oman kokemuksen perusteella kilpurin alustan (Öhlinssin palikkaa) ja vakioalustan välillä suurin ero on siinä, että pyörä elää hyvällä alustalla huomattavasti vähemmän kuin vakiopalikoilla, jolloin ajaminen on huomattavasti helpompaa ja rengas selviää helpommalla. Tuohon elämiseen vaikuttaa käytännössä kolme asiaa tärkeysjärjestyksessä:
1) Oikealla jousivakiolla varustetut jouset = Jousi jaksaa kantaa pyörän ja kuskin painon, jolloin pyörä kulkee lähempänä oikeaa asentoa, eikä keula tai perä pääse pohjaamaan niin helposti. Pohjaaminen nimittäin aiheuttaa aina epävakautta.
2) Vaimennuskäyrät ovat oikealla alueella ja iskarit ovat herkempiä = Painonsiirrot pitkittäissuunnassa ovat hallitumpia (=ei pohjaamista tai ulosjouston loppumista liian nopeiden liikkeiden takia) ja alusta seuraa paremmin epätasaisuuksia. Kun liikkeet ovat vähän rauhallisempia, ei mopo keuli tai nosta perää niin helposti ja voi jarruttaa sekä avata kovempaa.
3) Keulan karvan pidempi joustomatka (hydraulistopparit poistettu) antaa muutaman lisämillin pohjaamista vastaan kovissa jarrutuksissa = Voi jarruttaa kovempaa ilman, että keula pohjaa.

Vauhtiin hyvä alusta ei välttämättä tuo kovin paljon lisää, itselläni vaikutus oli ehkä vähän yli sekunnin luokkaa, mutta turvamarginaalia se antaa ajamiseen ihan pirusti. Muutama sellainen paikka oli viime kesänäkin, että vakioalustaisella mopolla olisi varmasti lähdetty tangentin suuntaan.
Jos nyt olisi alla vakioalustainen mopo, jolla pitäisi rataa ajaa niin mitä tekisin? Todennäköisesti huollattaisin keulan ja takaiskarin, katsoisin jouset omalle painolle sopivaksi, muokkaisin geometrian jonkun samanlaisella mopolla ajaneen kisakuskin ohjeiden mukaiseksi ja ajelisin tod. näk. lähes yhtä lujaa kuin nytkin.

Alustankin rakentamiseen on olemassa pari erilaista filosofiaa. Vielä pari vuotta sitten kaikki kilpurit rakennettiin aika kovilla jousilla, kun taas nyt ollaan menty pari-kolme vuotta pehmeämpään suuntaan, eli tässäkään ei ole yhtä totuutta. Ero tuntumassa on ihan huikea kun käy ajamassa kahta eri tavalla tehtyä mopoa peräkkäin, mutta molemmilla pääsee suurinpiirtein yhtä kovaa.

Suurimmalle osalle kuskeista kylläkin riittää vakioalusta kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, parista syystä.
1) Perusajotaidot ovat sillä tasolla, että edes "paniikki"jarrutuksessa ei saada hyödynnettyä läheskään kaikkea alustan, renkaiden tai jarrujen potenttiaali mutkapätkistä puhumattakaan.
2) Ei tiedetä paremmasta, joten ajellaan sillä huoltamattomalla alustalla varustetulla kiikkulaudalla hymy korvissa keinahdellen mutkasta toiseen.
 
Nitrous sanoi:
Oikeammin voisi sanoa, että shimmaamalla haetaan vaimentimen toiminta-alue oikealle alueelle rata-ajoa varten. Shimmaamalla saadaan vakioiskareistakin niin hyvät, että suurin osa kuskeista ei juurikaan huomaa eroa huippualustaan kunhan jouset ovat sopivat. Ja nykyisissä luokissa taitaa kaikissa saada rukata alustaa ihan mielinmäärin.

Oman kokemuksen perusteella kilpurin alustan (Öhlinssin palikkaa) ja vakioalustan välillä suurin ero on siinä, että pyörä elää hyvällä alustalla huomattavasti vähemmän kuin vakiopalikoilla, jolloin ajaminen on huomattavasti helpompaa ja rengas selviää helpommalla. Tuohon elämiseen vaikuttaa käytännössä kolme asiaa tärkeysjärjestyksessä:
1) Oikealla jousivakiolla varustetut jouset = Jousi jaksaa kantaa pyörän ja kuskin painon, jolloin pyörä kulkee lähempänä oikeaa asentoa, eikä keula tai perä pääse pohjaamaan niin helposti. Pohjaaminen nimittäin aiheuttaa aina epävakautta.
2) Vaimennuskäyrät ovat oikealla alueella ja iskarit ovat herkempiä = Painonsiirrot pitkittäissuunnassa ovat hallitumpia (=ei pohjaamista tai ulosjouston loppumista liian nopeiden liikkeiden takia) ja alusta seuraa paremmin epätasaisuuksia. Kun liikkeet ovat vähän rauhallisempia, ei mopo keuli tai nosta perää niin helposti ja voi jarruttaa sekä avata kovempaa.
3) Keulan karvan pidempi joustomatka (hydraulistopparit poistettu) antaa muutaman lisämillin pohjaamista vastaan kovissa jarrutuksissa = Voi jarruttaa kovempaa ilman, että keula pohjaa.

