Alusta ja sen säätäminen

[Nitrous]

En muuten sitä huomannut vähästä kokemuksestani johtuen mutta takasuoran ja vikan vasurin jarrutuksissa tuntu että ois ikäänkuin "pompottanut", tosin hyvin pienesti, mutta liekkö sitten kuvittelin? Muissa paikoissa en niin kovasti kai jarrulle menekkään. Ja enemmän se tuntui jarrutuksen lähes loppuvaiheessa, ei toki enää ihan lopussa jossa painetta olin jo löysännyt... Sanoisinko kolmannella neljänneksellä tai neljännellä viidenneksellä jos jarrutus jaettais osiin...

Mulla on toisessa putkessa nippuside jonkinlaisena indikaattorina ja se oli joka setin jälkeen lähes pölysuojassa kiinni (ihan kii se ei taida päästäkkään)

Edit: Kyllä se silleen häiritsi kuskia koska tuossa vaiheessa jarrua ollaan jo jonkinverran ainakin kallistettuna mutkaan päin, pientä jännitystä se toi mutta sekin saattaa tietysti olla vaan kokemuksen puutetta...

Paljonko sulla on hidastuvuus sillä kohtaa, kun etunen tärrää? Ja kuinka kovaa jarrutat tuossa kohtaa suhteessa siihen, kun pyörä on pystyssä? Löysäät kuitenkin varmaan jarrupainetta, kun lähdet kallistamaan mutkaan, eli tuossa kohtaa et enää ole täydellä jarrulla?

Tuo etusen tärräyshän on merkki siitä, että aletaan olla aika lähellä renkaan limittiä, eikä kannata enää hirveästi kiristää jarrua tuossa kohtaa. Siis jos se oli renkaan tärräystä. Pohjaamisessa keula enempi pompottaa kuin tärrää.

Se nippari keulaputkessa on kyllä aika turha kapine. Sillä näkee, että keula on jossain kohdassa rataa kerran käynyt siinä pisteessä, mutta ei sitä, että missä, milloin ja kuinka monta kertaa.

 

[cSnake]

Paljonko sulla on hidastuvuus sillä kohtaa, kun etunen tärrää? Ja kuinka kovaa jarrutat tuossa kohtaa suhteessa siihen, kun pyörä on pystyssä? Löysäät kuitenkin varmaan jarrupainetta, kun lähdet kallistamaan mutkaan, eli tuossa kohtaa et enää ole täydellä jarrulla?

Tuo etusen tärräyshän on merkki siitä, että aletaan olla aika lähellä renkaan limittiä, eikä kannata enää hirveästi kiristää jarrua tuossa kohtaa. Siis jos se oli renkaan tärräystä. Pohjaamisessa keula enempi pompottaa kuin tärrää.

Se nippari keulaputkessa on kyllä aika turha kapine. Sillä näkee, että keula on jossain kohdassa rataa kerran käynyt siinä pisteessä, mutta ei sitä, että missä, milloin ja kuinka monta kertaa.

Ei mulla ole mitään hajua hidastuvuudesta Mitään dataa ei ole, mulla on sama ongelma android-garmin glo2 yhdistelmän kanssa kuin sullakin oli jonku viestiketjun mukaan eli mulla ei suostuneet nuo laitteet yhteistyöhön.

Nimenomaan sanoisin sitä pompottamiseksi enemmän kuin tärräämiseksi, ja kyllä sitä painetta loppua kohden löysään, tuolla radalla pääasiassa nuo kaks mutkaa (kahvilan lisäksi) ovat niitä joissa käytän trail brakingia.
Mutta tosiaan jarrun alussa sitä en hoksannut tai erottanut...

Täytyy laittaa kamera ens kerralla kuvaamaan keulaa, jos sen vain siihen jotenkin saa kiinni sitä kuvaamaan. On mulla videota tuoltakin mutta ei muualta kuin keulasta rataa kuvattuna.

 

[Nitrous]

On mulla videota tuoltakin mutta ei muualta kuin keulasta rataa kuvattuna.

Aika paljon siitäkin näkee kuskin tekemisestä, tosin liikkumisesta pyörän päällä on vaikea sanoa mitään etukameran perusteella.

 

[cSnake]

Aika paljon siitäkin näkee kuskin tekemisestä, tosin liikkumisesta pyörän päällä on vaikea sanoa mitään etukameran perusteella.

Kunhan saan, jos saan tämän videon jotenki julkastavaan muotoon, laitan sulle vaikka linkkiä tai sitte laitan sen tänne.

 

[finn]

Varmin tapa on laskea oman ajopainon mukainen jousi ja asentaa se paikoilleen, niin homma on sillä selvä. Susnassasi lienee nyt liian löysä jousi. Eikä ne jouset edes maksa maltaita....... Tämä nyt oma mielipiteeni kun kävin Arin ajoa katsomassa kemorassa viime sunnuntaina.

