• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Taitaa kuitenkin olla niin, että ne jotka ajavat kisaa jossain 2 -pyörälajissa, suunnilleen tietävät millaisella alustalla haluavat ajaa. Olipa laji, enduro, jäärata, crossi, s-moto, rata-ajot, kuljettajalla on jonkinlainen näkemys alustan ominaisuuksista tai säädöistä. Jos näin ei ole, ollaan pahasti pielessä ja kuskin on syytä selvittää perusasiat.
Jos joku "alan guru" on shimmittänyt iskarit, ei todellakaan kerro koko totuutta. Se kun ei ole ihan pelkkää shimmitystä, kuuluu pari muutakin juttua.

#Seuraava on asiatonta, tälle säikeelle, lupaan että parannan tapani ja toimin niinkuin kaikki muutkin tällä palstalla, pysyvät tiukasti puheena olevassa asiassa#

Tavallinen motoristi, joka köröttelee pääasiassa maantienopeuksia, ei alusta säätäminen eikä renkaan ominaisuudet tule merkittäväksi milloinkaan. Ihan perussetillä pärjäilee.
 
Viimeksi muokattu:
57pannu sanoi:
Tavallinen motoristi, joka köröttelee pääasiassa maantienopeuksia, ei alusta säätäminen eikä renkaan ominaisuudet tule merkittäväksi milloinkaan. Ihan perussetillä pärjäilee.

Tämä. On meinaan tavallisella motoristilla nykyään kissanpäivät, kun alustan voi pitää vakiosäädöissä ja ajella millä tahansa tourinkirenkailla, eikä missään tilanteessa jää homma ominaisuuksista kiinni. On ne hienoja vehkeitä nykyään.
 
No en tiedä. Kyllä ne meinaa vakiosäädöillä routapatit potkia p:eelle tai jotain muuta kivaa jousitus keksiä, jos ei satu kuski olemaan täsmälleen saman painoinen kuin tehtaan koeajaja. Tietenkin sitten kun pyörä itse alkaa painaa 300 kg, niin erot tasoittuvat, mutta jossain kevyehkössä kyykyssä tai endurossa olen kokenut säädöistä olevan huomattavaa hyötyä, vaikka ajelisi jonossa maantietä. Tai p-reikä on niin kertonut - en oikeasti mitannut, kuinka korkealle penkistä lentää routapatissa, jos säädöt ovat pielessä.
 
57pannu sanoi:
Tavallinen motoristi, joka köröttelee pääasiassa maantienopeuksia, ei alusta säätäminen eikä renkaan ominaisuudet tule merkittäväksi milloinkaan. Ihan perussetillä pärjäilee.
...josta syystä tämä thread sijaitsee "Ratailu" alla, ei "Yleistä keskustelua moottoripyöräilystä" alla :häähää:
 
Ainakin tossa mun sf:ssä tehdasasetukset oli ihan metässä. Kivireki. Jossain vaiheessa aloin tutkia aihetta ja netistä löytyi vastaavia kokemuksia. Ensin vähensin esijännitystä että sain edes vähän painumaa, vaimennuksia poistin reilusti kunnes kaarteesta ulostulossa alkoi vaaputtaa, sitten vähä tiukemmalle. Reboundia samassa suhteessa. Jo näillä eväin vehkeestä tuli kuin eri pyörä. Tuli uskomaton tuntuma rataan ja luotto renkaisiin. Näin siis jo vähäisellä viilaamisella. Eikä hyöty rajoitu radalle, vaikkä kyllähän sillä "pärjäsi" ennenkin.

Jos alusta on säädettävä niin minusta on tyhmää olla sitä säätämättä. Saahan sen helposti takaisin ohjekirjan mukaisiin asetuksiin. On kyllä aika sattuma jos tehdasasetukset on ne parhaat, toki onhan se mahdollista.
 
Alustapotikat on pyörässä. Kunhan pääsee ajamaan, niin kertyy dataa. Onko jossain hyvä artikkeli siitä mitä datalla tehdään?
 
Kumpi kuulostaa luonnollisemmalta etupään menovaimennuksen STD arvolta Gsx-R1000(K6), 6 vai 16 napsua auki tiukimmasta? Säätöalue on 20 napsua. Manuaalissa on mielestäni painovirhe, kahdessa eri kohdassa maininta asiasta ja kertovat eri arvon.

Tekisi mieli ruuvata kaikki alkuperäiseksi niin olis helpompi lähtee säätään suuntaan jos toiseen kun olisi valmiiksi sinnepäin.
 
6, luulis että 16 on täysin auki, vaan äkkiäkös ton jarrua vasten pompottaa ja kokeilee.

Ekaks vaikka kaikki täysin auki ja sitten kiinni, niin saa käsityksen ääripäistä.
 
VesQ sanoi:
Tekisi mieli ruuvata kaikki alkuperäiseksi niin olis helpompi lähtee säätään suuntaan jos toiseen kun olisi valmiiksi sinnepäin.
Tee testi.
Ruuvaa kaikki vaimennussäädöt auki (ja säädä painaumat ellei niitä jo ole säädetty).
Mopo pystyyn tasaselle alustalle, ei jarrua, kaveri varmistaa.