Vauhtiin hyvä alusta ei välttämättä tuo kovin paljon lisää, itselläni vaikutus oli ehkä vähän yli sekunnin luokkaa, mutta turvamarginaalia se antaa ajamiseen ihan pirusti. Muutama sellainen paikka oli viime kesänäkin, että vakioalustaisella mopolla olisi varmasti lähdetty tangentin suuntaan.
Jos nyt olisi alla vakioalustainen mopo, jolla pitäisi rataa ajaa niin mitä tekisin? Todennäköisesti huollattaisin keulan ja takaiskarin, katsoisin jouset omalle painolle sopivaksi, muokkaisin geometrian jonkun samanlaisella mopolla ajaneen kisakuskin ohjeiden mukaiseksi ja ajelisin tod. näk. lähes yhtä lujaa kuin nytkin.

Alustankin rakentamiseen on olemassa pari erilaista filosofiaa. Vielä pari vuotta sitten kaikki kilpurit rakennettiin aika kovilla jousilla, kun taas nyt ollaan menty pari-kolme vuotta pehmeämpään suuntaan, eli tässäkään ei ole yhtä totuutta. Ero tuntumassa on ihan huikea kun käy ajamassa kahta eri tavalla tehtyä mopoa peräkkäin, mutta molemmilla pääsee suurinpiirtein yhtä kovaa.

Suurimmalle osalle kuskeista kylläkin riittää vakioalusta kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, parista syystä.
1) Perusajotaidot ovat sillä tasolla, että edes "paniikki"jarrutuksessa ei saada hyödynnettyä läheskään kaikkea alustan, renkaiden tai jarrujen potenttiaali mutkapätkistä puhumattakaan.
2) Ei tiedetä paremmasta, joten ajellaan sillä huoltamattomalla alustalla varustetulla kiikkulaudalla hymy korvissa keinahdellen mutkasta toiseen.

Aika laittamatonta tekstiä, vaikka se sovelletaan muuhunkin kuin RR-ympäristöön!

Alusta-asiat ovat valitettavasti vaan niin laaja-alaisia, moni-muotoisia ja syisiä kuin vain joku tässä
maailmassa voi olla.

Innostuupa "kovempaa ajosta" millä vehkeellä tahansa, missä tahansa, tahtoo ihan luonnostaan
käydä alkutaipaleella perinteiset "kuuseen kurkottamiset" tunnettuine seurauksineen.

Tuolla edellä lausuttuun voi vaan liittää hieman tiivistäen:

Kannattaa sen verran selvittää kokeneemmilta,......... hoitaa ihan perusasiat kuntoon ja
opetella hyödyntämään niitä käytännössä,.............. ettei mikään asia ole perusteellisesti pielessä.

Ihan alkuun tuo ottaa toki enemmän "huomioita", mutta melkoisen osan perusasioista ja
niiden pänttämisestä voi hoitaa "off season".

Kun sitten päästään ladulle, on vaan saatava se pää käännettyä vaikka putkipihdeillä
siihen asentoon, että se "perinteinen" alkuinnostuksen (voi kestää monta vuottakin :D )
80 ruuvaamista / 20 ajamista saadaan hetimiten käännettyä ympäri 20 / 80 suhteeseen.
Eli keskitytään tosiaan pääasiassa siihen ajamiseen.... seuraavaksi kaluston ylläpitoon ja
sitten siihen "ruuvaamiseen".

Varsin "globaali" juttuhan tämä todellakin on.... ajetaan millä ajetaan :D.
 
Nitrous sanoi:
Jos nyt olisi alla vakioalustainen mopo, jolla pitäisi rataa ajaa niin mitä tekisin? Todennäköisesti huollattaisin keulan ja takaiskarin, katsoisin jouset omalle painolle sopivaksi, muokkaisin geometrian jonkun samanlaisella mopolla ajaneen kisakuskin ohjeiden mukaiseksi ja ajelisin tod. näk. lähes yhtä lujaa kuin nytkin.
.

Hyvää tekstiä kaiken kaikkiaan, mutta leikkasin oleellisimman.

Ensimmäistä kilpuria kun olin mukana rakentamassa, niin taloudellisista syistä tuunattin alkuperäinen alusta kilvanajoa varten. Näillä eväillä ajettiin superbiken kärkisijoista. Seuraavalle kaudelle hankittiin oikein laatumerkkiset vehkeet. Aikojen piti parantua, mutta toisin kävi. Noin sekunti jäi uupumaan ja se on kilvanajossa paljon. Pari kautta noilla nimivehkeillä haettiin säätöjä ja ajettavutta, kunnes vanha vauhti jälleen saavutettiin. Sellaista lahjakkuutta ei ole olemassa, joka harjoittelematta ajaisi kärjessä.