 

[cSnake]

Varmin tapa on laskea oman ajopainon mukainen jousi ja asentaa se paikoilleen, niin homma on sillä selvä. Susnassasi lienee nyt liian löysä jousi. Eikä ne jouset edes maksa maltaita....... Tämä nyt oma mielipiteeni kun kävin Arin ajoa katsomassa kemorassa viime sunnuntaina.

Se mitä noita jousia osasin netistä kattella niin eihän nuo kauheita maksa, ongelmana vaan löytää tuohon pyörään, tuntuu olevan mun google-taidoilla hankalaa... Sitten pitäis vielä tietää tuo jäykkyys ettei tilaa samanlaisia tai löysempiä

 

[T1mppa]

Mulla on toisessa putkessa nippuside jonkinlaisena indikaattorina ja se oli joka setin jälkeen lähes pölysuojassa kiinni (ihan kii se ei taida päästäkkään)

Jos siellä on 10Nm jouset keulassa, niin aika painava sälli saa olla, että ne saa jarruttamalla pohjaamaan (riippuen myös millaiset vaimennukset on, mikä on öljyn pinnantaso, onko öljyissä vielä tehoa jäljellä ym. Öljyn viskositeetin vaihtamista pidän epätodennäköisenä).
Tuo nippuside on mun mielestä jopa huono indikaattori. Se saattaa valua tärinöistä alaspäin ja jos on yhtäkään kuoppaa, töyssyä tai kanttaria ja niihin ajaa kovempaa, niin todennäköisesti keula käy kyseisessä kohdassa kaikista alimpana.

Sulla kun on kamera, niin koita laittaa "köyhän miehen alustapotikka" kiinni, eli kameran kuvaamaan keulaputkia. Näät miten ne käyttäytyy jarrutuksissa.

Ja jos sulla on muokkaamattomat, vakioiskarit edessä, niin sieltä löytyy hydrauli-stopparit, eli semmonen 10 mm jää liikettä käyttämättä (nippuside ei mene ihan pohjaan asti).

Sinänsä tuo sun tarina kuulostaa siltä, että keula voisi pohjata ja jousto tapahtuu eturenkaan rungossa.

Mitenkäs takapää? Onko siellä painaumat hehtaarilla vai onko superjäykkä?

 

[scuuba]

Jos siellä on 10Nm jouset keulassa, niin aika painava sälli saa olla, että ne saa jarruttamalla pohjaamaan (riippuen myös millaiset vaimennukset on, mikä on öljyn pinnantaso, onko öljyissä vielä tehoa jäljellä ym. Öljyn viskositeetin vaihtamista pidän epätodennäköisenä).

Tuo on hyvin yleinen harhaluulo, että esim 10Nm jouset olisi jotenkin jäykät.
Loppujen lopuksi kyse on hyvin yksinkertaisesta matematiikasta, jos ajatellaan keulan kuormankantokykyä jarrussa.
Siinä yhtälössä mopon painolla on iso merkitys. Varsinkin jos mopo on painava (perus kyykkä on helposti sen 200 kg), niin kuskin keveydellä tai painavuudella on pienempi merkitys.

Yksi mahdollinen rajoittava tekijä on se että millainen bottom out vaimennus keulassa on.
Jos siinä on perinteinen hydraulinen vaimennus, niin sitten ei riitä mitkään jouset/ keula pohjaa hydraulisesti millä tahansa jarrulla/ kuskin painolla/ jousilla.

 

[T1mppa]

Yks mitä en ymmärtänyt ottaa huomioon, että cSnakella on 192 hp / 120 Nm prätkä Se ehtii keräämään hieman enemmän vauhtia mitä osaan kuvitellakaan ja tietty vaatii myös jarrussa on siten paljon suuremmat voimat.

 

[scuuba]

Yks mitä en ymmärtänyt ottaa huomioon, että cSnakella on 192 hp / 120 Nm prätkä Se ehtii keräämään hieman enemmän vauhtia mitä osaan kuvitellakaan ja tietty vaatii myös jarrussa on siten paljon suuremmat voimat.

Vauhti ei vaikuta painoon/ jousien kuormitukseen. Ellei sitten kyseessä ole massa jonka nopeus lähestyy valon nopeutta...

 

[PrivateeR]

Vauhti ei vaikuta painoon

Paitsi kaarteessa.

F = (mv^2)/r

 

[ismo]

Vauhti ei vaikuta painoon/ jousien kuormitukseen. Ellei sitten kyseessä ole massa jonka nopeus lähestyy valon nopeutta...