Paina perä alas ja päästä.
Jos se pomppii edestakaisin, käännä reboundia kiinnippäin niin kauan että perä pompsahta vielä nopsasti takaisin ylös, ehkä vähän yli lähtökohdan, ja sitten lopettaa liikkeen. Vakiotakaiskareissa hyvin usein ei riparia saa edes tarpeeksi nopeaksi/ perä tulee "hissillä" ylös.
Ja alkuun voi vaikkapa vain kokeilla miten se riparisäätö vaikuttaa esim täysin auki/ puolivälissä/ täysin kiinni. Ruuvailee säädintä edes takas.

Tee sama rebound-säätö keulalle. Vakiokeula tottelee yleensä, tosin vaihtelee hyvin suuresti eri mallien ja vuosimallien välillä, paremmin rebound-säätöä kuin perä.

Sen jälkeen katso kumpi pää painuu nopeammin alaspäin kun sitä painaa, ja lisää comppia sen verran että saat molemmat päät liikkumaan samaa tahtia alas-ylös kun painat mopa keskeltä alas.
Eli seiso pituussuunnassa keskellä, eli akselivälin puolivälissä (voi käyttää mittanauhaa ja pistää teipin palan merkiks), mopon vieressä, ja on erittäin hyvä jos kaveri varmistaa toisella puolen.
Levitä käsiä mopon pituussuunnassa saman verran, toinen käsi esim yläkolmion keskelle, ja toinen käsi sopivaan kohtaan penkkiä (mittaa/teippi). Hieman hankala asento ja hankalaa touhua, ja raskasta, mutta kyllä se pienellä treenillä sujuu.
Varmistava kaveri voi myös toimia avustavana makutuomarina keula vs perä samanaikaisuuden suhteen.

Ota huomioon että jos et paina mopoa "tasan" keskeltä alaspäin, niin jo sen takia keula ja perä toimii eri tavalla, koska jompaan kumpaan päähän kohdistuu suurempi voima, eli se pää painuu enemmän eli eri tahtiin kuin toinen pää.

Eipä ne perus säädöt ton vaikeempia ole.

Jos kylmälle ratavessalle ton tekee, niin kannattaa muistaa että varsinkin takapamppu kuumenee huomattavasti, joten kylmäsäätö ei siinä suhteessa ole suositeltavaa. Tai kylmänä siihen takapamppuun pitää pistää hieman ylimääräistä vaimennusta, jolloin se sitten taasen mätsää paremmin radalla kuumana siihen keulaan.

Vakiovehkeissä on säätöalue yleensä hyvin kapea, joten välillä joutuu tekemään enemmän ja vähemmän kopmromissejä, että saa alustan edes sinneppäin balanssiin.
Lisäksi on hyvin tyypillistä että katuvehkeessä on vähemmän menovaimennusta jotta se olisi mukava. Ja enemmän paluuvaimennusta jotta se olisi rauhallisempi. Ja hyvin yleisesti se vakio takapään liiallinen ripari alkaa repimään rengasta kun vauhti nousee.
Toki siihen repeilyyn on huomattavasti yleisemmät syyt myöskin rengasseos ja renkaan paine, mutta tuo ripari on hyvin yleinen tuossa sopassa.
 
2zhwzh.jpg
 
Siivosko mode niin isolla luudalla et scuuban viimeisin katos, koska siitä tuli mieleen ihan aiheellinen teoreettinen kysymys.

Jos tuollaisen kuopassa olevan suunnanmuutoksen läpi ajaa veto päällä, niin veto vastustaa perän painumista.

Totta, veto nostaa keulaa vs. tasavauhti tai hidastuvuus, mutta perä on korkeammalla myös.

Eli tästä päästään siihen ilmiselvään asiaan, että mutkasta ja topografiasta riippuen pitää ajaa eri tavalla, minkä taitava kuski intuitiivisesti allansa jo tuntee.
 
Asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se, että mitä isompi vaihe, sen pienempi ketjuvoima ja sitä myöten perää nostava vaikutus. Ja vaikka ajaisi kuinka kyyryssä tahansa, ilmanvastus pyrkii aina nostamaan keulaa. Tuohon jälkimmäiseen ovat tosin viime aikoina alkaneet valmistajat hiukan panostaa. Eli väsäävät kiilamuotoa ja siipeä keulan säilyttämiseksi tiessä.
Muuten olen sitä mieltä, että prätkässä pitäisi olla ilmanopeusmittari niin kuin lentokoneissa - se on kulun kannalta oleellisempi tieto kuin maanopeus.
 
Juu nyt lähti kyllä harmillisen epätarkasti moderointi ku moni asiallinen viesti katosi myös...
 
Mitkäs ovat PrivateeRin peliliikkeet viimeisenä iltana tallilla ja ensimmäisenä päivänä radalla?
Mihin kohtaan vaimennus-nupikat on asetettu ja kumpaan suuntaan meinaat lähteä niitä naksuttelemaan?