Olen aina puhunut hieman pehmeämmän alustan puolesta. Onneksi tänäpäivänä voi radalla pelkästään naatiskella kun ajatkin keskiluokkaa jos sitäkään. Iän mukana kriteerit muuttuvat:

- jousitus niin pehmeäksi, ettei käsille lyö eikä kädet puudu
- koko sessio 20min. pitää voida ajaa tasasta vauhtia "hikoilematta"
- alusta säädetty niin hyvin, ettei "ylimääräistä ohjelmaa" missään vaiheessa synny
 
Viimeksi muokattu:
Velmu84 sanoi:
No vikaanhan se meni tämäkin:D Ootko pitäny ainoastaan ryhmille, vai onko ollu yksittäistapauksiakin? Kesällä olis varmaan parempi jos olis oma pyörä messissä, ni vois katsoa sitte tapauskohtaisesti.
Yksin, kaksin, ryhmille. Ihan tapauskohtasesti, miten kukin on halunnut.
 
Kävin AJ bikellä tänää kysyyn sitä takaiskarin öljynvaihtoa. Kaveri lupas tehä homman 85euroon. Sitte se sano että hän kyllä vaihtais samalla tiivisteet sinne ja niille sano hinnaks 30-40euroa..?
Kyse kilo gixxerin K4 vakio takaiskarista...
 
marko_ sanoi:
Kävin AJ bikellä tänää kysyyn sitä takaiskarin öljynvaihtoa. Kaveri lupas tehä homman 85euroon. Sitte se sano että hän kyllä vaihtais samalla tiivisteet sinne ja niille sano hinnaks 30-40euroa..?
Kyse kilo gixxerin K4 vakio takaiskarista...

kappas..siellä on hinnat järkeytyny sitten viime vuoden.
 
Nitrous sanoi:
kappas..siellä on hinnat järkeytyny sitten viime vuoden.

Se pyysi hunttia mutta sain tingittyä.
En vaan ymmärrä noitten tiivisteitten hintaa. Eihän parista O-renkaasta voi pyytää noin paljo. Vai mitä oot mieltä?
 
marko_ sanoi:
Se pyysi hunttia mutta sain tingittyä.
En vaan ymmärrä noitten tiivisteitten hintaa. Eihän parista O-renkaasta voi pyytää noin paljo. Vai mitä oot mieltä?

On noissa aika mukavasti vaihtelua hinnassa. Olen kysellyt mitä Öhlins takaiskarin huolto maksaisi nykyään, niin kallein oli 200e ja toinen 100e. Molemmat ammattilaisia ja arvostettuja räärää piireissä. :) 2-3 vuotta sitten maksoi noin 90e KX-Centerissä.
 
Otsikko oli alustan säätäminen. Nyt alkaa jousituksen asetukset olla kohdillaan, mutta miten on "säätämisen" kanssa.

Mielenkiinnolla luin linkissä olevaa juttua http://doctor94.blogspot.fi/
Varsinkin kohtaa: "Nykyään pyörät rakennetaan renkaiden ympärille."

Kilpurit kun rakennetaan "donitsien" ympärille, niin silloin tulee jousituksen säädöissä ottaa huomioon myös renkaan ominaisuudet. Eli, mitä joustavampi renkaan rakenne on, niin sitä "pehmeämmät" säädötkin tulee olla, jotta jousikin liikkuisi, eikä kaikki epätasaisuudet mene renkaan piikkiin. Sen lisäksi kisarenkaissa yhä matalammat paineet.

Mielenkiinnolla lueskelen miten pyöränne säädätte?
 
finn sanoi:
Otsikko oli alustan säätäminen. Nyt alkaa jousituksen asetukset olla kohdillaan, mutta miten on "säätämisen" kanssa.

Mielenkiinnolla luin linkissä olevaa juttua http://doctor94.blogspot.fi/
Varsinkin kohtaa: "Nykyään pyörät rakennetaan renkaiden ympärille."

Kilpurit kun rakennetaan "donitsien" ympärille, niin silloin tulee jousituksen säädöissä ottaa huomioon myös renkaan ominaisuudet. Eli, mitä joustavampi renkaan rakenne on, niin sitä "pehmeämmät" säädötkin tulee olla, jotta jousikin liikkuisi, eikä kaikki epätasaisuudet mene renkaan piikkiin. Sen lisäksi kisarenkaissa yhä matalammat paineet.

Mielenkiinnolla lueskelen miten pyöränne säädätte?
Ymmärtääkseni aina tilanne on ollut se että jos kuski haluaa olla todella nopea, niin mopon alusta tulee säätää renkaan ehdoilla, ja kuskin tulee ajaa sitä mopoa siten millaiset edellytykset regas ja alusta siihen antaa.
 
Meenkö nyt sitte maksamaan niistä tiivisteistä noin paljo?
Tääläkö ei oo ketää kuka ois kyseisen iskarin purkanu, osais sanoa jotain tähä. Pitää varmaa sitte ite räväyttää se levälleen..
 
Back
Ylös