Hidastuvuus vaikuttaa kuormitukseen. Jos vauhtia on enemmän ja jarru painetaan kovempaa (ettei mutka tule liian kovaa vastaan ) niin silloin voimatkin kasvavat. Siitä sitten vaan vääntämään yhtälöä miten hidastuvuus painaa etujousia kasaan. Geometrian muutos vähentää hiukan sisäänpainumista kun sisäänpainumista on jo tapahtunut, jos tuo pitää ottaa huomioon niin saa joku muu kehittää yhtälön. Kisailusta mitään ymmärrä mutta jotain pitäisi voimista ymmärtää.

 

[scuuba]

Hidastuvuus vaikuttaa kuormitukseen.

Loistavasti alkoi!!! Eli kyllä, hidastuvuus vaikuttaa jousien kuormitukseen.

Jos vauhtia on enemmän ja jarru painetaan kovempaa (ettei mutka tule liian kovaa vastaan ) niin silloin voimatkin kasvavat. Siitä sitten vaan vääntämään yhtälöä miten hidastuvuus painaa etujousia kasaan. Geometrian muutos vähentää hiukan sisäänpainumista kun sisäänpainumista on jo tapahtunut, jos tuo pitää ottaa huomioon niin saa joku muu kehittää yhtälön. Kisailusta mitään ymmärrä mutta jotain pitäisi voimista ymmärtää.

Mut sit alettiin keksimään fysiikan perusteita uusiksi.

Edelleenkin, alkuperäinen aihehan oli: Vauhti ei vaikuta painoon/ jousien kuormitukseen.

 

[Nitrous]

Hidastuvuus vaikuttaa kuormitukseen. Jos vauhtia on enemmän ja jarru painetaan kovempaa (ettei mutka tule liian kovaa vastaan ) niin silloin voimatkin kasvavat. Siitä sitten vaan vääntämään yhtälöä miten hidastuvuus painaa etujousia kasaan. Geometrian muutos vähentää hiukan sisäänpainumista kun sisäänpainumista on jo tapahtunut, jos tuo pitää ottaa huomioon niin saa joku muu kehittää yhtälön. Kisailusta mitään ymmärrä mutta jotain pitäisi voimista ymmärtää.

Jos hidastuvuuskäppyrä on tiedossa niin suhteellisen helpostihan sen laskee voimiksi jokaiselle aikastepille, josta sitten pääsee keulan voimiin/painumaan kiinni. Suht simppeli laskee jos olettaa jousivoiman ja vaimennuskertoimen vakioksi. Sitä en äkkiseltään osaa sanoa pääseekö ko. tavalla laskemalla lähelle todellisuutta vai ei.

Jos taasen vain keulan pohjaaminen kiinnostaa niin sit vaan räknää maksimivoiman keula pohjassa ja siitä sit sitä vastaavan kiihtyvyyden. Äkkiä päässä ajatellen keula näkee voimaa näin F=sqrt(mg^2+ma^2). Tässä tilanteessa oletetaan, että keula ei pohjaa ennen kuin takanen irtoaa maasta. Jos takasella on painoa niin sit tarttee räknätä painojakauma ko. hidastuvuudella. Joku korjannee jos meni pahasti metsään nämä pähkäilyt.

 

[Bone]

Vauhti ei vaikuta painoon/ jousien kuormitukseen. Ellei sitten kyseessä ole massa jonka nopeus lähestyy valon nopeutta...

Ei vauhti sinällään, se pitää sellaisenaan paikkansa.

Vauhdin kasvun myötä alkaa kuitenkin väistämättä tulemaan niitä kuuluisia reunaehtoja,
muuttujia ja seurannaisia aika lailla.... ja merkittäviä vaikutuksia niiden myötä .

Kuten todellisessa kontekstissa väistämättä ja aina.... poiketen kapeasta teoriasta "pöydällä" .

Aika monella "sileelläkin" radan profiilista (varsinkin jarrupaikkojen) seuraa jossain
suuriakin eroja voimiin.

Juttuhan tahtoo sitten ajamiseen liittyen vielä mennä niin, että kyky "lukea" näitä asioita
radoista ja hyödyntää niitä, erottaa jo aika varhaisessa vaiheessa potentiaalisen kisakuskin ikuisesta häsvääjästä.

Vielä useammin ja isompia eroja tahtoo tulla "hiekkahommissa"... joissa "rata" muuttuu
toisinaan paljonkin suorituksen kuluessa.

 

[vetomies]

Vauhti vaikuttaa jousien kuormaan suorallakin. Mitä lujempaa menee, sitä enemmän takajousi kuormittuu ja etupää kevenee. Sitten jossain 350 km/h jälkeen etunen irtoaa maasta, jos mitään säätöjä ei tehdä asian estämiseksi. Jollain sopivan huojakkaalla matkaenskalla pääsee fiiliksiin jo 200 km/h jälkeen. Siinä sitten etupumput pitkinä ihmetellään, että mitenkäs tämä nyt näin leijailee.