Sillä vaan kyselen, kun mieli halajaa lisää infoa ja oppia aiheesta.
 
En tiedä itsekään. Kysyin huollon tekijältä ni hän sanoi että pistää etupään bumpit puoleenväliin säätö aluetta ja reboundit muutaman klikin kireämmälle. Siitä sitte löystää tuntuman mukaan ekojen stinttien jälkeen jos tuntuu että palauttaa liian laiskasti.

Eli mikäli ymmärsin säätöalueen oikein niin 0 on täysin auki eli max löysä ja 40 on täysin kiinni eli max tiukka. Bump säätö tulee +20 ja rebound +25 juuri siitä syystä että keula ei lähde pomppimaan koska palauttaisi liian nopeasti.
 
Tossa oli öhlinsin cartridget ja takakeppi? Lähtisin ennemmin öhlinsin antamista naksuista, oli kuka tehnyt mitä niille shimmeille tai ei. Öhlins antaa myös oivan lähtökohdan sille, paljonko on teleskoopit läpi kolmiosta. Ne on hyvät peruslähtökohdat, joita voi sit muutella tuntuman mukaan. Naksut lasketaan täysin kiinni asennosta yleensä myös. Cartridgen päältä löytyy varmaankin joku pinellä työstetty mallikoodi tyyliin fgr153_1. Koodilla löytää öhlinsiltä pdf muodossa iskarin manuaalin. Se kertoo esim.tohon cartridgeen joka esimerkkinä, että comp ja reb 14 auki ja putket läpi kuten alkuperäisenä sekä heidän antamalle suositusjouselle joka tossa tapauksessa on 9.5Nm esijännitykseksi 6mm eli sama kierroksina esijännitysruuvista.

Ohessa sama dokumentti: https://www.ohlins.com/app/uploads/world/documents/2011/11/MI_FGR153.pdf
 
TommoKe sanoi:
Tossa oli öhlinsin cartridget ja takakeppi? Lähtisin ennemmin öhlinsin antamista naksuista, oli kuka tehnyt mitä niille shimmeille tai ei. Öhlins antaa myös oivan lähtökohdan sille, paljonko on teleskoopit läpi kolmiosta. Ne on hyvät peruslähtökohdat, joita voi sit muutella tuntuman mukaan. Naksut lasketaan täysin kiinni asennosta yleensä myös. Cartridgen päältä löytyy varmaankin joku pinellä työstetty mallikoodi tyyliin fgr153_1. Koodilla löytää öhlinsiltä pdf muodossa iskarin manuaalin. Se kertoo esim.tohon cartridgeen joka esimerkkinä, että comp ja reb 14 auki ja putket läpi kuten alkuperäisenä sekä heidän antamalle suositusjouselle joka tossa tapauksessa on 9.5Nm esijännitykseksi 6mm eli sama kierroksina esijännitysruuvista.

Ohessa sama dokumentti: https://www.ohlins.com/app/uploads/world/documents/2011/11/MI_FGR153.pdf

Eli noin päin laskettuna se meinas laittaa bump +20 reb +15. Eli kompressio pikkasen löysempää ettei ole ihan kivireki.

Vois kysyä että mikä se mallikoodi on ni vois katsella itsekin.
 
Minä ratamopoilusta varsin vähän tietävänä mutta jonkun verran iskarien kanssa pulaavana sanoisin että lähde sen iskarisepän sanomien naksujen mukaan. Se ruuvin säätöikkuna liikkuu kun shimmipakkojen hidasta päätä muutellaan.
Tyyliin, jos nyt on hyvä hidas comppi ruuvi puolivälissä ja sinne heitetään pari isoa shimmiä lisää, pitää ruuvia avata jos haluaa saman vaimennuksen.
 
JMH sanoi:
Siivosko mode niin isolla luudalla et scuuban viimeisin katos, koska siitä tuli mieleen ihan aiheellinen teoreettinen kysymys.

Jos tuollaisen kuopassa olevan suunnanmuutoksen läpi ajaa veto päällä, niin veto vastustaa perän painumista.

Totta, veto nostaa keulaa vs. tasavauhti tai hidastuvuus, mutta perä on korkeammalla myös.

Eli tästä päästään siihen ilmiselvään (asiaan) fiilikseen, että mutkasta ja topografiasta riippuen pitää ajaa eri tavalla, minkä taitava kuski intuitiivisesti allansa jo tuntee.
Vaihdat tosta vaan ton yhden sanan.
 
Scuuba sulla ku tuntuu olevan asiassa kuin asiassa se ainoa maailman totuus ku kaikilla muilla on vain fiilis yms. ni kerro ny mulle että kannattaako mun pysyä näissä Karhun alushousuissa joissa on hyvä fiilis, vai vaihtaa noihin kalliimpiin kalsareihin ku datan (hinnan) perusteella ne on ne ainoat oikeat mitä käyttää?
 
Back
Ylös