 

[scuuba]

Ei vauhti sinällään, se pitää sellaisenaan paikkansa.

Vauhdin kasvun myötä alkaa kuitenkin väistämättä tulemaan niitä kuuluisia reunaehtoja,
muuttujia ja seurannaisia aika lailla.... ja merkittäviä vaikutuksia niiden myötä .

Kuten todellisessa kontekstissa väistämättä ja aina.... poiketen kapeasta teoriasta "pöydällä" .

Aika monella "sileelläkin" radan profiilista (varsinkin jarrupaikkojen) seuraa jossain
suuriakin eroja voimiin.

Nekään erot ei ole vauhdn kasvusta kiinni. Päin vastoin jos otetaan yhtälöön mukaan kädetön kuski, niin tyypillisesti se jarruttaa ihan liian vähän kovista vauhdeista. Ja lisäksi aerodynamiikka hieman keventää keulaa.
Jolloin keulan jousten kuormitus on pienempi, kuin sellaisissa vauhdeissa joissa kuski osaa ja uskaltaa jarruttaa tehokkaasti.

Suurin merkitys jarrutehoon on sillä, mikä on samanaikaisen tekemisen määrä/ kuinka paljon inputtia kuskin sensoreihin tulee.
Siinäkään ei vauhdin kasvu ole keulan kuormitusta lisäävä.

 

[PrivateeR]

Mitä lujempaa menee, sitä enemmän takajousi kuormittuu

Paitsi tämäkin teoria menee uusiks ku ruvetaan lentokentällä vetämään lähemmäs 400 lasiin.

Muistan vieläki sen jutun Texasista vuodelta 2008 tais olla, ku seisovaa mailia pistettiin turbobusalla ni 388km/h lasissa takapää alkoi vaa sutimaan tyhjää.

Miksikö? No siks että takapää muuttui liian kevyeksi ku ilmanvastus painoi keulan alas. Eli takapään jousilla EI ollut kuormaa, vaan päinvastoin takapää oli lähes painoton.

Alkaa voimat olemaan aika mahtavia noissa nopeuksissa. En muista vuotta kun joku turbobusa koki sen hienouden, että vauhtia oli 350+ kun vakiokatteet räjähti taivaan tuuliin kesken kiihdytyksen, koska ne hienot ilmanohjainaukot siellä kyljissä aiheutti liian kovan paineen katteen sisäpuolelle.

 

[vetomies]

Paitsi tämäkin teoria menee uusiks ku ruvetaan lentokentällä vetämään lähemmäs 400 lasiin.

Muistan vieläki sen jutun Texasista vuodelta 2008 tais olla, ku seisovaa mailia pistettiin turbobusalla ni 388km/h lasissa takapää alkoi vaa sutimaan tyhjää.

Miksikö? No siks että takapää muuttui liian kevyeksi ku ilmanvastus painoi keulan alas. Eli takapään jousilla EI ollut kuormaa, vaan päinvastoin takapää oli lähes painoton.

Se alkoi sutimaan siksi, että vastusvoima oli niin suuri kuin mitä rengas voi tuottaa. Toisin sanoen luokkaa 3000N vaikka koko paino olisi takarenkaalla. Silloin pitää joko lisätä massaa tai parantaa aerodynamiikkaa.

Nuo lsr-vehkeet on yleensä poikkeuksetta madallettuja ja niiden aerodynamiikkaan on tehty muutoksia, joskus myös laitettu lisäpuntteja. Busa on kyllä aihiona parhaasta päästä, eli lähtee lentoon viimeisenä, ellei näitä aivan uusia siivekkäitä laitteita huomioida.

 

[PrivateeR]

Se alkoi sutimaan siksi, että vastusvoima oli niin suuri kuin mitä rengas voi tuottaa. Toisin sanoen luokkaa 3000N vaikka koko paino olisi takarenkaalla. Silloin pitää joko lisätä massaa tai parantaa aerodynamiikkaa.

Nuo lsr-vehkeet on yleensä poikkeuksetta madallettuja ja niiden aerodynamiikkaan on tehty muutoksia, joskus myös laitettu lisäpuntteja. Busa on kyllä aihiona parhaasta päästä, eli lähtee lentoon viimeisenä, ellei näitä aivan uusia siivekkäitä laitteita huomioida.

Drag oli se suurin syy tuohon sutimiseen yhdessä sen kanssa että keula painui alas. Ei niitä katteita ollu suunniteltu 400 vauhtiin, vaan 300 vauhtiin. Ilmavirrat teki tossa vaiheessa hyvin vääriä asioita. Custom katteillahan pyritään eliminoimaan ennen kaikkea dragia.
Ei vielä tuona vuonna ollu custom katteita juuri kellään. Tuon jälkeen vasta tuli Bill Warner 700hp hirviönsä kanssa ja rupes tehtailemaan uusia ulottuvuuksia.